YKA: Kehitysavusta leikkaaminen ei auta Suomea

Tehokkaimmin suomalaisen yhteiskunnan vakautta, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä sekä hyvinvointia rakennetaan ehkäisemällä kriisejä ja puuttumalla konflikteihin niiden lähtömaissa. Tässä työssä kehitysapu on avainasemassa. Kehitysapu vahvistaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja osaamistasoaja ehkäisee näin eriarvoisuutta, köyhyyttä ja aseellisia konflikteja. 

“Kehitysavusta leikkaaminen on lyhytnäköistä: jos emme osallistu kriisien ratkaisemiseen niiden synnyinseuduilla, on meidän turha valittaa, kun niiden seuraukset näkyvät myös Suomessa”, toteaa Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen. 

Kehitysavun leikkaamisesta puhuttaessa sivuutetaan usein kehitysavussa työskentelevien asiantuntijoiden laaja verkosto. Suomessa ja maailmalla kehitysavun parissa työtä tekee suuri määrä suomalaisia asiantuntijoita, joiden työurat ovat vaakalaudalla, jos kehitysapua kiristetään. Jo nyt näiden merkityksellistä työtä tekevien järjestöjen resurssit ovat tiukilla. 

Huolimatta siitä, että kehitysapu on tutkitusti tärkeä tekijä kriisien ratkaisussa, sitä tarjotaan säästökohteeksitasaisin väliajoin. Todellisuudessa sen merkitys Suomen valtion budjetissa on häviävän pieni. Vuonna 2022 kehitysyhteistyön osuus oli 0,42 prosenttia bruttokansantulosta. Valtiontalous ei siis tule kuntoon, vaikka kehitysavun rahoitus kuristettaisiin pyöreään nollaan. 

Kriiseiltä piiloutuminen ei auta Suomea eikä suomalaisia, eikä se tuo pitkällä aikavälillä säästöjäkään. Kehitysavusta leikkaaminen olisi myös perustuslain näkökulmasta kyseenalaista. Valtiosäännön ensimmäisessä pykälässä todetaan: “Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan heittämiseksi.” 

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n jäseniä on lukuisissa kansainvälisiä avustustehtäviä tekevissä järjestöissä.