Vuosituhantinen esikoloniaalinen kulttuurivaikutus näkyy Amazonian puustossa
Runsas kymmenen vuotta sitten maailmanlaajuisten tiedeuutisten otsikoihin nousivat Amazonian lounaisosista löydetyt, geoglyyfeiksi kutsutut suuret geometriset maakuviot. Erityisesti Brasiliaan kuuluvasta Acren osavaltiosta oli löytynyt tutkijoille ennestään tuntematon, geometrisia seremoniakeskuksia ja erilaisia tiejärjestelmiä rakentaneen sivilisaation jäljet. Se oli kukoistanut sademetsäalueella parituhatta vuotta sitten. Löytö mullisti ratkaisevasti vallalla ollutta käsitystä Amazonian sademetsän koskemattomuudesta. Monitieteiset suomalais-brasilialaiset tutkimukset jatkuvat alueella edelleenkin Suomen Akatemian tuella. Uusimmat löydöt osoittavat, että suuret muinaiset rakennushankkeet eivät pelkästään muokanneet maisemaa, vaan sivilisaatio vaikutti myös sademetsän puuston monipuoliseen koostumukseen.
Tutkimusryhmän uusin artikkeli Domestication in Motion on julkaistu Environmental Archaeology -aikakauskirjassa viime viikolla.
– Artikkeli osoittaa, että maniokin, maissin ja kurpitsan viljelyn ohella useiden puiden suojelu, hoito ja istutus olivat tärkeitä alueen alkuperäiskansojen ruoanhankinnan kannalta, kertoo tutkimusjohtaja professori Martti Pärssinen. Erityisesti pähkinä- ja palmupuut, joiden hedelmät ovat proteiinipitoisia, ovat yleisiä geoglyfi-paikkojen näytteissä. Ne osoittavat geoglyfi-seremoniapaikkojen esikoloniaalisen ravinnon.
Samassa artikkelissa kuvaillaan, miten puiden jalostus ei Amazonian olosuhteissa ollut kuitenkaan suoraviivainen prosessi, sillä myös kasvien villejä muotoja saatettiin suojella. Arkeologisissa kaivauksissa löydettiin mm. persikkapalmun hedelmien villejä ja domestikoituja muotoja. Toisaalta erityisesti parapähkinäpuita sekä monia hedelmistään ja palmunytimistään tärkeitä palmuja jalostettiin sademetsäalueella ihmisten ruoaksi. Niiden hedelmät ovat nykyisin selvästi isompia kuin parituhatta vuotta sitten.
– Epälineaarista jalostusta kuvaa se, että vielä tänään Acren aalkuperäiskansat tuntevat hyvin sekä villin että domestikoituneen persikkapalmun, josta jälkimmäinen on levinnyt hyvin laajalle alueelle eri puolille Amazoniaa, toteaa puolestaan hankkeessa mukana ollut apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen.
Ihmisten vaikutus Amazonian sademetsän puustoon on ollut merkittävää, eikä voidakaan puhua täysin neitseellistä sademetsästä. Toisaalta tutkimukset osoittavat, että Amazonian alkuperäisasukkaat ovat osanneet hyödyntää ympäristöään kestävällä tavalla jalostaen tiettyjä kasveja ympäristöä suojellen ja kunnioittaen. Mikään ei viittaa siihen, että sademetsää olisi kaadettu valtavia määriä puu- tai viljelypelloiksi.
Nämä uudet tutkimustulokset kumoavat idealistisen käsityksen Amazonian sademetsän koskemattomuudesta. Samalla se kuitenkin tuo esiin alkuperäiskansojen tavan hyödyntää villikasveja samalla kun he ovat jalostaneet tiettyjä kasveja ihmiselle paremmin sopiviksi. Amazonian kansojen luontosuhde on osoittautunut kestäväksi. Sitä kannattaisi tutkia lisää ja siitä voitaisiin myös ottaa oppia.
Helsingin yliopistosta artikkelin kirjoittajina olivat hanketta johtava emeritusprofessori Martti Pärssinen sekä alueen alkuperäiskansojen parissa työskennellyt alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen. Heidän lisäkseen kirjoittajina olivat brasilialainen palmututkija Evandro Ferreira ja paleoekologi Alceu Ranzi Acren liittovaltion yliopistosta. Suomen Madridin-instituutti tukee myös hanketta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja, professori emeritus Martti Pärssinen
+358 294123220
martti.parssinen@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Hyvästit korkealle kolesterolille? Tuore spinout-yhtiö Moncyte Oy kehittää ratkaisua30.4.2024 09:21:48 EEST | Tiedote
Yhtiön tavoitteena on auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvä kolesterolitaso mahdollisimman nopeasti. Innovaatio perustuu Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen.
Verinäyte tarkentaa imukudossyövän diagnostiikkaa ja ennustetta29.4.2024 08:30:00 EEST | Tiedote
Verenkierron proteiinitasoista voidaan saada tärkeää tietoa aggressiivisen B-solulymfooman tarkempaa diagnoosia ja yksilöllistä hoitoa varten, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Helsingin yliopiston tutkijat löysivät erityisen proteiiniprofiilin, joka oli yhteydessä vaikeampaan tautiin.
Gentrifikaatio eli keskiluokkaistuminen Helsingissä on kaupunkisuunnittelun tulosta29.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Gentrifikaatio on ilmiö, joka koskee enemmän kuin vain asumista, ja se vaikuttaa kaupunkikehitykseen ja kaupunkilaisten arkielämään.
Baarimikko voi olla urpo, mutta Urpo maailman paras baarimikko26.4.2024 07:30:00 EEST | Tiedote
Monia etunimiä käytetään arkikielessä yleisniminä: esimerkiksi stereotyyppistä teinipoikaa voidaan sanoa jonneksi ja oksennusta yrjöksi. Etunimet voivat olla myös yhdyssanan osia. Esimerkiksi sanojen lappuliisa, baarimikko ja taskumatti jälkimmäinen osa on etunimi.
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme