Yli 70 prosenttia poliitikoista ei kiristäisi sijoittamisen verotusta – Uusi podcast avaa verotietoviikon

Suomessa ei pidä ottaa käyttöön finanssiyrityksiin kohdistuvia kansallisia veroja, jotka voisivat heikentää alan kilpailukykyä ja nostaa asiakkaiden kustannuksia – tästä väitteestä täysin samaa mieltä oli 26 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 46 prosenttia poliittisista vaikuttajista, joille FA teki kyselytutkimuksen elo-syyskuussa.

Finanssialan erillisverotuksen kiristämiseen ei löytynyt valtaisaa kannatusta mistään puolueesta – tiukimmin erillisverotusta vastustivat keskustan kannattajat.

Vastaajat eivät myöskään toivoneet kiristyksiä säästämisen ja sijoittamisen verotukseen. Väitteen Ihmisten halukkuutta säästämiseen ja sijoittamiseen, kansankapitalismiin, ei saa heikentää kiristämällä sijoittamisen verotusta kanssa samaa (33%) tai jokseenkin samaa mieltä (40%) oli yhteensä 73 prosenttia vastaajista.

Kyselyn tarkoitus oli tunnustella ja testata keskeisten vaikuttajien suhtautumista Finanssiala ry:n hallitusohjelmatavoitteisiin. Kyselyyn vastasi 127 poliittista vaikuttajaa. Poliittisten päättäjien parista vastaajaryhmiä olivat muun muassa kansanedustajat, erityisavustajat ja valtiosihteerit, puoluetoimistojen johto sekä puoluehallitusten ja -valtuustojen jäsenet.

Miksei vain kiristettäisi verotusta? Alivakuutussihteeri-podcastin vieraat paljastavat viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen

FA:n teettämän kyselytutkimuksen lukuja käsitellään myös Finanssialan Alivakuutussihteeri-podcastissa. Alivakuutussihteeri tekee verotusta käsittelevän jakson Miksei vain kiristettäisi verotusta? -jakson myötä näyttävän paluun. Jakso avaa uuden tuotantokauden, jossa vieraana on asiantuntijoita ja poliitikkoja käsittelemässä kuumia yhteiskunnallisia aiheita.  

Verotusta podcastissa käsittelevät STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá, EK:n verojohtaja Anita Isomaa ja Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi. Podcastissa pohditaan, mitä tulevalla vaalikaudella verotuksessa pitäisi tehdä ja mitä ei missään nimessä pitäisi tehdä. Keskustelijoilta löytyy selkeitä ehdotuksia: 

”Tulevalla vaalikaudella kaikki kannusteet säästämiseen ja sijoittamiseen olisivat tervetulleita. Konkreettinen esimerkki olisi osakesäästötilin ylärajan tuplaaminen 50 000 eurosta 100 000 euroon.”, FA:n Kauppi toteaa.  

”Ansiotulojen verotuksen alentaminen on kannatettava ajatus, mutta paikkaustakin on löydettävä. Sellaisia mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi energiasektorilta. Isompana kokonaisuutena ensi vaalikaudella olisi saatava voimaan maakuntavero”, linjaa STTK:n Patrizio Lainá podcastissa.  

”Ansiotuloverotuksen keventämisen näkisin mielelläni, mutta maakuntaveron käyttöönotossa ei pidä hötkyillä. On iso riski, että ansiotuloverotus kiristyy silloin. Väistämättä verorasitus eri maakunnissa eriytyisi”, sanoo EK:n Isomaa. 

Keskustelijat paljastavat myös heidän mielestään viimeisen vuosikymmenen suurimman verovirheen. Lainán listalla kärkipaikan saa varallisuusveron poistaminen, Isomaan listalla kärkeen nousee kokonaistarkastelun puute – uusia lisäveroja ja hallinnollisia taakkoja on luotu koko ajan lisää, mutta kokonaisuutta ei ole katsottu. Piia-Noora Kauppi taas pitää suurimpana epäonnistumisena poukkoilevaa lisäeläkesäästämisen verokohtelua. 

”Me tapoimme kaikkein sitoutuneimman pitkäaikaissäästämisen tuotteet. Kuluttajilta meni peräkkäisten veromuutosten vuoksi usko vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen. Niitä myytiin 90-luvulla vielä tuhansia vuodessa, mutta nyt niitä ei myydä enää juuri lainkaan”, Kauppi sanoo. 

Kuuntele Alivakuutussihteeri-podcast Spotifyssa