Yhä useampi nuoruuden syövästä toipunut nainen saa lapsettomuushoitoja
13.5.2019 09:00:00 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Syöpähoidot saattavat vahingoittaa munasarjojen toimintaa, jolloin munarakkuloiden määrä vähenee ja munarakkulan kehitys häiriintyy. Nuoruuden syövästä toipuneet naiset saavatkin lapsia selvästi vähemmän kuin muu väestö, ja tuoreen väitöstutkimuksen mukaan he joutuvat myös turvautumaan useammin lapsettomuushoitoihin.
– Tutkimuksessa selvisi, että syövästä toipuneille tehtiin koeputkihedelmöityshoitoja kaksinkertainen määrä terveisiin sisaruksiinsa verrattuna, sanoo väitöstutkija ja naistentautien erikoislääkäri Johanna Melin.
Väitöksessä verrattiin myös 2000-luvun jälkeen tehtyjä koeputkihedelmöityshoitoja ennen 2000-luvulla tehtyihin ja todettiin, että luku on yli kolminkertaistunut.
Nykyaikaisten syöpähoitojen ansiosta yli 80 prosenttia lapsuudessa tai nuorena aikuisena syöpään sairastuneista paranee.
– Tutkimuksessamme havaittiin, että 2000-luvulla on tapahtunut muutos ja lapsettomuushoitoja tehdään Suomessa nykyään yhä enemmän syövästä selvinneille naisille. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että yhä useampi syövästä toipunut voi saada lapsia ja myös uskaltaa perustaa perheen, Melin toteaa.
Melin tutki syntyneiden lasten rekisterin avulla myös syövästä toipuneiden naisten raskauksia ja synnytyksiä. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että raskaus ja synnytys sujuivat nuoruudessa syövän sairastaneilla naisilla yleisesti ottaen hyvin. Syövän sairastaneilla naisilla on kohonnut ennenaikaisen synnytyksen riski, mikä pääsääntöisesti näyttää johtuvan tulevan äidin sairauksista. Esimerkiksi raskauden aikainen verinen vuoto tai raskausmyrkytys johti ennenaikaiseen synnytykseen syövän sairastaneilla naisilla useammin kuin verrokeilla.
Syövästä toipuneiden naisten synnytyksiä käynnistettiin 17 prosenttia useammin kuin sisarusten synnytyksiä, ja he päätyivät 36 prosenttia useammin suunniteltuihin keisarileikkauksiin. Osaselitys tähän lienee syövästä toipuneiden naisten kaksinkertainen synnytyspelko väestöverrokkeihin verrattuna.
– Raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit olivat kuitenkin pieniä ja lähellä sisaruksien ja muun väestön vastaavia, joten nuorella iällä syöpää sairastaneet naiset voivat yleensä synnyttää lapsensa turvallisesti, Melin toteaa.
Johanna Melinin väitöstutkimuksessa oli mukana yli 24 000 naista, jotka ovat sairastaneet syövän alle 40-vuotiaana. Verrokkiryhmä koostui naisten sisaruksista ja potilaiden kanssa saman ikäisistä väestöverrokeista. Tiedot perustuvat Suomen Syöpärekisterin, Syntyneiden lasten rekisterin ja KELAn lääkeostorekisterin lukuihin.
LL Johanna Melin väittelee 17.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Reproductive health in female survivors of early onset cancer" (Hedelmällisyys, raskaudenkulku ja synnytys nuorella iällä sairastetun syövän jälkeen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann auditorio, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori William Hamish Wallace, University of Edinburgh, ja kustoksena on professori Aila Tiitinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301110
Väittelijän yhteystiedot:
******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopistoon valittiin kevään toisessa yhteishaussa lähes 5 000 uutta opiskelijaa2.7.2026 11:08:41 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto oli jälleen Suomen suosituin yliopisto sekä ensisijaisten hakijoiden että hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Perinnöllinen silmäsairaus voi jäädä tunnistamatta vuosikymmeniksi.2.7.2026 10:26:57 EEST | Tiedote
Suomessa voi elää jopa 800 harvinaista silmäsairautta aiheuttavan geenivirheen kantajaa, mutta vain murto-osa heistä on tunnistettu. Sairaus sekoitetaan usein muihin silmätulehduksiin, mikä voi viivästyttää diagnoosia vuosikymmeniä.
Geenitieto auttaa ennustamaan vakavan silmäsairauden alkamista ja etenemistä1.7.2026 07:55:00 EEST | Tiedote
Useiden geenien yhteisvaikutusta mittaava riskisumma auttaa tunnistamaan henkilöt, joilla on huomattavasti kohonnut riski sairastua glaukoomaan tai joiden tauti etenee nopeammin. Uuden seulontamallin tehokkuutta aletaan testata Etelä-Suomessa.
Tropiikissa talvehtivien lintujen pesintä on heikentynyt30.6.2026 11:34:06 EEST | Tiedote
Afrikkaan talvehtimaan matkustavien lintulajien lisääntyminen on heikentynyt Euroopassa 2000-luvulla, osoittaa laaja kansainvälinen tutkimus. Elinympäristöjen parantaminen pesimäseuduilla olisi siten yhä merkittävissä määrin tarpeen.
Helsingin ilmanlaadun parantuminen näkyy selvästi uudessa tutkimuksessa29.6.2026 09:03:23 EEST | Tiedote
Helsingin ilmassa leijuivien magneettisten pienhiukkasten määrä on pudonnut neljäkseen vuosien 1960-luvun tasosta osoittavat arkistoidut ilmansuodattimet .
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme