Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Keinoja pohditaan työryhmissä. Yksi ryhmä keskittyy paikallisen sopimisen laajentamiseen. 

- Kysely osoittaa paikallisen sopimisen merkityksen työllistämistoimena. Puolet sanoo, että työsuhteiden ehtojen paikallinen sopiminen kannustaisi työllistämään. Tämä korostuu teollisuudessa ja isommissa yrityksissä. Viesti pitää kuulla ja ottaa vakavasti, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät pyysi Kantar TNS:ää selvittämään, mitkä keinot tehokkaimmin rohkaisisivat yrityksiä palkkaamaan lisää työntekijöitä. Kyselyyn vastasi 1007 yrittäjää eri puolilta Suomea.

Paikallisen sopimisen paine ei kohdistu palkkatasoon

Kolmanneksi eniten työllistämiseen kannustaisi irtisanomisen helpottaminen (41 prosenttia vastaajista) ja neljänneksi mahdollisuus sopia ylityö- ja sunnuntaikorvauksista lainsäädännöstä ja työehtosopimuksista poiketen (26 prosenttia vastaajista). Yhdeksän prosenttia vastaajista kertoi, että nykyistä alhaisempi palkkataso rohkaisisi palkkaamaan. 

- Pienemmissä yrityksissä ja kaupassa korostuu taloudellinen tuki palkkaamiseen. Palkka- tai rekrytointituen kaltaiselle työkalulle on siis kysyntää, Pentikäinen sanoo.

- Myös irtisanomisen helpottaminen on erittäin merkittävä työllisyystoimi. Tämä korostuu teollisuudessa ja suuremmissa yrityksissä, mutta on hyvin olennainen myös mikroyrityksissä. Lisäksi joustavammilla ylityö- ja sunnuntaikorvauksilla on suuri vaikutus, työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä sanoo.

- Tutkimus osoittaa, että paikallisen sopimisen paine ei kohdistu palkkatasoon vaan muihin tekijöihin. Muuten laajempi porukka haluaisi alhaisempaa palkkatasoa, Makkula huomauttaa.

38 prosenttia yrityksistä koki, että viime vaalikauden muutokset auttoivat työllistämään

Viime vaalikaudella pidennettiin koeaikaa kuuteen kuukauteen, mahdollistettiin määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perustetta, lyhennettiin takaisinottovelvollisuutta ja helpotettiin hieman henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä.

38 prosenttia vastaajista kertoi, että nämä muutokset lisäsivät halukkuutta palkata työntekijöitä. Vahvimmin muutokset vaikuttivat yli 10 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joista 61 prosenttia koki muutosten lisänneen palkkaamisintoa. 5 - 9 työntekijää työllistävistä yrittäjistä näin koki puolet, 2 - 4 työllistävistä 40 prosenttia ja yksinyrittäjistä neljännes.

Toimialoista muutokset vaikuttivat eniten teollisuudessa, jossa 62 prosenttia yrittäjistä koki niiden rohkaisseen palkkaamaan. 

- Kysely osoittaa, että edellinen hallitus teki vaikuttavia muutoksia. On merkittävä viesti, kun 38 prosenttia sanoo, että viime vaalikauden muutokset lisäsivät halukkuutta työllistää. Tämä näkyy myös työllisyyskehityksessä. Sipilän hallitus ansaitsee tässä tunnustuksen, Pentikäinen sanoo.

- On merkillepantavaa, että teollisuudessa ja isommissa yrityksissä työllistämishalut ovat kasvaneet eniten, hän huomauttaa.

- Tältä vaalikaudelta ei vielä ole kysytty vastaavaa, koska toistaiseksi ei ole tapahtunut mitään olennaista.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.

Kyselyyn vastasi 1007 pk-yrityksen edustajaa. 

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.

Tiedot kerättiin joulukuun 2019 kahden ensimmäisen viikon aikana.