Helsingin yliopisto

Yksinäiset nuoret alttiita nettiriippuvuudelle – korona-aikana yhä useampi on vaaravyöhykkeellä

Jaa

Yksinäisyys on riskitekijä sille, että nuori ajautuu käyttämään nettiä pakonomaisesti. Pakonomaisen käytön riski on kasvanut korona-aikana: nuorten yksinäisyys on lisääntynyt ja samalla netissä vietetään yhä pidempiä aikoja.

Nuorten haitallista netinkäyttöä selvittäneessä tutkimuksessa oli mukana 1750 suomalaisnuorta. Heitä tutkittiin kolme kertaa: 16-, 17- ja 18-vuotiaina. Tulokset on julkaistu Child Development -tiedejulkaisussa.

Nuorten netin käyttö on kaksiteräinen miekka: kun nuori käyttää nettiä sopivasti, seuraukset ovat positiivisia, mutta jos käytöstä tulee pakonomaista, sillä voi olla hyvin haitallisia seurauksia. Pakonomainen käyttö on esimerkiksi peliriippuvuutta tai somessa jatkuvaa tykkäysten seuraamista ja itsensä vertaamista muihin.

– Korona-aikana nuorten yksinäisyys on lisääntynyt voimakkaasti. Netistä haetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yksinäiset nuoret suuntaavat nettiin ja ovat riskissä addiktoitua siihen. Nettiriippuvuus voi edelleen lisätä heidän pahoinvointiaan kuten masennusta, sanoo tutkimuksen vetäjä, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro.

16-vuotiailla pojilla riski on korkeimmillaan

Riski haitalliseen netinkäyttöön ajautumiseen oli korkeimmillaan 16-vuotiaana. Ongelmallinen käyttö oli yleisempää pojilla.

Osalla nuorista ongelma jatkuu aikuisuuteen mutta osalla lievenee, kun ikää tulee lisää. Ongelmallisen käytön väheneminen liittyy usein kehitykseen, jossa nuoren itsesäätely ja kontrolli lisääntyvät, aivot muokkautuvat ja koulutukseen liittyvät kehitystehtävät suuntaavat nuorten huomion.

– On lohdullista, että netin ongelmallinen käyttö on mukautuvaa ja muuttuu usein myöhäisnuoruudessa ja siirtymässä aikuisuuteen. Asiaan kannattaa siis kiinnittää huomiota niin kouluissa kuin kotona. Myös yksinäisyyteen puuttuminen toimii tärkeänä väylänä estää liiallista internetin käyttöä, Salmela-Aro sanoo.

Tutkimuksessa havaittiin, että myös kodin ilmapiirillä ja vanhemmuudella on merkitystä: etäisten vanhempien lapset ovat suuremmassa riskissä ajautua haitalliseen netinkäyttöön. Jos vanhemmat eivät ole kovin kiinnostuneita nuoren elämästä tai ovat liian sallivia, nuoren voi olla vaikea vetää rajoja omalle toiminnalleen.

Ongelmallinen netinkäyttö ja masennus muodostavat kehän

Tutkimukseen osallistuneilla pakonomainen netinkäyttö oli yhteydessä masennukseen. Masennus ennusti ongelmallista internetin käyttöä, ja ongelmallinen käyttö lisäsi masennusta entisestään.

Ongelmallinen internetin käyttö ennusti myös alhaisempaa koulumenestystä. Tämä voi liittyä siihen, että netin käyttö vie paljon aikaa ja voi häiritä nuoren unirytmiä ja palautumista ja sitä kautta vähentää kouluun liittyvää aikaa ja suoriutumista.

Julkaisun tiedot:

Toth-Kiraly, Istvan, Morin, Alex, Hietajärvi, Lauri & Salmela-Aro, Katariina (2021) Longitudinal trajectories, social antecedents, and outcomes of problematic internet use among late adolescents. Child Development, Early View 

Suomen Akatemia on tukenut tutkimusta. Helsingin yliopiston tutkijat tekivät tutkimuksen yhteistyössä kanadalaisen Concordia-yliopiston tutkijoiden kanssa.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Katariina Salmela-Aro, puhelin 050 415 5283, katariina.salmela-aro@helsinki.fi

Viestinnän asiantuntija Suvi Uotinen, puhelin 02941 24021, suvi.uotinen@helsinki.fi

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Lähihistoria näkyy geeniperimässämme – väestön geneettisen taustan muuttuminen Suomen eri alueilla selvitetty jopa vuositasolla4.3.2021 21:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston uudessa tutkimuksessa on onnistuttu arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa. Tulosten avulla pystyttiin seuraamaan 1900-luvun tapahtumien jälkiä geeneissämme ja arvioimaan muuttoliikkeiden vaikutusta väestön sekoittumiseen. Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme