Yli 70 prosenttia poliitikoista ei kiristäisi sijoittamisen verotusta – Uusi podcast avaa verotietoviikon
7.11.2022 11:28:01 EET | Finanssiala ry | Tiedote
Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia – tästä väitteestä täysin samaa mieltä oli 26 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 46 prosenttia poliittisista vaikuttajista, joille FA teki kyselytutkimuksen elo-syyskuussa.
Finanssialan erillisverotuksen kiristämiseen ei löytynyt valtaisaa kannatusta mistään puolueesta – tiukimmin erillisverotusta vastustivat keskustan kannattajat.
Vastaajat eivät myöskään toivoneet kiristyksiä säästämisen ja sijoittamisen verotukseen. Väitteen Ihmisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta kanssa samaa (33%) tai jokseenkin samaa mieltä (40%) oli yhteensä 73 prosenttia vastaajista.
Kyselyn tarkoitus oli tunnustella ja testata keskeisten vaikuttajien suhtautumista Finanssiala ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin. Kyselyyn vastasi 127 poliittista vaikuttajaa. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat muun muassa kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluetoimistojen johto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet.
Miksei vain kiristettäisi verotusta? Alivakuutussihteeri-podcastin vieraat paljastavat viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen
FA:n teettämän kyselytutkimuksen lukuja käsitellään myös Finanssialan Alivakuutussihteeri-podcastissa. Alivakuutussihteeri tekee verotusta käsittelevän jakson Miksei vain kiristettäisi verotusta? -jakson myötä näyttävän paluun. Jakso avaa uuden tuotantokauden, jossa vieraana on asiantuntijoita ja poliitikkoja käsittelemässä kuumia yhteiskunnallisia aiheita.
Verotusta podcastissa käsittelevät STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá, EK:n verojohtaja Anita Isomaa ja Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Podcastissa pohditaan, mitä tulevalla vaalikaudella verotuksessa pitäisi tehdä ja mitä ei missään nimessä pitäisi tehdä. Keskustelijoilta löytyy selkeitä ehdotuksia:
”Tulevalla vaalikaudella kaikki kannusteet säästämiseen ja sijoittamiseen olisivat tervetulleita. Konkreettinen esimerkki olisi osakesäästötilin ylärajan tuplaaminen 50 000 eurosta 100 000 euroon.”, FA:n Kauppi toteaa.
”Ansiotulojen verotuksen alentaminen on kannatettava ajatus, mutta paikkaustakin on löydettävä. Sellaisia mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi energiasektorilta. Isompana kokonaisuutena ensi vaalikaudella olisi saatava voimaan maakuntavero”, linjaa STTK:n Patrizio Lainá podcastissa.
”Ansiotuloverotuksen keventämisen näkisin mielelläni, mutta maakuntaveron käyttöönotossa ei pidä hötkyillä. On iso riski, että ansiotuloverotus kiristyy silloin. Väistämättä verorasitus eri maakunnissa eriytyisi”, sanoo EK:n Isomaa.
Keskustelijat paljastavat myös heidän mielestään viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen. Lainán listalla kärkipaikan saa varallisuusveron poistaminen, Isomaan listalla kärkeen nousee kokonaistarkastelun puute – uusia lisäveroja ja hallinnollisia taakkoja on luotu koko ajan lisää, mutta kokonaisuutta ei ole katsottu. Piia-Noora Kauppi taas pitää suurimpana epäonnistumisena poukkoilevaa lisäeläkesäästämisen verokohtelua.
”Me tapoimme kaikkein sitoutuneimman pitkäaikaissäästämisen tuotteet. Kuluttajilta meni peräkkäisten veromuutosten vuoksi usko vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen. Niitä myytiin 90-luvulla vielä tuhansia vuodessa, mutta nyt niitä ei myydä enää juuri lainkaan”, Kauppi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiPirita RuokonenYhteiskuntasuhdepäällikkö
Puh:+358 20 793 4216pirita.ruokonen@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme