Valtaosalla velkaa maltillisesti

Kyselyyn vastanneista vuokranantajista noin 60 prosentilla sijoitusasunnot olivat kokonaan velattomia tai lainaa, joko pankin myöntämää sijoitusasunto- tai taloyhtiölainaa, oli alle puolet suhteessa kaikkien sijoitusasuntojen arvoon. Noin 15 prosentilla asunnot olivat täysin velattomia.

Taloyhtiölainaa ei ollut lainkaan 29,1 prosentilla vastaajista. Yli 70 prosenttia taloyhtiölainaa suhteessa sijoitusasuntojen arvoon oli vain 1,2 prosentilla vastaajista. Vain noin joka kymmenellä vastaajalla taloyhtiölainaa oli yli 50 prosenttia suhteessa kaikkien sijoitusasuntojen arvoon.

Suuria vaikeuksia maksaa viimeisen 12 kuukauden aikana taloyhtiölle hoito- tai rahoitusvastiketta on ollut vain yhdellä vastaajalla tuhannesta.

”Valtaosalla vuokranantajista on asuntoja yhdestä kahteen ja lainaa kohtuullisesti. Pienvuokranantajat ovat muuttuneet varovaisiksi uusien sijoitusasuntojen ostamisen suhteen, mutta jatkavat muutoin normaalisti kotien tarjoamista. Markkinoiden heilahtelut kuuluvat pelin henkeen, mutta tulevan hallituksen ei kannata heikentää pienten vuokranantajien toimintaedellytyksiä veronkorotuksilla tai sääntelyllä. Riskinä on vuokra-asuntotarjonnan niukkeneminen ja keskittyminen”, Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen toteaa.

Riskien kasvu tuonut malttia ostointoon

Yleisin tavoite asuntosijoittamisessa on säästäminen eläkepäivien toimeentulon turvaksi. Näin kertoi 44,2 prosenttia kyselyyn vastanneista. Noin neljännes vastaajista mainitsi tärkeimmäksi päämääräkseen nykyisen omaisuuden arvon turvaamisen.

Kyselyn perusteella yksityiset vuokranantajat ovat riskin kaihtajia. Noin 95 prosenttia vastaajista ilmoittaa välttelevänsä suuria riskejä ja tavoittelevansa joko pientä tai maltillista tuoton ja riskin suhdetta. Vastaajat nostivat merkittävimmiksi asuntosijoittamisen riskeiksi hoitokulujen ja korkojen nousun sekä taloussuhteen heikkenemisen.

”Asunnot ovat monella valikoituneet sijoituskohteeksi, koska ne nähdään vakaina tasaisen tuoton tuojina. Korkojen ja hoitokulujen nopea nousu on kuitenkin lisännyt asuntosijoittamisen riskejä ja heikentänyt kannattavuutta. Tämän seurauksena aikeet hankkia sijoitusasunto kuluvan vuoden aikana ovat selvästi laskeneet viime vuosien kyselyistä”, kertoo Rokkanen.

Vuoden 2021 Vuokranantaja-kyselyssä noin 55 prosenttia ja vuoden 2022 kyselyssä vielä noin 50 prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa joko aikeissa tai ainakin kiinnostuneita ostamaan uuden sijoitusasunnon tulevan kahdentoista kuukauden aikana sopivan kohteen ilmaantuessa. Tämän vuoden kyselyssä potentiaalisten sijoitusasunnon ostajien osuus oli laskenut 39 prosenttiin.

Maltti näkynyt myös vuokrankorotuksissa

Noin kolme neljästä yksityisestä vuokranantajasta ei ole korottanut vuokraa lainkaan viimeisen vuoden aikana. Vuokraa korottaneista vuokranantajista kaksi kolmesta päätyi pienempään korotukseen kuin vuokrasopimus olisi sallinut. Kyselyn perusteella yleisin vuokrankorotusperuste vuokrasopimuksissa on inflaatiota seuraava elinkustannusindeksi.

”Kasvanut asuntotarjonta ja koronapandemian vaikutukset kysyntään ovat kiristäneet kilpailua vuokralaisista. Epävarmassa markkinatilanteessa monet yksityiset vuokranantajat jättivät korottamatta vuokria. Vuokra-asuntojen kysynnässä oli kuitenkin nähtävissä viime vuoden jälkimmäiselle puoliskolla selvää piristymistä”, Rokkanen sanoo.

Puolet vuokranantajista naisia

Asuntosijoittaminen on hyvin tasa-arvoinen sijoitusmuoto. Kyselyyn vastanneista vuokranantajista puolet oli naisia, ja niin ikään verottajan tilastot vuokratulojen saajista vahvistavat vuokranantajissa olevan yhtä paljon naisia ja miehiä. Kyselyn perusteella tyypillinen vuokranantaja on keskituloinen ja keski-ikäinen, ja hän omistaa yhdestä kahteen vuokra-asuntoa. Vastaajista 93 prosenttia ilmoitti vuokraavansa kerrostaloasuntoa, 14,3 prosenttia rivitaloasuntoa ja 7,9 prosenttia pientaloa.

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely toteutettiin 17.11.-6.12.2022. Kyselyyn vastasi 2317 yksityistä vuokranantajaa.