Yksinäiset nuoret alttiita nettiriippuvuudelle – korona-aikana yhä useampi on vaaravyöhykkeellä
16.2.2021 07:00:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Nuorten haitallista netinkäyttöä selvittäneessä tutkimuksessa oli mukana 1750 suomalaisnuorta. Heitä tutkittiin kolme kertaa: 16-, 17- ja 18-vuotiaina. Tulokset on julkaistu Child Development -tiedejulkaisussa.
Nuorten netin käyttö on kaksiteräinen miekka: kun nuori käyttää nettiä sopivasti, seuraukset ovat positiivisia, mutta jos käytöstä tulee pakonomaista, sillä voi olla hyvin haitallisia seurauksia. Pakonomainen käyttö on esimerkiksi peliriippuvuutta tai somessa jatkuvaa tykkäysten seuraamista ja itsensä vertaamista muihin.
– Korona-aikana nuorten yksinäisyys on lisääntynyt voimakkaasti. Netistä haetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yksinäiset nuoret suuntaavat nettiin ja ovat riskissä addiktoitua siihen. Nettiriippuvuus voi edelleen lisätä heidän pahoinvointiaan kuten masennusta, sanoo tutkimuksen vetäjä, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.
16-vuotiailla pojilla riski on korkeimmillaan
Riski haitalliseen netinkäyttöön ajautumiseen oli korkeimmillaan 16-vuotiaana. Ongelmallinen käyttö oli yleisempää pojilla.
Osalla nuorista ongelma jatkuu aikuisuuteen mutta osalla lievenee, kun ikää tulee lisää. Ongelmallisen käytön väheneminen liittyy usein kehitykseen, jossa nuoren itsesäätely ja kontrolli lisääntyvät, aivot muokkautuvat ja koulutukseen liittyvät kehitystehtävät suuntaavat nuorten huomion.
– On lohdullista, että netin ongelmallinen käyttö on mukautuvaa ja muuttuu usein myöhäisnuoruudessa ja siirtymässä aikuisuuteen. Asiaan kannattaa siis kiinnittää huomiota niin kouluissa kuin kotona. Myös yksinäisyyteen puuttuminen toimii tärkeänä väylänä estää liiallista internetin käyttöä, Salmela-Aro sanoo.
Tutkimuksessa havaittiin, että myös kodin ilmapiirillä ja vanhemmuudella on merkitystä: etäisten vanhempien lapset ovat suuremmassa riskissä ajautua haitalliseen netinkäyttöön. Jos vanhemmat eivät ole kovin kiinnostuneita nuoren elämästä tai ovat liian sallivia, nuoren voi olla vaikea vetää rajoja omalle toiminnalleen.
Ongelmallinen netinkäyttö ja masennus muodostavat kehän
Tutkimukseen osallistuneilla pakonomainen netinkäyttö oli yhteydessä masennukseen. Masennus ennusti ongelmallista internetin käyttöä, ja ongelmallinen käyttö lisäsi masennusta entisestään.
Ongelmallinen internetin käyttö ennusti myös alhaisempaa koulumenestystä. Tämä voi liittyä siihen, että netin käyttö vie paljon aikaa ja voi häiritä nuoren unirytmiä ja palautumista ja sitä kautta vähentää kouluun liittyvää aikaa ja suoriutumista.
Julkaisun tiedot:
Suomen Akatemia on tukenut tutkimusta. Helsingin yliopiston tutkijat tekivät tutkimuksen yhteistyössä kanadalaisen Concordia-yliopiston tutkijoiden kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Katariina Salmela-Aro, puhelin 050 415 5283, katariina.salmela-aro@helsinki.fi
Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopistoPL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme