Yli 70 prosenttia poliitikoista ei kiristäisi sijoittamisen verotusta – Uusi podcast avaa verotietoviikon
Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia – tästä väitteestä täysin samaa mieltä oli 26 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 46 prosenttia poliittisista vaikuttajista, joille FA teki kyselytutkimuksen elo-syyskuussa.
Finanssialan erillisverotuksen kiristämiseen ei löytynyt valtaisaa kannatusta mistään puolueesta – tiukimmin erillisverotusta vastustivat keskustan kannattajat.
Vastaajat eivät myöskään toivoneet kiristyksiä säästämisen ja sijoittamisen verotukseen. Väitteen Ihmisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta kanssa samaa (33%) tai jokseenkin samaa mieltä (40%) oli yhteensä 73 prosenttia vastaajista.
Kyselyn tarkoitus oli tunnustella ja testata keskeisten vaikuttajien suhtautumista Finanssiala ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin. Kyselyyn vastasi 127 poliittista vaikuttajaa. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat muun muassa kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluetoimistojen johto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet.
Miksei vain kiristettäisi verotusta? Alivakuutussihteeri-podcastin vieraat paljastavat viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen
FA:n teettämän kyselytutkimuksen lukuja käsitellään myös Finanssialan Alivakuutussihteeri-podcastissa. Alivakuutussihteeri tekee verotusta käsittelevän jakson Miksei vain kiristettäisi verotusta? -jakson myötä näyttävän paluun. Jakso avaa uuden tuotantokauden, jossa vieraana on asiantuntijoita ja poliitikkoja käsittelemässä kuumia yhteiskunnallisia aiheita.
Verotusta podcastissa käsittelevät STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá, EK:n verojohtaja Anita Isomaa ja Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Podcastissa pohditaan, mitä tulevalla vaalikaudella verotuksessa pitäisi tehdä ja mitä ei missään nimessä pitäisi tehdä. Keskustelijoilta löytyy selkeitä ehdotuksia:
”Tulevalla vaalikaudella kaikki kannusteet säästämiseen ja sijoittamiseen olisivat tervetulleita. Konkreettinen esimerkki olisi osakesäästötilin ylärajan tuplaaminen 50 000 eurosta 100 000 euroon.”, FA:n Kauppi toteaa.
”Ansiotulojen verotuksen alentaminen on kannatettava ajatus, mutta paikkaustakin on löydettävä. Sellaisia mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi energiasektorilta. Isompana kokonaisuutena ensi vaalikaudella olisi saatava voimaan maakuntavero”, linjaa STTK:n Patrizio Lainá podcastissa.
”Ansiotuloverotuksen keventämisen näkisin mielelläni, mutta maakuntaveron käyttöönotossa ei pidä hötkyillä. On iso riski, että ansiotuloverotus kiristyy silloin. Väistämättä verorasitus eri maakunnissa eriytyisi”, sanoo EK:n Isomaa.
Keskustelijat paljastavat myös heidän mielestään viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen. Lainán listalla kärkipaikan saa varallisuusveron poistaminen, Isomaan listalla kärkeen nousee kokonaistarkastelun puute – uusia lisäveroja ja hallinnollisia taakkoja on luotu koko ajan lisää, mutta kokonaisuutta ei ole katsottu. Piia-Noora Kauppi taas pitää suurimpana epäonnistumisena poukkoilevaa lisäeläkesäästämisen verokohtelua.
”Me tapoimme kaikkein sitoutuneimman pitkäaikaissäästämisen tuotteet. Kuluttajilta meni peräkkäisten veromuutosten vuoksi usko vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen. Niitä myytiin 90-luvulla vielä tuhansia vuodessa, mutta nyt niitä ei myydä enää juuri lainkaan”, Kauppi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiPirita RuokonenYhteiskuntasuhdepäällikkö
Puh:+358 20 793 4216pirita.ruokonen@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kansalaisen terveystiedot eivät kuulu valtiolle – Yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa rikkovaa esitystä Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista ei pidä edistää11.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Hallitus esittää merkittävää laajennusta Verohallinnon tiedonsaantioikeuksiin. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslain turvaaman yksityisyyden suojan kanssa. Massaluonteiset, yksilöimättömät tietopyynnöt tilitapahtumista saattavat helposti paljastaa yksityisiä tietoja. Esitys saattaisi asettaa pankit tilanteeseen, jossa niiden tulisi valita rikkoako tietosuojasääntelyä vai verolainsäädäntöä. Ristiriitainen ja puutteellinen esitys on syytä perua.
Sijoittajien katse on jo vuodessa 2026 ja valoisammissa näkymissä – Rahastoihin syyskuussa 591 miljoonaa euroa uusia pääomia9.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.
Euroopan laajuinen muutos verkkopankkimaksamisessa – tämä kaikki muuttuu tällä viikolla7.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
9.10.2025. alkaen pankit tarkistavat, että verkkopankkimaksuissa maksunsaajan nimi ja tilinumero vastaavat toisiaan. Verkkopankki ilmoittaa, jos tiedot eivät täsmää tai ne melkein täsmäävät. Verkkopankin vastaisuudessa antamista huomautuksista ei tule huolestua. Maksunsaajan tarkistamisen tavoitteena on parantaa maksamisen turvallisuutta ja ehkäistä petoksia sekä väärille tileille tehtyjä maksuja. Huomautuksissa ei ole kyse huijauksista. Laskuttajien tulee varmistaa, että maksajat tietävät yrityksen virallisen nimen, jotta maksutiedot täsmäävät pankin rekisterissä. Muutos perustuu 9.10. voimaan tulevaan EU:n pikamaksuasetukseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa maksamista koko euroalueella. Jatkossa euroalueella pankkiasiakkaalla on oltava mahdollisuus lähettää rahaa pikasiirtona kymmenessä sekunnissa tililtä toiselle ajankohdasta riippumatta.
”Yrittäjän hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kestävä” – Suomen pk-yritysten lainansaanti on tutkimusten mukaan hyvällä tasolla3.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta. Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan. Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.
Muistutuskutsu: Talouden pyöreä pöytä: Mikä jumittaa yritysten lainansaannissa? Perjantaina 3. lokakuuta kello 122.10.2025 15:52:28 EEST | Tiedote
Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme