Yli puolet suomalaisnuorista seuraa uutisia perinteisen median digisovelluksista

Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen tutkijat selvittivät joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana suomalaisten 15–19-vuotiaiden nuorten uutisten kuluttamista osana laajempaa kyselytutkimusta. Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa #Agentit – Nuorten toimijuus sosiaalisessa mediassa -tutkimushanketta sekä Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa DigiConsumers-tutkimushanketta.

Tutkimus osoitti, että yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista luki uutisia perinteisen median verkkosivuilta ja digisovelluksista melko usein, monta kertaa viikossa. Printtilehtiä ja televisiota seurattiin vähemmän. Tulos on merkittävä, sillä useimmat kansainväliset tutkimukset ovat päinvastoin todenneet suurimman osan nuorista seuraavan hyvin vähän uutisia tai välttelevän niitä kokonaan.

Suomalaiset nuoret etsivät uutisia tarkoituksella

Merkittävä löydös tutkimuksessa on myös se, että useimmat suomalaiset nuoret menivät tarkoituksella lukemaan uutisia perinteisen median digisisällöistä, kun taas kansainvälisissä tutkimuksissa nuorten on todettu usein törmäävän uutisiin sosiaalisessa mediassa ja päätyvän sieltä perinteisen median digisisältöihin.

Myös tässä tutkimuksessa pääosin sosiaalisen median kautta uutisiin törmääviä nuoria oli melko paljon eli kolmannes vastanneista. He myös lukivat uutisia vain kuukausittain ja löysivät ne sattumalta sosiaalisesta mediasta kavereiden jakamina tai algoritmien suosittelemina.

Pienin uutisten kuluttajaryhmä olivat ”kaikkiruokaiset” uutisten kuluttajat, jotka päivittäin etsivät tarkoituksella uutisia digipalveluista, printtinä, televisiosta sekä täydensivät informaatiota sosiaalisen median uutisilla.

Uutisminimalistit vaarassa saada tarkastamatonta tietoa

– Vaikka tutkimus osoittaa, että monet suomalaiset nuoret seuraavat uutisia hyvin, on huolestuttavaa, että lähes kolmasosa vastaajista oli ”uutisminimalisteja”. Nämä eivät seuraa uutisia tarkoituksella juuri mistään perinteisestä mediasta, vaan törmäävät niihin vahingossa sosiaalisessa mediassa, tutkijatohtori Niina Sormanen toteaa.

– Niillä nuorilla, jotka eivät lue uutisia ja saavat ne sattumalta someverkostojen jakamina tai algoritmien määrääminä, on paljon suurempi riski altistua väärälle tiedolle ja valeuutisille, kun niillä, jotka seuraavat uutisia suoraan perinteisen median digialustoilta, hän jatkaa.

Tulokset merkityksellisiä mediaopetukselle ja alan yrityksille

Perinteisen median ensisijainen seuraaminen on nuorille merkityksellistä oikean tiedon saamisen ja yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Sosiaalisen median aikakaudella nuoret tarvitsevat erityistä ohjausta tarkistetun tiedon pariin, jotta heidän medialukutaitonsa kehittyisi.

Tutkimuksen tuloksista on hyötyä nuorille suunnatun mediakoulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Perinteiset mediayritykset voivat myös hyödyntää tutkimuksen tuloksia strategisessa suunnittelussaan ja tulevaisuuden kohderyhmien ja uutisalustojen määrittelyssä.

Tutkimusjulkaisu:

Niina Sormanen, Eero Rantala, Markku Lonkila & Terhi-Anna Wilska (2022): News consumption repertoires among Finnish adolescents: Moderate digital traditionalists, minimalist social media stumblers, and frequent omnivores. Nordicom Review, 43(2), 234–253. https://doi.org/10.2478/nor-2022-0014

Lisätietoja:

Niina Sormanen, tutkijatohtori, niina.e.sormanen@jyu.fi, 040-1882945 

https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/yfi/en/staff/sormanen-niina