Yhä useamman pääkaupunkiseudulla työskentelevän koti sijaitsee eri paikkakunnalla kuin työpaikka
Tuoreimmasta työssäkäyntitilastosta ilmenee, että noin 121 000 pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvaa työskenteli pääkaupunkiseudulla sijaitsevalle työnantajalle vuodenvaihteessa 2017–2018. HSY:n julkaiseman katsauksen mukaan työmatkapendelöinti pääkaupunkiseudulle oli tuolloin korkeimmillaan työssäkäyntitilastoinnin historiassa.
Pääkaupunkiseudulle työmatkapendelöivien määrä oli 31.12.2017 suurin vuodesta 1987 säännöllisesti tuotetun työssäkäynnin tilastoinnin aikana. Se ylittää jo Suomen väkiluvultaan kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluvun.
- Työssäkäyntitilasto kertoo työpaikan sijainnin suhteessa asuinpaikkaan kuntakohtaisesti. Luvut eivät automaattisesti kerro sitä, kuinka usein henkilö pendelöi fyysisesti työpaikalleen pääkaupunkiseudulle, sanoo projektitutkija Lassi Sarlos Helsingin seudun ympäristöpalveluista.
Edelliseen työssäkäyntitilastoon (31.12.2016) verrattuna työmatkapendelöinnin määrä pääkaupunkiseudulle kasvoi 3,8 prosenttia vuosien 2017 ja 2018 vaihteessa. Henkilömääränä tämä on noin 4 400. Samana ajanjaksona työpaikkojen määrä on pääkaupunkiseudulla lisääntynyt 3,0 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 18 600 uutta työpaikkaa. Vaikka pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvu jatkuu lineaarisena tarjoten potentiaalista työvoimaa seudun sisällä, selittävät uudet työpaikat vain osaltaan seudulle pendelöivien määrän kasvua.
Pääkaupunkiseudun työpaikoilla vetovoimaa seudun ulkopuolella
Yli puolet seudun ulkopuolelta asuvista, jotka pendelöivät pääkaupunkiseudulle, asuu Helsingin seudun kehyskunnissa eli kymmenen KUUMA-kunnan alueella. Keskeistä alueellisessa kehityksessä on kuitenkin se, että pendelöivien määrä pääkaupunkiseudulle on selvästi kasvussa suurista kaupungeista Turusta, Tampereelta ja Jyväskylästä.
Pääkaupunkiseudun työpaikkojen vetovoima ulottuu myös valtakunnan rajojen ulkopuolelle. Kuitenkin työssäkäyntitilaston henkilöperusjoukon muodostaa Suomessa vuoden viimeisenä päivänä vakinaisesti asuva väestö. Luvut eivät siten sisällä pendelöintiä esimerkiksi Tallinnasta Helsinkiin. Pääkaupunkiseudun pendelöintiä kuvaavat luvut olisivat suurempia, jos myös ulkomailla asuvat sisältyisivät tilastoon.
Etätöiden yleistyminen näkyy pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajentumisena
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman Työolobarometrin mukaan vuonna 2017 työssäkäyvistä yli kolmasosa työskenteli etänä vähintään satunnaisesti ja yli viidesosa vähintään kuukausittain. Etätöiden yleistyminen viiden vuoden takaiseen on huomattava – silloin vain hieman yli kymmenes ilmoitti tekevänsä etätöitä vähintään kuukausittain.
- Osaltaan etätöiden tuoman joustavuuden ansiosta pääkaupunkiseudusta kaukana olevat kunnat voivat näyttäytyä korkean pendelöintimäärän alueina, vaikka päivittäistä työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudulle ei kaikilla työntekijöillä olisikaan, Sarlos sanoo.
Pääkaupunkiseudun työpaikkojen vetovoima on useilla aloilla etätöiden yleistymisen takia yhä vähemmän sidottu fyysiseen etäisyyteen kodin ja työpaikan välillä. Tämä näkyy HSY:n pendelöintikatsauksessa siten, että pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue ulottuu entisestään laajemmalle alueelle valtakunnallisesti.
Lisätietoja:
- HSY:n pendelöintikatsaus
- Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema Työolobarometri 2017 (pdf)
- projektitutkija Lassi Sarlos, puh. 050 468 8833, lassi.sarlos(at)hsy.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.
HSY – Puhtaasti parempaa arkea
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HSY
Typpikuorma ja ravinteiden hyödyntäminen puhuttavat jätevedenpuhdistuksessa28.5.2020 07:58:00 EEST | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n strategisena tavoitteena on jätteiden ja ravinteiden kierrätys- ja hyötykäyttöasteen nostaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdään kehittämistyötä erilaisissa hankkeissa niin sisäisesti kuin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Ravinteiden talteenotossa ja nykyistä tehokkaammassa kierrätyksessä on potentiaalia. Jätevesilietteen sisältämä orgaaninen aines, ja mm. lietteeseen sitoutunut fosfori ja osa typestä siirtyy tällä hetkellä erilaisiin multatuotteisiin, joiden kautta ravinteet saadaan hyötykäyttöön ja takaisin kiertoon. Tulevaisuus voi kuitenkin olla ravinteiden erillisessä talteenotossa.
Lämmitä mökin tulisija oikein ja turvallisesti talven jälkeen27.5.2020 08:59:54 EEST | Tiedote
Jos mökki on ollut talven ajan tyhjillään, kannattaa takan ja kiukaan lämmitys aloittaa varovaisesti. Kuivaa asiaa -hankkeen tarjoamilla vinkeillä mökkeilijä varmistaa tulisijan turvallisen käyttöönoton.
Sortti-asemat suositumpia kuin koskaan – alkuvuodesta 30 000 kävijää enemmän kuin viime vuonna25.5.2020 09:41:00 EEST | Tiedote
HSY:n Sortti-asemilla on käynyt alkuvuonna noin 30 000 asiakasta enemmän kuin viime vuonna. Asemille on syntynyt jonoja, koska niillä on rajoitettu asiakkaiden määrää koronan vuoksi. Päivittäin asemilla käy lähes 3000 asiakasta.
Liikenteen vaikutus pääkaupunkiseudun ilmanlaatuun on vähentynyt viime vuosina18.5.2020 11:13:40 EEST | Tiedote
HSY:n julkaiseman raportin mukaan pääkaupunkiseudun ilmanlaatu oli vuonna 2019 edellisvuotta parempi. Tämä johtui liikenteen päästöjen vähenemisestä ja ilmanlaadun kannalta suotuisasta säästä.
Hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä - Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt pysyivät lähes ennallaan vuonna 201915.5.2020 12:16:19 EEST | Tiedote
HSY:n laskennan mukaan pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat noin prosentin verran pienemmät vuonna 2019 kuin edellisvuonna. Eniten vähenivät sähkön käytöstä aiheutuneet päästöt. Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannossa on nyt 18 prosenttia.
HSY:n hallituksen päätökset 15.5.202015.5.2020 12:15:49 EEST | Tiedote
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus päätti hyväksyä vesihuollon ja jätehuollon investointiohjelmat vuosille 2021 - 2030, ohjelmat lähetetään edelleen lausunnoille jäsenkuntiin. Hallitus hyväksyi seuraavat hankesuunnitelmat: - vesihuollon hankekokonaisuuden Kivistö-Koillis-Espoo hankesuunnitelman kaksi osaa, jotka koskevat runkoviemärin rakentamista Vehkalan ja Askiston välillä - Puistolan jätevedenpumppaamon siirron hankesuunnitelma. Hallitus hyväksyi seuraavat hankinnat: - vesijohto-, hulevesi- ja viemäriverkostojen rakentamisessa ja kunnossapidossa tarvittavat valurautaiset vesijohtoputket ja putkiyhteet vuosille 2020 - 2022 tilataan Saint-Gobain Finland (PAM) Oy:ltä ja Ulefos Oy:ltä - vesijohto-, hulevesi- ja viemäriverkostojen rakentamisessa ja kunnossapidossa tarvittavat muoviputket ja muoviputkien yhteet vuosille 2020 - 2022 tilataan Onninen Oy:ltä - vesi- ja viemäriverkon asennus- ja huoltotöihin liittyvät kartoitus- ja mittauspalvelut vuosille 2020 - 2022
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme