Yksityisen ja kuntasektorin väliset palkkaerot selvitetty

Selvityksessä tehtiin erikseen analyysit kaikki ammatit sisältävästä sekä ns. vastaavat ammatit sisältävästä aineistosta. Vastaavien ammattien määritelmänä on, että kummankin sektorin aineistossa on tarkalla ammattiluokkatasolla vähintään sata havaintoa (työntekijää) joka vuosi. Tämä aineisto kattoi 91 prosenttia kaikista kunta-alan havainnoista.

Palkkaerot vaihtelevat paljon ammattien kesken ja alueellisesti

Selvityksen mukaan yksityisen sektorin palkat ovat 2,1-3,0 prosenttia paremmat kuin kunta-alalla. Vastaavien ammattien aineistossa tulos on hieman pienempi eli 1,7-2,6 prosenttia. Tulokset vaihtelevat eri ansiokäsitteiden välillä. Palkkaeroja on selvityksessä kuvattu monella muuttujalla, ja palkkaerot vaihtelevat valitusta muuttujasta riippuen.

Sellaisilla suurten henkilöstöryhmien aloilla kuten terveys- ja sosiaaliala, kasvatus- ja opetusala, kuntasektorin palkat ovat vastaavissa ammateissa työskentelevillä jonkin verran suuremmat (0,4-2,3 prosenttia) kuin yksityisellä sektorilla.

Naisilla sektorien väliset suhteelliset palkkaerot ovat selvästi miehiä pienempiä. Naisilla suhteellinen palkkaero on likimain nolla ja miehillä noin 6-7 prosenttia.

Uusimaa erottuu selvästi alueellisessa tarkastelussa. Siellä yksityisen sektorin palkat ovat vastaavissa ammateissa 5-7 prosenttia korkeammat. Lähes joka toisessa maakunnassa kuntasektorin palkat ovat yksityistä sektoria paremmat.

Selvityksen pohjana laaja palkkarakenneaineisto

Palkkavertailun tekivät Palkansaajien tutkimuslaitos ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Tilastokeskuksen Palkkarakennetilaston (2014-2016) avulla. Havaituista palkkaeroista eliminoitiin se osa, joka voidaan tilastollisesti selittää työntekijään tai palvelussuhteeseen liittyvillä tekijöillä.

Vertailussa käytettiin kolmea eri ansiokäsitettä: säännöllisen työajan kuukausiansio ilman kertaluontoisia palkaneriä, kokonaistyöajan kuukausiansio ilman kertaluontoisia palkaneriä sekä kokonaistyöajan kuukausiansio, joka sisältää kertaluontoiset palkanerät kuten tulospalkkiot ja lomarahat.

Analyysit tehtiin kahdella eri menetelmällä: hedoninen menetelmä sekä Blinder-Oaxaca hajotelmamenetelmä. Edellä kuvatut tulokset perustuvat jälkimmäiseen menetelmään, joka on palkkaerotutkimuksissa yleisimmin käytetty menetelmä.

Koko selvitys on luettavissa KT:n verkkosivuilta kohdasta Tilastot ja julkaisut / muut tiedustelut.

Lisätietoja:

Tutkimuspäällikkö Mika Juutinen, KT, puh. 050 5020 300

Ekonomisti Mika Väisänen, JUKO/OAJ, puh. 040 740 4918

Erityisasiantuntija Jorma Peussa, JAU, puh. 0400 885 018

Ekonomisti Ralf Sund, KoHo/Tehy, puh. 050 563 4841