Oulun yliopisto

Yli puolella keski-ikäisistä hoitoa vaativa ihosairaus

Jaa

Ihosairaudet ovat luultua yleisempiä suomalaisilla keski-ikäisillä. Lääketieteen lisensiaatti Suvi-Päivikki Sinikummun väitöstutkimuksessa peräti 60 %:lta tutkittavista löydettiin hoitoa vaativa ihosairaus.

Ihotautien merkitys väestötasolla on suuri, sillä ne ovat usein pitkäaikaisia ja vaikuttavat kokonaisvaltaisesti henkilön elämänlaatuun, sosiaaliseen elämään ja työkykyyn. Monet yleissairaudet näkyvät iholla jo ennen taudin puhkeamista, ja iho-oireet voivat olla varhaisia merkkejä piilevästä sairaudesta.

Väitöstutkimuksessa löydetyistä ihotaudeista yleisimpiä olivat ihon sieni-infektiot, talirauhastaudit ja ekseemat. Myös yksittäisiä ihosyöpätapauksia todettiin. Hoidon tarve oli suurempaa miehillä ja matalammissa sosiaaliluokissa.

Tutkimuksessa tarkasteltiin tarkemmin ihon pigmenttiluomien määrää, sillä runsasluomisuus on Suomessa eniten yleistyvän syövän, ihomelanooman, merkittävin riskitekijä. Runsasluomisuutta eli yli 50 pigmenttiluomea esiintyi 12 %:lla tutkittavista. Riski runsasluomisuuteen oli suurempi miehillä, korkeasti koulutetuilla sekä heillä, joilla ihotyyppi oli herkästi palava ja huonosti ruskettuva. Valistusta melanooman riskitekijöistä tulisi kohdistaa erityisesti näihin riskiryhmiin.

Rikkonaiset varvasvälit yhteydessä diabetekseen

Suomessa arvioidaan olevan noin 150 000 henkilöä, jotka sairastavat tietämättään tyypin 2 diabetesta. Uusia keinoja tarvitaan tämän huolestuttavan suuren joukon löytämiseksi, hoidon aloittamiseksi ja diabeteksen komplikaatioiden ehkäisemiseksi.

Tutkimuksessa todettiin, että poikkeavat varvasvälimuutokset, kuten rikkeymät, hilseily tai punoitus, ovat yhteydessä aiemmin diagnosoimattomaan diabetekseen. ”Rikkonaisten varvasvälien havaitseminen voi olla helppo, halpa ja nopea lisäapu uusien diabeetikkojen tunnistamisessa”, Sinikumpu toteaa.

Ihotautien yhteys matala-asteiseen tulehdukseen on tähän mennessä tunnettu huonosti. Tutkimuksessa havaittiin monen ihotaudin, kuten atooppisen ihottuman ja ruusufinnin, olevan yhteydessä elimistön lievään tulehdustilaan. Löydös on mielenkiintoinen, sillä matala-asteista tulehdusta on esitetty yhdeksi yhdistäväksi tekijäksi eräiden ihosairauksien ja sydän- ja verenkiertosairauksien välillä.

Ihotautien esiintyvyyttä tutkittiin väitöstutkimuksessa osana ainutlaatuista Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -hanketta. Tutkimusjoukkoon kuuluivat kaikki ne Oulun ja Lapin läänin lapset, joiden laskettu aika oli vuonna 1966 (12 058 hlö). Tutkimusjoukon saavuttaessa keski-iän, kaikki Oulussa ja sen lähikunnissa asuvat kutsuttiin laajaan 46-vuotistarkastukseen. Tutkittaville (1 932 hlö) suoritettiin monien muiden kliinisten tutkimusten ohella ihotautilääkärin tekemä koko ihon tarkastus, johon yllä esitetyt tutkimustulokset perustuvat.

---

Lääketieteen lisensiaatti Suvi-Päivikki Sinikumpu väittelee Oulun yliopistossa perjantaina 9.2.2018. Ihotautien ja allergologian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on: Skin diseases and their association with systemic diseases in the Northern Finland Birth Cohort 1966 (Ihotaudit ja niiden yhteys yleissairauksiin Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966:ssa). Vastaväittäjänä toimii dosentti Leena Koulu Turun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena professori Kaisa Tasanen-Määttä. Väitöstilaisuus alkaa Oulun yliopistollisen sairaalan luentosalissa 8 kello 12.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väittelijän yhteystiedot:
Lääketieteen lisensiaatti Suvi-Päivikki Sinikumpu
suvi-paivikki.sinikumpu@oulu.fi
p. 050-533 6366

Meri Rova
viestintäasiantuntija, tiedeviestintä
meri.rova(at)oulu.fi
puh. 0294 485 478

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000http://www.oulu.fi/yliopisto/

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Tekoälystä uusia mahdollisuuksia lääketieteen kuvantamiseen16.10.2018 15:58Tiedote

Tekoälyn mahdollisuuksista lääketieteellisessä kuvantamisessa saadaan pian uutta tietoa, kun lääkäreistä, fyysikoista ja matemaatikoista koostuva monialainen tutkimusryhmä pureutuu aiheeseen Oulun yliopiston professori Miika Niemisen johdolla. Tavoitteena on luoda tekoälyyn perustuvaa diagnostiikkaa, joka on nykyiseen verrattuna nopeampaa, tarkempaa ja kustannustehokkaampaa. Hankkeelle on myönnetty yli puolen miljoonan euron rahoitus Tulevaisuuden tekijät -ohjelmasta.

Uutta tietoa luonnonmateriaalien hyödyntämisestä jätevesien puhdistamisessa26.9.2018 06:00Tiedote

Pajukosteikolla voidaan lisätä ravinteidenpoistoa jätevesistä myös pohjoisissa olosuhteissa. Lisäravinteiden saanti jätevesistä lisää myös pajujen biomassan tuotantoa. Pajulajikkeiden välillä oli kuitenkin selvästi eroa biomassan tuotannossa. Muun muassa nämä asiat selviävät Oulun yliopiston tutkijoiden toteuttaman ja Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen ”Metallipitoisten hulevesien ja käsiteltyjen jätevesien puhdistustehokkuuden parantaminen luonnonmateriaaleilla” -loppuraportista.

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen päästölähteitä arktisilla alueilla4.9.2018 13:05Tiedote

Joet ovat merkittäviä kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin luontaisia päästölähteitä arktisilla alueilla. Kansainvälisessä tutkimushankkeessa on todettu, että joista ilmakehään vapautuvan hiilen määrä on aiemmin arvioitua suurempi maailman laajimmalla turvealueella Länsi-Siperiassa. Ilmaston lämmetessä sulava ikirouta paljastaa alueella valtavat turvealueet, joihin sitoutunut orgaaninen hiili voi vapautua ilmakehään ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme