Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry lapsen huoltolain uudistuksesta:

Jaa

Liitto vaatii tiukennusta §10 lapsen suojelemiseksi väkivallalta sekä asiantuntija-avustajan pätevyysvaatimukseen ja asiantuntija-avustajan käytön laajentamista varsinaisiin tuomioistuinkäsittelyihin.

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (myöhemmin YVPL) esittää Lapsen huolto- ja tapaamislain uudistamisesta: 

§ 1 Lapsen huolto
Esityksen mukaan huoltajat eivät saa itse käyttää väkivaltaa kasvatuksessa ja tämän lisäksi heidän tulee huolehtia, ettei kukaan muukaan käytä. Jälkimäinen ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että pitkään väkivallan uhrina ollut henkilö saa itsekin syytteen siitä, ettei ole tehnyt väkivallan harjoittajasta rikosilmoitusta. Tutkimusten mukaan yksikin pahoinpitely voi traumatisoida uhrin niin, ettei hän enää henkisesti kykene ilmoituksen tekemisiin.

 

5 a § Ilmoitus aiotusta muutosta

Molempien vanhempien velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle muutostaan silloin kun lapsen tapaamisista on sovittu tai niistä on tuomioistuimen päätös, on hyväksyttävää. Kolme kuukautta on kuitenkin joissakin tilanteissa liian pitkä aika ennakoida omaa muuttoa. Tämän vuoksi YVPL esittääkin lisäyksen sivulle 52, toiseen kappaleeseen: ”Perusteltuna syynä voidaan pitää työ- tai opiskelupaikan tai työnantajan työpisteen vaihtumista, sillä TE -toimisto voi jopa velvoittaa tähän karenssin uhalla. Myös perhesuhteet voivat olla tällaisena perusteena, kuten omaishoitajana toimiminen toisella paikkakunnalla asuvalle omaiselle tai lapsen hoitoavun saaminen.”

7 b Vastuu tapaamiskustannuksista on määriteltävä elatusapua päätettäessä
Esityksen mukaan tapaamiskustannukset voitaisiin tulevaisuudessa määritellä tapaamissopimuksessa elatuspäätöksestä irrallaan. Lapsen tapaamiskulut kuitenkin huomioidaan jo lapsen elatusapulaskelmassa kummankin vanhemman elatuskykyä vähentävänä tekijänä: 1) 120 euroa ylittävistä tapaamisten matkakuluista huomioidaan enintään 120 euroa. 2) Lisäksi lopullisesta elatusavusta vähennetään lapsesta aiheutuvia elinkustannuksia ns. luonapitovähennyksenä. Jos tapaamiskulut on jo määrätty elatussopimuksessa, tuleeko ne huomioida vielä tapaamissopimuksessakin? On huomioitava myös, ettei lähivanhemmalle makseta toimeentulotukea lapsen tapaamiskuluihin, vaan ainoastaan etävanhemmalle. (http://www.kela.fi/toimeentulotuki-lapsen-tapaamisesta-aiheutuvat-menot). YVPL esittää, että sen sijaan, että tapaamissopimukseen lisätään matkakulujen maksamista, laskelman matkakulujen ylärajaa korotetaan vastaamaan todellisia matkakuluja.

 

9 b Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot

YVPL esittää, että valvottuihin tapaamisiin ja vaihtoihin lisätään mahdollisuus päihdetestaukseen. Perusteluna on se, että joskus tapaamisen haasteet esiintyvät vain tapaajan päihtymyksen aikana, kun taas muulloin tapaamiset onnistuvat hyvin.

§ 10 Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen

Liitto vaatii lisäämään § 10 pykälän ensimmäiseen momentin loppuun lauseen:
”Tuomioistuimen on varmistettava, ettei lapsi tule kohtamaan väkivaltaa itseään
eikä toista perheenjäsentänsä kohtaan”.

Lisäksi liitto esittää, että kun tuomioistuin käyttää tarkoitukseen suunniteltuja väkivallan uhka-analyysiä arvioidessaan vanhemman mahdollisuutta käyttää väkivaltaa puolisoaan ja lastaan kohtaan.

 

15 a Lapsen kuuleminen tuomioistuimessa

YVPL esittää lisäyksen: Lapsen kuulemisen yhteydessä pitää olla mahdollisuus käyttää myös videointia äänitallenteiden lisäksi kuten Lapsen oikeuksien komiteakin suosittelee Suomelle v. 2011 (http://formin.finland.fi/). Mietinnön esityksessä mainitaan kuitenkin vain äänitallenteet. Lapsi voi kuitenkin ilmaista itseään myös eleillään esimerkiksi voimakasta vastustusta tai myöntämistä ja olla kuitenkin ääneti.

Varsinaistena tuomioistuinkäsittelyjen asiantuntija-avustajan pätevyyttä tulisi tiukentaa

YVPL:n mukaan käräjätuomarille pitää antaa oikeus käyttää asiantuntija-avustajaa harkintansa mukaan myös varsinaisissa tuomioistuinkäsittelyissä tuomioistuinsovittelujen lisäksi. Lakiesityksen mukaan asiantuntija-avustajaa voitaisiinkin käyttää myös varsinaisissa huoltokiistan tuomioistuinkäsittelyissä, mutta vain lapsen kuulemiseen tuomioistuinkäsittelyn aikana. Pettymyksenä on myös se, ettei asiantuntijan pätevyysvaatimuksia esitetty tiukennettavaksi huolto- ja tapaamiskiistojen varsinaisissa tuomioistuinkäsittelyissä.

YVPL on havainnut, että usein pitkittyneissä tuomioistuinkiistoissa kummatkin vanhemmat esittävät väitteitä, joiden mukaan toinen vanhempi estää lapsen kehitystä. Vain psykologilla on oikeus tehdä varsinaisia lapsen kehitysarvioita (Psykologilaki).Myös YVPL:n huoltokiistaa käyvät vanhemmat pitävät keskeisinä psykologipalvelujen merkitystä huoltokiistan ratkeamiselle.

YVPL suhtautuukin epäillen hallinnollisen tutkinnon riittävyyteen huoltokiistan asiantuntija-avustajantehtävän hoitamiseen, vaikka siihen sisältyisikin lisäkurssi lapsen kasvusta ja kehityksestä.Myös Tuomioistuinsovittelukokeilun raportissa (Asiantuntija-avusteisen huoltoriitojen tuomioistuinsovittelun seurantaryhmän loppuraportti, Selvityksiä ja ohjeita 12/ 2016, Oikeusministeriö) tuli esiin, että tuomioistuinsovitteluissa mukana olleet asiantuntija-avustajat nimenomaan kokivat puutteita lapsen kasvun ja kehityksen tuntemuksessaan.

Asiantuntija-avustajan käyttö lyhentäisi tuomioistuinkäsittelyä ratkaisevasti. Olosuhdeselvityksen saaminen sosiaalitoimelta kestää Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen mukaan keskimäärin kuusi kuukautta ja enimmillään jopa kaksi vuotta (Litmala, Marjukka, Valkama, Elisa Lapsen huoltoriidat käräjäoikeudessa, Optula 2006). Asiantuntija-avustaja sen sijaan voisi aloittaa selvityksen tekemisen jo valmistelevassa käsittelyssä ja työskennellä koko väliaikaismääräyksen ajan, jolloin käräjätuomarilla olisi käytettävissä oleellista tietoa perheen tilanteesta jo viimeistään kolmessa kuukaudessa. Menettely ei kuitenkaan maksaisi veronmaksajille nykyistä enempää, koska samalla säästyisi sosiaalitoimen selvitystyö.Jos asiantuntija-avustajia käytetään vain haastavimmissa kiistoissa, ei väitetty psykologien vähäisyyskään liene peruste olla heitä käyttämättä.



 

 

 

 

 

 

 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Heljä Sairisalo
VTM, toiminnanjohtaja
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
Paciuksenkatu 19
00270 Helsinki

040 3515355

www.yvpl.fi

Tietoja julkaisijasta

Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Yhden vanhemman perheiden liitto ry
Paciuksenkatu 19 (Allergiatalo)
00270 HELSINKI

http://www.yvpl.fi

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on 42-vuotias lastensuojelujärjestö, jonka kohderyhmänöäovat lapsiperheet,  joissa on yksi vanhempi.  Tavoitteena on, että nämä perheet ovat taloudellisesti, sosiaalisesti ja juridisesti yhdenvertaisia muiden lapsiperheiden kanssa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhden vanhemman perheiden liitto ry

Vanhemmalle oikeus työhön ja toimeentuloon7.12.2018 14:58Tiedote

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry:n mukaan hallitusohjelmassa pitää nostaa tavoitteeksi vanhempien oikeus osallistua työelämään, riittävien lapsiperheiden palvelujen järjestäminen ja perheen ja työn yhteensovittamisen helpottaminen. Myös erovanhempien yhteistoiminnan esteet pitää poistaa sekä huomioida erityislasten osallistaminen tapaamiskiistoissa. Lapsivaikutusten arviointi pitää vakiintua ensi hallituskaudella.

Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Pienituloisille automaattinen vapautus terveyden ja sosiaalihuollon maksuista25.9.2018 16:40Uutinen

Selvitysten mukaan asiakasmaksulain 11 § mukaista pienituloisten asiakasmaksujen alentamista ei ole käytännössä tehty lainkaan. Liitto esittää, että maksuvapautus tulee merkitä etukäteen asiakkaan Kela-korttiin, mikäli tulot jäävät alle köyhyysrajan. Liiton mukaan julkisen sektorin pitää luopua yksityisten perintyritysten palveluista tai lisättävä niiden sääntelyä.

Kansainvälinen Yksinhuoltajapäivä 21.3.: Lapsiperheet tarvitsevat kotiapua21.3.2018 10:09Tiedote

Yhden Vanhemman Perheiden Liiton asiakaskyselyyn vastanneista osa oli hakenut kotiapua, mutta kunta ei ollut antanut vaikeissakaan tilanteissa.”Sairauteni vuoksi tuskin pysyin pystyssä, vaikeuksia laittaa ruokaa tai vaihtaa vaippa 2- ja 5-vuotiaille, mutta kotipalvelua en saanut, koska tarttuva sairaus. Lastensuojelun sijoitusta on sen sijaan ehdotettu.” Yli puolet vastaajista ei edes tiennyt, että mm. yhden vanhemman perheillä on esimerkiksi sairastapauksissa subjektiivinen oikeus kuntien kotipalveluun, jonka maksu on tulosidonnainen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme