Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille – unohtiko parlamentti EU-kansalaiset kompromississaan Basel III -pankkisääntelystä?
25.1.2023 06:30:00 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Pitkään jatkuneet neuvottelut pankkien vakavaraisuutta sääntelevän Basel III:n toimeenpanosta EU:ssa ovat jälleen saavuttaneet yhden virstanpylvään, kun parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta äänesti parlamentin kannasta. Finanssiala ry:n johtava lakimies Olli Salmi toteaa, että parlamentti otti lakihankkeeseen lopulta varsin puritaanisen suhtautumisen.
”EU:n kansallisten markkinoiden erityispiirteitä ei valitettavasti juurikaan huomioitu. Tosin on tässäkin pilvessä kultareunus, kaikista haitallisimmat ehdotukset ainakin toistaiseksi torjuttiin”, Salmi toteaa.
Pankkisääntelyä koskevien lopullisten Basel III -standardien voimaansaattaminen odottaa toimeenpanoaan EU:ssa. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa riskien laskentaa ja lisätä vertailukelpoisuutta pankkien välillä. Baselin komitean saaman toimeksiannon mukaan uudistus ei saisi merkittävästi nostaa pankkien pääomavaatimuksia.
Esimerkiksi riskilaskentaan ei ole tulossa muutamia pöydällä olleita ehdotuksia, jotka uhkasivat heikentää laskennan riskiherkkyyttä. Lisäksi pankeille annetaan sopeutumisaikaa muutoksiin.
Toisin kuin globaalia tasoa varten luodut Baselin standardit, EU-lainsäädäntöä laatiessa on aiemmin ollut pyrkimys, että sitä pystytään vaivatta soveltamaan ja että se sopii eri EU-maihin. Salmen mukaan tämä on ymmärrettävää.
”Yhden koon sukkahousut eivät sovi kaikille. Jotkin Baselin standardeista istuvat toisiin markkinarakenteisiin ilman muokkauksia hyvin, toisiin taas eivät kovinkaan hyvin."
Salmi antaa esimerkin, jossa hyvää sääntelyperiaatetta ei ole noudatettu.
”Joissain EU-maissa asuntolainoja ei juuri lyhennetä tai niitä ei lyhennetä tietyn ajan jälkeen. Baselin asuntolainoja koskeva ehdotus sopii näihin maihin melko hyvin. Suomessa asuntolainat maksetaan takaisin kokonaisuudessaan, mutta Baselin standardi ei ota tätä huomioon.”
Sääntelyssä laadun pitäisi voittaa määrä
Baselin standardeja sovellettaessa eurooppalaiset viranomaiset ovat lobanneet tiukasti sen puolesta, että EU-sääntelylle tyypillistä yhteensovittamista ei tehtäisi. On helppo huomata, että eurooppalainen pankkisääntelylinja on tiukempi kuin muualla. Mistään löysemmästä sääntelystä on turha edes puhua. Esimerkiksi briteillä ei tunnu olevan vastaavia jyrkkiä esteitä omissa implementointitoimissaan ottaa erityispiirteitään huomioon.
”On harmillista, että EU:ssa ei nähdä sitä, että tavoitteena ei tulisi olla säädellä mahdollisimman paljon. Sen sijaan tavoitteena tulisi olla säädellä mahdollisimman laadukkaasti. Se ei nyt toteudu.”
Laadukkaassa sääntelyssä kokonaisuus ja yksittäiset säännökset laaditaan tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta mahdollisimman helposti sovellettaviksi. Lopputuloksena ei silloin ole monimutkaista ja vaikeaselkoista sääntelyä, joka ei vastaa tavoitteitaan.
Suomessa pankkisääntelyyn kokonaisuutena perehtynyt eduskunnan talousvaliokunta on hyvin ymmärtänyt tarpeen laatia lainsäädäntö Suomen oloihin sopivaksi. Riittävän konkreettisten kantojen muodostaminen suuressa valiokunnassa jäi kuitenkin harmillisen myöhäiseen vaiheeseen, eikä Suomelle ominaisten piirteiden huomioiminen Euroopan parlamentissa enää onnistunut.
”Pankit sopeutuvat sääntelyyn, onhan niiden kirjaimellisesti pakko. Kysymys onkin siitä, että mitä huonommin sääntely sopii yhteiskuntaan, sitä enemmän koko yhteiskunnan pitää taipua. Ja se taipuminen ei tapahdu välttämättä kivutta. Ehkä tätäkin kannattaa miettiä eduskuntavaalien jälkeen, kun pohditaan, miten Suomi pyrkii jatkossa vaikuttamaan EU-sääntelyyn”, Salmi summaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli SalmiJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4249olli.salmi@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Finvoice-laskujen katselu selaimessa muuttuu 17.11.2026 - muutos voi vaatia yritykseltäsi toimenpiteitä13.11.2026 12:55:34 EET | Tiedote
Finvoice-verkkolaskujen katseluun selaimella on tulossa merkittävä muutos. Muutoksen myötä vastaanotettu Finvoice-lasku ei välttämättä enää näy verkkoselaimessa helposti luettavassa muodossa. Laskun sisältö tai välitys ei kuitenkaan muutu. Muutos voi vaatia Finvoicen sivuilta ohjelman käyttöä. Jos yritys käyttää laskujen käsittelyyn taloushallinto- tai muuta valmisohjelmistoa, kannattaa muutoksen vaikutukset varmistaa ohjelmiston toimittajalta. Uudistus koskee yrityksiä, jotka katselevat vastaanottamiaan Finvoice-laskuja verkkoselaimessa. Kuluttajilta tai laskuja lähettäviltä yrityksiltä uudistus ei vaadi toimenpiteitä. FA:n Finvoice-sivulta saa ladattua ohjelman, jonka avulla Finvoice-laskut voidaan näyttää luettavassa muodossa muutoksen jälkeen. Muutos tulee voimaan 17.11.2026. Finvoice on Suomessa yleisesti käytetty verkkolaskuformaatti, jonka avulla laskun tiedot siirtyvät sähköisesti järjestelmästä toiseen. Se tekee laskujen lähettämisestä ja vastaanottamisesta sujuvampaa ja vähen
FA:n Ahosniemi ja Telan Sirén eduskunnalle: Korjatkaa rahastojen verolakiesitys – muuten eläkeuudistuksen sijoitusuudistuksen hyödyt uhkaavat vesittyä13.11.2026 08:00:10 EET | Tiedote
Finanssiala ry ja Työeläkevakuuttajat Tela vaativat korjausta kommandiittiyhtiömuotoisten rahastojen verotusta uudistavaan lakiesitykseen. Esityksen nykyinen muoto vaikeuttaisi työeläkevakuuttajien sijoituksia ulkomaisiin rahastoihin ja voisi siten heikentää työeläkevarojen sijoitustuottoja.
OP Pohjola yhteisöverokärjessä – finanssialan verokädenjäljellä rakentaisi kaksi päiväkotia Suomen joka kuntaan, lisäverot uhkaisivat kasvua12.11.2026 09:48:27 EET | Tiedote
Finanssiala oli taas toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2025. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,86 miljardia euroa. Verokädenjälki kasvoi viime vuodesta noin 208 miljoonaa euroa. Toimialan veropotilla voitaisiin rakentaa kaksi päiväkotia jokaiseen Suomen kuntaan. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,19 miljardia euroa. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärkikolmikon muodostavat OP Pohjola 338,6 miljoonalla eurolla, Supercell 216,4 miljoonalla ja Nordea 200,1 miljoonalla. 25 suurimman veronmaksajan joukkoon mahtuvat finanssiyhtiöistä Danske Bank sijalla 10, Sampo (11.), LähiTapiola (13.), Mandatum (20.) ja SEB (24.). Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta.
Sijoittajat jäivät lokakuussa odottavalle kannalle – osakerahastoista maailmarahastot kiinnostivat10.11.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Rahastojen nettomerkinnät tyrehtyivät lokakuussa ja jäivät 45 miljoonaan euroon. Rahastopääomat kasvoivat noin 225 miljardiin euroon markkinoiden positiivisen kehityksen tukemana. Osakerahastoissa sijoittajien kiinnostus kohdistui erityisesti maailmanlaajuisesti sijoittaviin rahastoihin. Amerikka-rahastoista vedettiin rahaa pois.
Parannukset ASP-lainan ehtoihin lisäävät sen houkuttelevuutta ja helpottavat ensiasunnon ostajien pääsyä omaan kotiin6.11.2026 10:31:14 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) tervehtii ilolla hallituksen esittämiä parannuksia ASP-järjestelmään. Esityksessä omarahoitusosuus alenee 10 prosentista 5 prosenttiin asunnon hankintahinnasta. Asunnon ostaja tarvitsee siis aiempaa vähemmän omia säästöjä saadakseen ASP-lainan. Hallitus esittää myös enimmäislaina-ajan pidentämistä 25 vuodesta 40 vuoteen. Uudistukset tekisivät ASP-lainasta kilpailukykyisemmän verrattuna tavallisiin asuntolainoihin. ASP eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä on pankkien ja valtion yhteinen ponnistus, jolla tuetaan nuorten ensimmäisen asunnon hankintaa. Järjestely on osoittanut toimivuutensa niin lamassa kuin nousukaudenkin aikana. ASP-järjestelmän kehittäminen nopeuttaa pääsyä omaan kotiin ja tekee järjestelmästä tasa-arvoisemman.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
