Yli puolet yrittäjistä yksinyrittäjiä - Kourallisella korjauksia merkittävät taloudelliset vaikutukset

Yksinyrittäjyyden yleistyminen on työelämän 2000-luvun merkittävimpiä trendejä. Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli 123 000. Tuorein luku on 182 000. Se on reilusti yli puolet Suomen kaikista yrityksistä.

- Tällä yrittäjäryhmällä on merkitystä! Näköpiirissä ei ole tekijöitä, jotka kääntäisivät yksinyrittäjyyden pieneneväksi yrittäjyysmuodoksi. Siksi on tärkeää, että yksinyrittäjyyden edellytyksiä ja asemaa vahvistetaan, varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjistä sanoo.

Kujalan mukaan osa ehdotuksista on tärkeitä yrittäjien oikeudenmukaisen kohtelun vuoksi, mutta pääosa vaikuttaa yritysten kasvuun ja työllistämisaikeisiin.

- Hallituksenkin kannattaisi nyt kiinnittää huomiota tähän potentiaalin, jolla voi olla suuri merkitys työllisyystavoitteen saavuttamisessa, Kujala sanoo.

Tässä esimerkkejä uudistuksista, jotka kannattaisi tehdä:

Ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen kannusteita

Yksinyrittäjissä on paljon kasvupotentiaalia: Yksinyrittäjäkyselyn (2019) mukaan 67 prosenttia tavoittelee joko voimakasta kasvua tai kasvua mahdollisuuksien mukaan. 20 prosenttia vastaajista ei ole palkannut työntekijää, mutta on harkinnut sitä. Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yksi yrittäjän uran merkittävimmistä päätöksistä. On tärkeää, että hallitusohjelmassa on huomioitu tämä kirjauksena: yksinyrittäjän riskiä palkata ensimmäinen työntekijä madalletaan luomalla hallinnoltaan mahdollisimman kevyt tuki ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Hallituksen lupaama rekrytukikokeilu kannattaisi ulottaa yksinyrittäjien lisäksi 2–3 henkeä työllistäville yrityksille esimerkiksi portaittain alenevana.

Yrittäjävähennys turvattava

Yrittäjävähennyksen tarkoitus on tasoittaa elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiön osakkaan verokohtelua suhteessa yrityksiin, jotka hyötyivät yhteisöveron alennuksesta. Vähennys auttaa erityisesti pienituloisia yrittäjiä, joista monilla on mahdollisuus kasvattaa yritystoimintaansa.

Maksuehtolakia kiristettävä

Joka neljännelle yksinyrittäjälle aiheutuu taloudellista haittaa liian pitkistä maksuajoista. Ongelma koskee yli 40 000 yksinyrittäjää. Maksuehtoja koskevaa sääntelyä pitää kiristää ja varmistaa, että lain noudattamista valvotaan.

Liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus toiminimiyrittäjille

Noin joka neljäs Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäkyselyyn (2019) vastanneista kertoi tekevänsä töitä keskimäärin yli 50 tuntia viikossa. 53 prosenttia vastanneista kertoi kokeneensa jaksamisen haasteita. Yksinyrittäjälle työssä jaksaminen on elinehto, sillä koko yrityksen resurssi on sataprosenttisesti yrittäjässä itsessään. Omaehtoinen liikunta- ja kulttuurietu ei koske toiminimiyrittäjiä, sillä he eivät voi olla itsensä työnantajia eivätkä saada verovapaata etua. Toiminimiyrittäjät ovat siis huonommassa asemassa kuin muissa yritysmuodoissa (osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) toimivat yrittäjät, jotka voivat saada verovapaita henkilökuntaetuja kuten yhtiöiden muutkin työntekijät. Elinkeinoverolakia on muutettava niin, että yksityinen liikkeen- ja ammatinharjoittaja saisi tehdä verovähennyksen omaehtoisesta liikunta- tai kulttuuritoiminnasta.