Yhteisöllinen opiskeluhuolto kuuluu jatkossakin kouluun ja vaatii yhteistyötä
Suomen Psykologiliitto antoi lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain, terveydenhuoltolain sekä korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta. Esitys liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, jossa palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Tavoitteena on varmistaa eri hallintotasojen välinen yhteistyö opiskeluhuollossa.
Yhteistyötä tarvitaan
Lakiesityksen lähtökohta on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa sekä sote-alueen että kunnan vastuulla. Psykologiliitto on asiasta samaa mieltä. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on opiskeluhuollon ja koulujen yhteistyönä tehtävää työtä.
Lakiesityksen mukaan Opetushallituksen ohjausvelvoite yksilökohtaisen opiskeluhuollon osalta siirtyisi vahvemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuulle. Tämä aiheuttaa huolta siitä, että yksilökohtaisen opiskeluhuollon toimintaperiaatteet alkavat lähentyä sairauden hoitoon keskittyviä terveyspalveluita lisäten medikalisaatiota. Kaikki psykologin tekemä yksilötyö ei ole terveydenhuoltoa, esimerkkinä opettajan konsultaatio koskien yksittäisen opiskelijan koulunkäyntiä. Psykologiliitto esittää, että opiskeluhuollon yksilötyön osalta ohjausvastuu olisi jatkossa Opetushallituksen ja THL:n yhteisellä vastuulla.
Psykologiliitto pitää lisäksi hyvänä, että ohjaus oppilashuollon palveluihin tapahtuisi vain oppilaan tai opiskelijan omalla suostumuksella. Tämä lisää oppilaan tai opiskelijan osallisuuden kokemusta, jolloin opiskeluhuollon työ helpottuu.
Opiskeluhuollon paikka on kouluissa ja oppilaitoksissa
Opiskeluhuollon lähipalveluperiaate on ehdottoman tärkeää kirjata lakiin. Vain niin voidaan varmistaa opiskeluhuollon läsnäolo kouluyhteisöissä ja mahdollistetaan yhteisöllinen työ. Laki tulee kuitenkin säätää yksiselitteisesti niin, että opiskeluhuollon palvelut järjestetään oppilaitoksissa. Nykyinen esitys mahdollistaisi palvelujen tuottamisen myös muualla kuin oppilaitoksissa. Lain lähtökohtana oleva lähipalvelu vaarantuu, mikäli siihen jätetään mahdollisuus tuottaa opiskeluhuollon palvelut koulujen ja oppilaitosten ulkopuolella. Kun toiminta siirtyy hyvinvointialueiden vastuulle, on kunnilla oltava selkeä velvollisus järjestää riittävät tilat kouluissa sekä oppilaitoksissa.
Yhteisöllistä ennaltaehkäisevää opiskeluhuoltoa ei ole mahdollista toteuttaa yhteisön ulkopuolelta. Päinvastoin opiskeluhuollon tulisi olla mukana oppilaiden ja opiskelijoiden arjessa. Koulupsykologi pitää voida kohdata käytävällä ja hänen tulee päästä havainnoimaan toimintaa ja arjen sujumista. Toimitilat oppilaitoksen ulkopuolella vaarantavat myös oppilaiden oikeuden hakeutua itse palveluiden piiriin. Nykyisin moni oppilas ja opiskelija tulee suoraan itse tapaamaan opiskeluhuollon työntekijöitä. Oppilas ei voi itse päivän aikana päättää poistua koulun tai oppilaitoksen alueelta päästäkseen tapaamaan opiskeluhuollon ammattilaisia. Pienemmät oppilaat myös tarvitsisivat käynneille saattajan, jos niitä varten täytyisi poistua koulusta. Saattoaika olisi aina pois oppimisen tueksi kohdistetusta avustajaresurssista.
Tietojärjestelmät tukemaan opiskeluhuollon työtä
Opiskeluhuollon työn luonne ja tekemisen tavat täytyy huomioida tietojärjestelmissä, joita muutoksen myötä siirrytään käyttämään. Nyt kirjausjärjestelmät painottavat yksilötyötä, jolloin yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö jää kirjaamatta ja sen johdosta näkymättömiin. Tietojärjestelmien tulee myös huomioida se, että opiskeluhuollon työ on hyvinvointia edistävää, eikä sairauksien hoitoon keskittyvää. Tuleekin määritellä, miten opiskeluhuollon yhteisöllinen työ, konsultaatiot sekä opetusryhmiin kohdistuvat interventiot saadaan näkyviksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katja VähäkangasJärjestökoordinaattoriSuomen Psykologiliitto ry
Puh:050 302 5800katja.vahakangas@psyli.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Suomen Psykologiliitto on psykologien ammattijärjestö. Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan psykologeja ja mielenterveyttä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Psykologiliitto
Koulupsykologille ei pääse, mutta aluehallintovirastot tyytyvät seuraamaan tilannetta1.2.2024 09:17:08 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden omavalvonnassa käy ilmi, että lain vaatimia opiskeluhuollon psykologipalveluja ei suuressa osassa Suomea ole saatavilla. Lain noudattamista valvovat aluehallintovirastot eivät ole toistaiseksi puuttuneet tilanteeseen ja on epäselvää aiheuttaako lain rikkominen hyvinvointialueille minkäänlaisia seuraamuksia. Samaan aikaan opiskeluhuollon palveluihin kohdistuu odotuksia lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisessa. Psykologiliitto vaatii konkreettisia toimenpiteitä, jotta lapset ja nuoret saavat heille kuuluvat psykologipalvelut.
Psykologit: siirtyminen hyvinvointialueille ei onnistunut hyvin7.12.2023 10:12:46 EET | Tiedote
Suuri osa psykologeista katsoo, että siirtyminen hyvinvointialueille ei ole onnistunut hyvin. Käytännön asioissa on monia puutteita, jotka hyvinvointialueiden kannattaa korjata parantaakseen veto- ja pitovoimaansa työnantajina. Psykologiliitto teki jäsenilleen laajan työolotutkimuksen keväällä 2023.
Psykologit ovat kiintyneitä ammattiinsa, mutta työnantajat eivät ole kovin hyvin onnistuneet sitouttamaan heitä28.11.2023 12:30:35 EET | Tiedote
Suomen Psykologiliiton toteuttaman työolotutkimuksen perusteella psykologien työtä johdetaan Suomessa vaihtelevasti. Psykologit ovat hyvin sitoutuneita toimimaan psykologian alalla, mutta työnantajat eivät ole onnistuneet sitouttamaan heitä kovin hyvin. Perehdyttämiseen ja palautteen antamiseen työpaikoilla kannattaisi panostaa.
Psykologit nauttivat työstään, mutta jaksaminen on koetuksella23.11.2023 12:15:21 EET | Tiedote
Suomen Psykologiliiton toteuttaman työolotutkimuksen perusteella suomalaiset psykologit kokevat työssään runsaasti työn imua. Suurin osa psykologeista kokee työnsä mielekkääksi ja on tyytyväisiä työhönsä. Mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön kuitenkin vaihtelevat, ja moni kokee työn aiheuttamaa kuormitusta.
Suomen Psykologiliitto: Työelämään saatava suojaa psyykkiseltä kuormitukselta18.11.2023 13:46:31 EET | Tiedote
Psyykkisen kuormituksen hallintaan työelämässä tarvitaan konkreettisia ratkaisuja. Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto ja Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren haluavat nostaa mielenterveyden EU:n agendalle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme