Helsingin yliopisto

Yhä useampi nuoruuden syövästä toipunut nainen saa lapsettomuushoitoja

Jaa

Helsingin yliopiston ja Suomen Syöpärekisterin tuoreen rekisteritutkimuksen mukaan lapsena tai nuorena syövän sairastaneet ja siitä toipuneet naiset turvautuvat muita ikäisiään useammin lapsettomuushoitoihin.

Syöpähoidot saattavat vahingoittaa munasarjojen toimintaa, jolloin munarakkuloiden määrä vähenee ja munarakkulan kehitys häiriintyy. Nuoruuden syövästä toipuneet naiset saavatkin lapsia selvästi vähemmän kuin muu väestö, ja tuoreen väitöstutkimuksen mukaan he joutuvat myös turvautumaan useammin lapsettomuushoitoihin.

– Tutkimuksessa selvisi, että syövästä toipuneille tehtiin koeputkihedelmöityshoitoja kaksinkertainen määrä terveisiin sisaruksiinsa verrattuna, sanoo väitöstutkija ja naistentautien erikoislääkäri Johanna Melin.

Väitöksessä verrattiin myös 2000-luvun jälkeen tehtyjä koeputkihedelmöityshoitoja ennen 2000-luvulla tehtyihin ja todettiin, että luku on yli kolminkertaistunut.

Nykyaikaisten syöpähoitojen ansiosta yli 80 prosenttia lapsuudessa tai nuorena aikuisena syöpään sairastuneista paranee.

– Tutkimuksessamme havaittiin, että 2000-luvulla on tapahtunut muutos ja lapsettomuushoitoja tehdään Suomessa nykyään yhä enemmän syövästä selvinneille naisille. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että yhä useampi syövästä toipunut voi saada lapsia ja myös uskaltaa perustaa perheen, Melin toteaa.

Melin tutki syntyneiden lasten rekisterin avulla myös syövästä toipuneiden naisten raskauksia ja synnytyksiä. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että raskaus ja synnytys sujuivat nuoruudessa syövän sairastaneilla naisilla yleisesti ottaen hyvin. Syövän sairastaneilla naisilla on kohonnut ennenaikaisen synnytyksen riski, mikä pääsääntöisesti näyttää johtuvan tulevan äidin sairauksista. Esimerkiksi raskauden aikainen verinen vuoto tai raskausmyrkytys johti ennenaikaiseen synnytykseen syövän sairastaneilla naisilla useammin kuin verrokeilla.

Syövästä toipuneiden naisten synnytyksiä käynnistettiin 17 prosenttia useammin kuin sisarusten synnytyksiä, ja he päätyivät 36 prosenttia useammin suunniteltuihin keisarileikkauksiin. Osaselitys tähän lienee syövästä toipuneiden naisten kaksinkertainen synnytyspelko väestöverrokkeihin verrattuna.

– Raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit olivat kuitenkin pieniä ja lähellä sisaruksien ja muun väestön vastaavia, joten nuorella iällä syöpää sairastaneet naiset voivat yleensä synnyttää lapsensa turvallisesti, Melin toteaa.

Johanna Melinin väitöstutkimuksessa oli mukana yli 24 000 naista, jotka ovat sairastaneet syövän alle 40-vuotiaana. Verrokkiryhmä koostui naisten sisaruksista ja potilaiden kanssa saman ikäisistä väestöverrokeista. Tiedot perustuvat Suomen Syöpärekisterin, Syntyneiden lasten rekisterin ja KELAn lääkeostorekisterin lukuihin.

LL Johanna Melin väittelee 17.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Reproductive health in female survivors of early onset cancer" (Hedelmällisyys, raskaudenkulku ja synnytys nuorella iällä sairastetun syövän jälkeen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann auditorio, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori William Hamish Wallace, University of Edinburgh, ja kustoksena on professori Aila Tiitinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301110

Väittelijän yhteystiedot:

johanna.melin@cancer.fi

******************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kansalliskirjasto avaa 2000 kirjaa yleisön ja tutkijoiden verkkokäyttöön16.5.2019 11:00:00 EESTTiedote

Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti. Tekijänoikeuksista on sovittu Kopioston ja kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston kanssa. Yhteishankkeen tavoitteena on avata verkkokäyttäjille ja tutkijoille asiantuntijoiden valitsemaa tieto- ja kaunokirjallisuutta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme