Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Yhden Vanhemman perheet: Lapsiperheiden pienituloisuus puolitettava hallituskauden aikana

Jaa

Lapsiperheiden pienituloisuus laajeni 2015-2019 hallituksen aikana, vaikka työttömyys väheni. Yhden vanhemman perheistä joka neljäs on pienituloinen. Se haittaa lapsen kehitystä monella tavalla mm. vähentämällä vanhemmuutta, heikentämällä terveyttä, alentamalla koulutustasoa, vähentämällä sosiaalisia suhteita ja lisäämällä syrjäytymistä. Yhden vanhemman perheiden liitto ry vaatii ripeitä toimia pienituloisuuden poistamisessa. Seuraavan hallituksen on puolitettava pienituloisissa perheissä elävien lasten lukumäärä nykyisestä 120.000 ja sitä seuraavan poistettava kokonaan. Liitto muistuttaa, että on halvempaa poistaa lapsiperheköyhyys kuin sallia sen jatkuminen.

Yhden vanhemman perheiden käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet
Yhden vanhemman perheiden käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton esitykset hallitusohjelmaan 2019-2023:


Vanhemmalle oikeus toimeentuloon 

Perheen pienituloisuus haittaa lapsen kasvua ja kehitystä

Pienituloisuus vähentää vanhemmuutta
Talousongelmista kärsivät vanhemmat käyttivät kasvatuksessa enemmän rankaisuja ja vähemmän ohjausta, hyväksyivät useammin lapsen kurittamisen, menettivät helpommin malttinsa (Leinonen, Jenni (2004) Families in Struggle – Child Mental Health and Family Well-being in Finland During the Economic Recession of the 1990s: The Importance of Parenting. Helsinki: Helsingin yliopisto).

Pienituloisuus heikentää terveyttä ja alentaa koulutustasoa
Pienituloisuudella ja sairastamisella on Suomessa erityisen korkea yhteys.

Yksinhuoltajaäitien koulutustaso on laskenut 1990-luvun suuren laman jälkeen niin, että siellä on vähemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita kuin aikaisemmin, jolloin eroa parisuhteessa elävien ja yksin elävien äitien välillä ei ollut  (Haataja, Anita, Yksinhuoltajaäitien sosioekonominen asema ja toimeentulo, teoksessa Forssén, Haataja, Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009)

Pienituloisten perheiden lapset valitsevat myös lyhyemmät opinnot ja menevät harvemmin lukioon kuin muiden perheiden lapset. Samoin pienituloisten perheiden lapset ovat useammin erityisluokilla tai erityiskouluissa kuin muut lapset, sillä erityistarpeisten vanhemmilla on kohonnut eroriski.

Pienituloisten perheiden lasten sosiaaliset suhteet vähenevät ja heitä kiusataan enemmän kuin muita lapsia
Pelastakaa Lasten Lapsen ääni -kyselyyn vastanneista 13–17-vuotiaista, jotka kokevat olevansa vähävaraisesta perheestä, 69 % kertoi joutuneensa kiusaamisen uhriksi alakoulussa. Vastaavasti hyvin toimeentulevien perheiden lapsista 40 % ilmoitti kiusatuksi joutumisesta. 

Perheen pienituloisuus lisää lapsen syrjäytymistä
THL:n kohorttitutkimus vuonna 1987 syntyneistä 21-vuotiaaksi asti rekisteriaineistojen avulla seuratuista lapsista kertoo, että jos vanhemmat olivat saaneet pitkään toimeentulotukea, lapsilla lisääntyivät vähäinen koulutus, mielenterveysongelmat, huostaanotot ja pienimuotoinen rikollisuus. Samoin lisääntyi toimeentulo-ongelmien kokeminen aikuisiässä. Pienituloisuus on alkanut periytyä Suomessa. Pienituloisuus aiheuttaa myös häpeää ja kaventaa sosiaalisia verkostoja.

Yhden vanhemman perheistä 25 % on pienituloisia (kahden huoltajan lapsiperheistä 8 %)
Kaikkien lasten pienituloisuusaste oli 2017 11,1 % (vuonna 2016: 10,2 %) yhden vanhemman perheiden lasten 25 % (vuonna 2016: 22 %) ja kahden huoltajan perheen lasten 8 % (vuonna 2016: 7 %). Lapsiperheiden pienituloisuus on yleistynyt viime vuosina. Yhden vanhemman perheiden käytettävissä olevat tulot kotitalousyksikköä kohden ovat pienemmät kuin muun väestön.

Kts taulukko liitteenä Eri kotitaloustyyppien käytettävissä olevien tulojen kehityksestä 

Julkaistu: 23.3.2018, Tulonjakotilasto 2016, Tilastokeskus,

Julkaisu pdf-muodossa (538,3 kt)

Lapsikotitalous on kotitalous, johon kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Tulokäsite: ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo kotitaloutta kohden, mediaani, kolmen vuoden liukuva keskiarvo. Ekvivalentti tulo on kotitalouden käytettävissä oleva tulo jaettuna kotitalouden kulutusyksikköluvulla.

Yhden vanhemman perheiden työttömyysaste on kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön

YK:n kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin tavoitteena on täysi työllisyys ja säällinen työ (8. tavoite) sekä peruspalvelut (1. tavoite) kaikille vuoteen 2030 mennessä.  Kehitystavoitteet sitovat myös Suomea (2015 - maailman uudet kestävän kehityksen tavoitteet).  Yhden vanhemman perheiden työllisyysaste on laskenut ja     työttömyysaste noussut koko 2000-luvun ja on nyt jo 15,4 % eli yli kaksi kertaa suurempi kuin muulla väestöllä.

Työssä käynnin esteenä ovat mm. riittämättömät hoivapalvelut. Olemme siirtyneet yhä enemmän 24/7 -avoinna olevaa yhteiskuntaa, mikä lisää epätyypillistä työaikaa. Sen myötä työn ja perheen yhdistäminen on tullut yhä haasteellisemmaksi lapsiperheille ja etenkin yhden vanhemman perheille.

Lapsiperheiden palvelut tarpeiden mukaan - perheen ja työn yhteen sovittamisen esteet ratkaistava

Lapsiperheet tarvitsevat kaikille avoimia, leimaamattomia ennaltaehkäiseviä tukipalveluja, kuten kodinhoitopalveluja, tukiperheitä sekä lomapalveluja, joissa on riittävästi lastenhoitoa. Kaikilla lapsilla pitää olla oikeus vähintään yhteen harrastukseen. Nuorille tulee taata työ- tai opiskelupaikka sekä oikeus asuntoon.  Terveydenhoitopalvelujen tasoa pitää nostaa ja maksut poistaa.

Vanhemmille on pitänyt käytännössä toteuttaa 1.1.2015 alkaen lakisääteinen subjektiivinen oikeus kotipalveluun. Kunnat ovat kuitenkin rajanneet kotipalvelun käyttöä lainvastaisesti. Palvelun käyttöä ei myöskään pidä rajata lainvastaisesti esimerkiksi vain toimeentulotuki- tai lastensuojeluasiakkaisiin. Lapsiperheiden kotipalvelua pitää olla riittävästi (tavoitteena on 10 % lapsiperheistä käyttää kotipalvelua nykyisen 1,5 % sijaan) ja sitä pitää saada oikea-aikaisesti, viimeistään kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta.  Lapsen tai vanhemman sairastuessa pitää saada ympärivuorokautista kotipalvelua. Näitä palveluja pitää saada ilman lastensuojeluasiakkuutta.  Toisaalta lastensuojeluasiakkuus ei myöskään saa estää palvelujen saantia. Tilastot osoittavat, että kun kunta on lisännyt kotipalvelua, paine lasten kalliisiin laitossijoituksiin on vähentynyt (esimerkiksi Raisio ja Imatra).

Lapsen subjektiivinen oikeus kokopäivähoitoon pitää palauttaa, jotta päivähoidon puute ei estäisi työllistymästä. Kirjava käytäntö myös asettaa lapset eriarvoiseen asemaan. Lasten hoivapalvelujen pitää vastata työelämää.  Päivähoitoajan pitää joustaa vanhempien työaikojen mukaan. Lapsen vuorohoitoa pitää olla riittävästi tarjolla ja sitä on kokeiltava myös kolmiperhehoitona niin, että yöhoitaja tulee lasten kotiin Ruotsin käytännön mukaisesti.  Avoimia päiväkoteja ja muuta satunnaista päivähoitoa pitää laajentaa tarpeiden mukaiseksi, myös oppilaitoksiin ja sairaaloihin. Pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa sekä yö- ja viikonloppuhoitoa pitää järjestää kaikille sitä tarvitseville, mieluiten kotiin. Yksin lastaan kasvattavien pitää saada omaishoitajan tavoin kaksi vapaapäivää kuukaudessa, jolloin kunta järjestää lapsen hoidon vuoropäiväkodissa. Lapsiperheiden palvelut pitää järjestää lapsikohtaisesti kummallekin vanhemmalle olivat nämä eronneet tai eivät.

Lastensuojelun kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistettiin, niin ettei sitä 1.1.2013 alkaen enää lasketa pelkästään kodin ulkopuolisten sijoitusten perusteella, vaan lasten osuudella kuntien väestöstä. YVPL:n mukaan valtionosuus pitää kuitenkin laskea sosiaalityöntekijöiden laatimien lastensuojelun asiakassuunnitelmien perusteella.

Vanhemmilla pitää olla inhimilliset työolosuhteet, joissa huomioidaan perheenhuoltovelvollisuudet.  Työttömän pitää voida työskennellä viisi päivää kuukaudessa ilman, että ansiotulot vaikuttavat työttömyysturvaan.  Lastenhoitovaikeudet pitää riittää yksinhuoltajalle perustelluksi syyksi kieltäytyä tarjotusta työstä ilman karenssiseuraamuksia. Ne käyvät vain joissakin työvoimapiireissä.

Erovanhempien yhteistoiminnan esteet on purettava

Molemmilla vanhemmilla pitää olla mahdollisuus työssäkäyntiin ja lasten hoitamiseen niin ennen eroa kuin sen jälkeenkin.  Tutkimusten mukaan kotitöiden tasapuolinen jakautuminen on yksi erolta suojaavista tekijöistä.  Vanhempainvapaan pitää jakautua nykyistä tasapuolisemmin vanhempien kesken. Perhetukijärjestelmä on muutettava kummankin vanhemman vastuuta korostavaksi. Nykyisin isät käyttävät vain vajaa 10 % perhevapaista. Vanhempainvapaamalli 6+6+6 malli (toinen vanhempi + toinen vanhempi + jompikumpi) tulee ottaa käytännöksi siten, että yhden vanhemman perheen huoltaja voi halutessaan pitää toisen vanhemman käyttämättä jäävän osuuden.

Lapsen vuoroasuminen pitää olla realistinen vaihtoehto myös pienituloisille vanhemmille.  Kaupungin vuokra-asuntojen jaossa, asumistuessa, asuntojen korkotukijärjestelmissä, toimeentulotuessa, elatustuessa ja koulukuljetuksissa pitää huomioida, että lapsella voi olla käytännössä kaksi kotia, joissa lapsilla pitää olla oma tila. Kummankin vanhemman pitää olla oikeutettu riittävään sosiaaliturvaan, joka huomioi lapsen vuoroasumisen aiheuttamat kulut. Vuoroasuvalla lapsella pitää olla kaksi virallista osoitetta, joihin kumpaankin tulee saada riittävät tukipalvelut.

Erityislapsen vanhempien osallisuus lapsen kasvun ja kehityksen tukena eron jälkeen

Lapsen sairaus tai vamma lisää eronneisuusriskiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus vuonna 1987- syntyneiden lasten selviytymisestä paljasti, että 37% autismia sairastavien lasten vanhemmista oli eronnut. Kummallekin vanhemmalle pitää eri asuinpaikasta huolimatta järjestää lapsen kuntoutukseen ja terapiaan liittyvää ohjausta ja perheiden palvelujen tulee tukea vanhempien välistä yhteistyötä.

Erityistarpeisen lapsen huoltokiistan sovittelun tulee olla moniammatillista.  Lapsen sairauden tai vamman asiantuntija pitää olla mukana työryhmässä. Eroon liittyvissä huoltajuutta tai tapaamista koskevissa tuomioistuinkiistoissa tapaamisten edellytyksenä pitää olla vanhemman osallistuminen lapsen sairauteen liittyviin tutkimus-, hoito- tai terapiakäynteihin.

Erityislapsen koulussa pitää olla käytettävissä toimivat tukikeinot. Palvelujen tulee olla lapsikohtaisia eikä vanhemman asumiseen perustuvia. Lapsen sairaudesta tai vammasta aiheutuvan rasituksen ja sidonnaisuuden perusteella maksettava Kelan vammaistuki pitää maksaa sille vanhemmalle, joka tosiallisesti vastaa lapsen hoidosta ja huolenpidosta pääsääntöisesti arjessa.

Eronneen erityistarpeisen lapsen vanhemman mahdollisuus osallistua työelämään on kokemustemme mukaan kaikkein rajallisin riittämättömien tukitoimien vuoksi. Vanhemmalla pitää olla oikeus omaishoidon tukeen myös silloin, kun hän tekee osa-aikatyötä lapsen erityistarpeisuuden vuoksi. Tukia määrättäessä tulee huomioida perheen kokonaistilanne mm. lasten lukumäärä, muiden lasten erityistarpeet ja se, että perheessä on yksi vanhempi.

Lapsivaikutusten arviointi on toteutettava
Suomenkin allekirjoittaman YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan:

”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.”  Jotta tämä toteutuisi päätösten lapsivaikutukset tulee arvioida siihen soveltuvilla menetelmillä. Näitä menetelmiä pitää myös kehittää vastaamaan nykyisiä perhekäytäntöjä. Tähän pitää varata aikaa ja varoja. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa allekirjoittanutta valtiota lain tasoisesti.

Suomi tarvitsee kansallisen lapsistrategian

Valtioneuvoston kanslia on tänä keväänä julkaissut Lapsen aika - Kohti kansallista lapsistrategiaa 2040.  Sillä on seitsemän tavoitetta lapsi- ja perhemyönteiseen visioon:

  • Jokaisen lapsen elämässä on läheisiä ja turvallisia aikuisia
  • Jokainen lapsi ja vanhempi on osa yhteisöjä ja tuntee kuuluvansa niihin ja voi vaikuttaa niihin
  • Perheiden yhdessä viettämä aika lisääntyy ja koetaan myönteisenä
  • Lasten kaverisuhteet vahvistuvat ja yksinäisyys vähenee
  • Jokaisella lapsella on oma jatkuvan kasvun ja oppimisen polku, joka huomioi yksilölliset erot
  • Ihmisillä on mahdollisuus toivomaansa lapsilukumäärään
  • Lapsiperheiden köyhyys vähenee

Hallituksen tulee luoda kansallinen lapsistrategia. Lapsen aika -julkaisu on hyvä lähtökohta työskentelylle.

Lisätietoja: puheenjohtaja Kavonius 050 350 9967, toiminnanjohtaja Sairisalo 040 3515355

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja: puheenjohtaja Kavonius 050 350 9967, toiminnanjohtaja Sairisalo 040 3515355

Kuvat

Yhden vanhemman perheiden käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet
Yhden vanhemman perheiden käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Paciuksenkatu 19 (Allergiatalo)
00270 HELSINKI

http://www.yvpl.fi

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on 43 -vuotias lastensuojelujärjestö, joka tekee vaikuttamis- ja tukitoimintaa. Liitto pyrkii edistämään lapsiystävällistä eroa, vanhempien eronjälkeistä yhteistoimintaa, lapsen vuoroasumista.  2000-luvulla on tärkeäksi noussut lapsiperheiden pienituloisuuden poistaminen mm. työttömyyttä vähentämällä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Yksin lastensa kanssa asuvat vanhemmat eivät voi käydä työssä, jos hoivapalvelut ovat riittämättömät16.9.2019 13:06:55 EESTTiedote

Yhden vanhemman perheiden työttömyysaste on 15,4 %, mikä kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön (Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilasto). Nämä vanhemmat itse toivovat ennen kaikkea työelämään pääsyä. 2000-luvulla yksin lastensa kanssa asuvien vanhempien työttömyys on kasvanut vuosittain. Se on erikoista sen vuoksi, että vielä 1990-luvulla nämä perheet kävivät töissä usemmin kuin muu väestö ja perhetyypin työlliisysaste oli vuonna 1991 89 %! Tutkimuksissa on myös havaittu, että yksinhuoltajat ovat motivoituneempia osallistumaan työelämään kuin parisuhteessa elävät. (Hakovirta, Mia Yksinhuoltajaäitien työllisyys, toimeentulo ja työmarkkina-valinnat, Väestöntutkimuslaitos, Väestöliitto, 2006)

Vertaisryhmät käynnistyvät erovanhemmille ja totaaliyksinhuoltajille kesätuolta13.9.2019 17:50:28 EESTTiedote

Yhden vanhemman perheiden vertaisryhmät käynnistyvät taas syksyllä. Noin 20 % lapsiperheistä on yhden vanhemman perheitä. Yhden vanhemman perheistä valtaosa osa 86% on äitejä ja noin 14 % isiä. Vanhemmat ovat kokeneet eron tai ovat odottaneet lasta yksin. Vertaisryhmiä vetävät koulutetut vertaisvanhemmat, joilla on myös itsellään yhden vanhemman perhe. Ryhmät ovat maksuttomia ja niihin voi osallistua myös nimettömänä. Lastenhoito on järjestetty. Toiminta saa avustusta Veikkausvoittovaroista

Yhden vanhemman perheiden vaalipanelistit palauttaisivat päivähoito-oikeuden kokopäiväiseksi10.4.2019 14:33:18 EESTTiedote

Ehdokkaat lupasivat parantaa lapsiperheiden palveluja kansanedustajaksi päästyään. Kaikkien puolueiden edustajat palauttavat subjektiivisen päivähoito-oikeuden kokopäiväisyyden. Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuttomuus nousi esiin. Ruotsalaisen kansanpuolueen Sundell pitää tärkeänä mahdollisuutta saada sitä myös loma-aikoina. Kokoomuksen Backlundin mukaan päivähoitoaikoja tulee pidentää aamusta ja illasta, jolloin työn ja perheen yhdistäminen helpottuu kaikille vanhemmille ja saattaa olla erityisen tärkeää yhden vanhemman perheille. Myös toisen asteen maksuttomuus sai kannatusta. Vasemmistoliitto ja Sosiaalidemokraatit toteuttaisivat tämän pidentämällä oppivelvollisuutta. Perussuomalaisten Purra puolestaan ei uskonut, että perheen pienituloisuus on keskeinen syy koulunkäynnin keskeyttämiselle toisella asteella. Vasemmistoliiton Ingervo säätäisi 3-6-vuotiaiden päivähoidon maksuttomaksi samoin kotipalvelun, jota tulee tarjota kaikille lapsiperheille eikä vain lastensuoj

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme