Yhä useampi nuoruuden syövästä toipunut nainen saa lapsettomuushoitoja
Syöpähoidot saattavat vahingoittaa munasarjojen toimintaa, jolloin munarakkuloiden määrä vähenee ja munarakkulan kehitys häiriintyy. Nuoruuden syövästä toipuneet naiset saavatkin lapsia selvästi vähemmän kuin muu väestö, ja tuoreen väitöstutkimuksen mukaan he joutuvat myös turvautumaan useammin lapsettomuushoitoihin.
– Tutkimuksessa selvisi, että syövästä toipuneille tehtiin koeputkihedelmöityshoitoja kaksinkertainen määrä terveisiin sisaruksiinsa verrattuna, sanoo väitöstutkija ja naistentautien erikoislääkäri Johanna Melin.
Väitöksessä verrattiin myös 2000-luvun jälkeen tehtyjä koeputkihedelmöityshoitoja ennen 2000-luvulla tehtyihin ja todettiin, että luku on yli kolminkertaistunut.
Nykyaikaisten syöpähoitojen ansiosta yli 80 prosenttia lapsuudessa tai nuorena aikuisena syöpään sairastuneista paranee.
– Tutkimuksessamme havaittiin, että 2000-luvulla on tapahtunut muutos ja lapsettomuushoitoja tehdään Suomessa nykyään yhä enemmän syövästä selvinneille naisille. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että yhä useampi syövästä toipunut voi saada lapsia ja myös uskaltaa perustaa perheen, Melin toteaa.
Melin tutki syntyneiden lasten rekisterin avulla myös syövästä toipuneiden naisten raskauksia ja synnytyksiä. Tulokset vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että raskaus ja synnytys sujuivat nuoruudessa syövän sairastaneilla naisilla yleisesti ottaen hyvin. Syövän sairastaneilla naisilla on kohonnut ennenaikaisen synnytyksen riski, mikä pääsääntöisesti näyttää johtuvan tulevan äidin sairauksista. Esimerkiksi raskauden aikainen verinen vuoto tai raskausmyrkytys johti ennenaikaiseen synnytykseen syövän sairastaneilla naisilla useammin kuin verrokeilla.
Syövästä toipuneiden naisten synnytyksiä käynnistettiin 17 prosenttia useammin kuin sisarusten synnytyksiä, ja he päätyivät 36 prosenttia useammin suunniteltuihin keisarileikkauksiin. Osaselitys tähän lienee syövästä toipuneiden naisten kaksinkertainen synnytyspelko väestöverrokkeihin verrattuna.
– Raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit olivat kuitenkin pieniä ja lähellä sisaruksien ja muun väestön vastaavia, joten nuorella iällä syöpää sairastaneet naiset voivat yleensä synnyttää lapsensa turvallisesti, Melin toteaa.
Johanna Melinin väitöstutkimuksessa oli mukana yli 24 000 naista, jotka ovat sairastaneet syövän alle 40-vuotiaana. Verrokkiryhmä koostui naisten sisaruksista ja potilaiden kanssa saman ikäisistä väestöverrokeista. Tiedot perustuvat Suomen Syöpärekisterin, Syntyneiden lasten rekisterin ja KELAn lääkeostorekisterin lukuihin.
LL Johanna Melin väittelee 17.5.2019 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Reproductive health in female survivors of early onset cancer" (Hedelmällisyys, raskaudenkulku ja synnytys nuorella iällä sairastetun syövän jälkeen). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Naistenklinikka, Seth Wichmann auditorio, Haartmaninkatu 2. Vastaväittäjänä on professori William Hamish Wallace, University of Edinburgh, ja kustoksena on professori Aila Tiitinen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis –palvelussa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301110
Väittelijän yhteystiedot:
******************************
Ystävällisin terveisin
Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi 050 406 2043
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Mielenterveyden häiriöt koskettavat valtaosaa suomalaisista26.6.2025 08:30:00 EEST | Tiedote
Arviolta 77 % naisista ja 70 % miehistä saa elämänsä aikana jonkin mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin. Yleisimmät häiriöt ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Miehillä häiriö todetaan useimmiten ensimmäisen kerran jo 6-vuotiaana.
Maahanmuuttajataustaisilla pojilla suurempi riski masennus- ja ahdistusoireiluun – koululla on tärkeä rooli heidän tukemisessaan26.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret raportoivat useammin masennus- ja ahdistusoireita. Oireilta suojaavissa tekijöissä korostuu koulun ja läheisten ihmissuhteiden rooli nuoren elämässä.
Kuinka saada irti kuolleen hirven etuhampaat?23.6.2025 10:36:14 EEST | Tiedote
Uusi tutkimus selvittää, kuinka kivikautiset ihmiset hankkivat raaka-aineen hammasriipuksiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme