Vuokrataloyhtiöt korjanneet asuntokantaansa oikea-aikaisesti - korjaustarpeet kasvavat
11.5.2021 13:00:11 EEST | KOVA ry | Tiedote
Selvityksessä oli mukana 18 KOVAn jäsenyhteisöä. Niiden asuntokanta on yhteensä yli 92 000 asuntoa. Kaikesta käyttö- ja luovutusrajoitusten alaisesta ARA-vuokra-asuntokannasta se on noin neljännes. Selvityksellä saatiin tietoa yhteisöjen asuntokannan keski-iästä, kuntotasosta, korjaustarpeesta ja sen kehityksestä sekä korjausvelan määrästä ja sen kehityksestä tulevina vuosina. Selvityksen toteutti Forecon Oy.
Selvityksen mukaan osallistuneiden yhteisöjen yhteenlaskettu korjaustarve vuonna 2019 oli 179 miljoonaa euroa. Korjaustarve kasvoi keskimäärin 3,3 prosenttia vuoteen 2018 nähden. Yhteisöt korjasivat vuonna 2019 asuntokantaansa 176 miljoonalla eurolla eli käytännössä saman verran kuin korjaustarvetta oli.
Rakennuksessa oleva korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksen kunnossapidosta on tingitty, jotta se olisi optimikuntotasossa. Korjausvelan laskennassa tavoitetasona eli optimikuntotasona käytetään usein rakennuksille vakiintunutta 75 prosentin kuntotasoa.
Korjausvelka kasvaa tulevina vuosina - haasteena peruskorjausten hinta
Yhteisöt ovat korjanneet asuntokantaansa aktiivisesti ja korjaustarpeen mukaisesti. Korjaustarve kuitenkin kasvaa kaikissa yhteisöissä tulevina vuosina, ja se tulee olemaan iso haaste yhteisöille taloudellisesti. Selvityksessä olleen asuntokannan keski-ikä oli 29 vuotta. Korjauskustannusten osuus 25 vuotta vanhoissa taloissa on keskimäärin noin 30 prosenttia kaikista kiinteistönpidon kustannuksista. Osuus nousee merkittävästi rakennuksen ikääntyessä.
Selvitykseen osallistuneiden yhteisöjen kiinteistökannan korjaustarve vuonna 2030 tulee olemaan noin 245 miljoonaa euroa. Kiinteistökannan korjaustarve on 37 prosenttia suurempi kuin vuonna 2019. Korjaamisen tarve kasvaa keskimäärin kolme prosenttia vuodessa.
- KOVAn jäsenyhteisöt ovat hoitaneet kiinteistökantaansa vastuullisesti ja pitkäjänteisesti. Haasteena on kuitenkin ARA-asuntojen korjaamisen hinta ja rahoituksen saatavuus, erityisesti väestöltään vähenevillä alueilla. Näillä alueilla asuntomarkkinatilanne on haastava, ja esimerkiksi ARA:n korkotukilainan saaminen korjauksiin voi olla paikoitellen käytännössä mahdotonta. Vastuullisen kiinteistönpidon ja yhteisöjen talouden kannalta pidämme KOVAssa erittäin tärkeänä, että ARA-tuotantoon palautetaan mahdollisuus kohtuulliseen korjauksiin varautumiseen ennakolta. Se takaisi myös vuokralaiselle tasaisemman vuokrakehityksen, KOVAn lakimies Vilma Pihlaja muistuttaa.
Selvitykseen osallistui 18 yhtiötä eri puolilta Suomea
Selvitykseen osallistuneiden 18 yhteisön asuntokannasta suurin osa oli kerrostaloja, mutta mukana oli myös rivi- ja luhtitaloja sekä erillisiä pientaloja. Asuntokanta koostui pääosin yhtiöiden ARA-asuntokannasta, mutta mukana oli myös vapaarahoitteisia ja ARA-rajoituksista vapautuneita kohteita. Kohteet sijaitsivat eri puolilla Suomea. Selvitykseen osallistuneiden yhtiöiden asuntokanta oli keski-iältään 29 vuotta, eli asuntokanta on uudempaa kuin Suomen asuntokanta keskimäärin.Yhtiöiden asuntokantojen väliset ikäjakaumat vaihtelivat jonkin verran. Kasvavilla paikkakunnilla on rakennettu paljon uutta asuntokantaa, mutta pienemmillä paikkakunnilla uudistuotanto on ollut vähäistä ja asuntokanta vanhempaa.
Selvitykseen osallistuivat seuraavat yhteisöt: Espoon Asunnot Oy, Hämeenlinnan Asunnot Oy, Imatran Vuokra-asunnot Oy, Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy, Kiinteistö Oy Orimattilan Vuokratalot, Kiinteistö Oy Pikipruukki, Kiinteistö-KYS Oy, Kokkolan Vuokra Asunnot Oy, Kotkan Asunnot Oy, Lahden Talot Oy, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy, Nurmijärven Kodit Oy, Oulun Sivakka Oy, Setlementtiasunnot Oy, Tampereen Vuokratalosäätiö sr, TVT Asunnot Oy, VAV Asunnot Oy ja Y-Säätiö sr.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vilma PihlajalakimiesKohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
Puh:0504729430Puh:0504729430vilma.pihlaja@kovary.fiTietoja julkaisijasta
Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja.
KOVAlla on 139 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 340 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista valtion tuella rakennetuista vuokra-asunnoista ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa.
KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta KOVA ry
KOVA: Suomen taloudessa positiivisia palikoita – asuinrakentaminen ei valitettavasti ole yksi niistä10.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Suomen talouskasvua on odotettu malttamattomana jo useamman vuoden ajan, käytännössä aina Ukrainan sodasta alkaneen energiakriisin pahimman vaiheen helpotettua. Vaikka joitain positiivisia signaaleja on ollut havaittavissa, eivät yksittäiset palikat ole riittäneet sysäämään taloutta kasvu-uralle geo- ja kauppapoliittisten jännitteiden myllerryksen keskellä. Nyt näistä palikoista alkaa hiljalleen muodostua eheämpi kuva, vaikkakin epävarmuus on maailmalla edelleen poikkeuksellisen huomattava. Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan vuonna 2026 maltillisesti, 0,8 prosenttia. Kasvun odotetaan hieman kiihtyvän ensi vuonna, yltäen 1,2 prosenttiin.
Uusi jäsen KOVA ry:lle25.2.2026 16:00:00 EET | Tiedote
Joroisissa toimiva Kiinteistö Oy Honkaura on Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n uusin jäsen. KOVAn hallitus hyväksyi yhtiön KOVAn jäseneksi tänään.
Kommentti: Rämpiikö Suomi, koska se on vaihtuvakorkoisten lainojen maa?17.2.2026 03:30:00 EET | Tiedote
Suomen talous on kasvanut verkkaisesti käytännössä Ukrainan sodan alusta lähtien. Geo- ja kauppapoliittisista jännitteistä johtuvan epävarmuuden lisäksi talouden kasvuvauhtia on painanut erityisesti rakennusalan jopa ennätyksellisen heikko suhdanne. Kuluvalta 2020-luvulta on vaikea löytää normaalia ajanjaksoa sopivaksi referenssiksi, mutta investoinnit asuinrakennuksiin vastasivat Tilastokeskuksen aineistojen mukaan keskimäärin noin 6,1 prosentista Suomen bruttokansantuotteesta vuosina 2000–2019. Vuosina 2023–2025 keskimääräinen osuus laski 4,7 prosenttiin ja voidaan jo sanoa, että asuinrakentamisen volyymi oli reaalisesti edelliskerran yhtä alhaisella tasolla vuosituhannen taitteessa kuin vuonna 2025. Samalla vuosina 2023–2025 markkinakorot kapusivat korkeimmalle tasolleen sitten finanssikriisin.
Kommentti: Valtion tukemien asuntojen vuokrien nousutahti hidastui entisestään15.1.2026 08:57:56 EET | Tiedote
Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä valtion tukemien vuokra-asuntojen vuokrat kasvoivat hitainta tahtiaan sitten vuoden 2023 alun. Keskimääräinen vuosikasvu viime vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 2,8 prosenttia. Yksiöissä vuokrat nousivat eniten (+3,3 %) ja kaksioissa vähiten (+2,6 %). Keskimääräinen valtion tukeman vuokra-asunnon kuukausivuokra oli 13,4 euroa neliömetriltä. Luvut käyvät ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta aineistosta.
KOVA: Takauslainaa ei käytetä tai tulla käyttämään kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon13.1.2026 05:30:00 EET | Tiedote
Valtion tukemaa asuntotuotantoa voidaan rakentaa esimerkiksi korkotuki- tai takauslainojen avulla. Kohtuuhintaisten asuntojen yleishyödyllisistä rakennuttajista vain 2 prosenttia on vuosina 2024–2025 hakenut niin sanottua takauslainaa. Vastaavasti korkotukilainaa on hakenut 68 prosenttia rakennuttajista. Takauslainan suurimmaksi haasteeksi koetaan, ettei se sisällä suoraa tukea, toisin kuin valtion korkotuen sisältävä korkotukilaina, mikä tarkoittaa suurempia pääomakuluja ja siten korkeampia omakustannusvuokria. Erityisesti suuret kohtuuhintaiset asuntotoimijat raportoivat suoran tuen puutteen olevan takauslainan merkittävin heikkous. Tulokset pohjautuvat Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry:n jäsenilleen teettämään kyselyyn.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme