Vuokrataloyhtiöt korjanneet asuntokantaansa oikea-aikaisesti - korjaustarpeet kasvavat

Selvityksessä oli mukana 18 KOVAn jäsenyhteisöä. Niiden asuntokanta on yhteensä yli 92 000 asuntoa. Kaikesta käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisesta ARA-vuokra-asuntokannasta se on noin neljännes. Selvityksellä saatiin tietoa yhteisöjen asuntokannan keski-iästä, kuntotasosta, korjaustarpeesta ja sen kehityksestä sekä korjausvelan määrästä ja sen kehityksestä tulevina vuosina. Selvityksen toteutti Forecon Oy.

Selvityksen mukaan osallistuneiden yhteisöjen yhteenlaskettu korjaustarve vuonna 2019 oli 179 miljoonaa euroa. Korjaustarve kasvoi keskimäärin 3,3 prosenttia vuoteen 2018 nähden. Yhteisöt korjasivat vuonna 2019 asuntokantaansa 176 miljoonalla eurolla eli käytännössä saman verran kuin korjaustarvetta oli.

Rakennuksessa oleva korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi optimikuntotasossa. Korjausvelan laskennassa tavoitetasona eli optimikuntotasona käytetään usein rakennuksille vakiintunutta 75 prosentin kuntotasoa.

Korjausvelka kasvaa tulevina vuosina - haasteena peruskorjausten hinta

Yhteisöt ovat korjanneet asuntokantaansa aktiivisesti ja korjaustarpeen mukaisesti. Korjaustarve kuitenkin kasvaa kaikissa yhteisöissä tulevina vuosina, ja se tulee olemaan iso haaste yhteisöille taloudellisesti. Selvityksessä olleen asuntokannan keski-ikä oli 29 vuotta. Korjauskustannusten osuus 25 vuotta vanhoissa taloissa on keskimäärin noin 30 prosenttia kaikista kiinteistönpidon kustannuksista. Osuus nousee merkittävästi rakennuksen ikääntyessä.

Selvitykseen osallistuneiden yhteisöjen kiinteistökannan korjaustarve vuonna 2030 tulee olemaan noin 245 miljoonaa euroa. Kiinteistökannan korjaustarve on 37 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019. Korjaamisen tarve kasvaa keskimäärin kolme prosenttia vuodessa.

- KOVAn jäsenyhteisöt ovat hoitaneet kiinteistökantaansa vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Haasteena on kuitenkin ARA-asuntojen korjaamisen hinta ja rahoituksen saatavuus, erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Näillä alueilla asuntomarkkinatilanne on haastava, ja esimerkiksi ARA:n korkotukilainan saaminen korjauksiin voi olla paikoitellen käytännössä mahdotonta. Vastuullisen kiinteistönpidon ja yhteisöjen talouden kannalta pidämme KOVAssa erittäin tärkeänä, että ARA-tuotantoon palautetaan mahdollisuus kohtuulliseen korjauksiin varautumiseen ennakolta. Se takaisi myös vuokralaiselle tasaisemman vuokrakehityksen, KOVAn lakimies Vilma Pihlaja muistuttaa.

Selvitykseen osallistui 18 yhtiötä eri puolilta Suomea

Selvitykseen osallistuneiden 18 yhteisön asuntokannasta suurin osa oli kerrostaloja, mutta mukana oli myös rivi- ja luhtitaloja sekä erillisiä pientaloja. Asuntokanta koostui pääosin yhtiöiden ARA-asuntokannasta, mutta mukana oli myös vapaarahoitteisia ja ARA-rajoituksista vapautuneita kohteita. Kohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea. Selvitykseen osallistuneiden yhtiöiden asuntokanta oli keski-iältään 29 vuotta, eli asuntokanta on uudempaa kuin Suomen asuntokanta keskimäärin.Yhtiöiden asuntokantojen väliset ikäjakaumat vaihtelivat jonkin verran. Kasvavilla paikkakunnilla on rakennettu paljon uutta asuntokantaa, mutta pienemmillä paikkakunnilla uudistuotanto on ollut vähäistä ja asuntokanta vanhempaa.

Selvitykseen osallistuivat seuraavat yhteisöt: Espoon Asunnot Oy, Hämeenlinnan Asunnot Oy, Imatran Vuokra-asunnot Oy, Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot, Kiinteistö Oy Pikipruukki, Kiinteistö-KYS Oy, Kokkolan Vuokra Asunnot Oy, Kotkan Asunnot Oy, Lahden Talot Oy, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy, Nurmijärven Kodit Oy, Oulun Sivakka Oy, Setlementtiasunnot Oy, Tampereen Vuokratalosäätiö sr, TVT Asunnot Oy, VAV Asunnot Oy ja Y-Säätiö sr.