Ylipaino murrosiässä hidastaa kunnon kehitystä – tärkeää tarjota nuorille tukea

Tutkimuksessa selvitettiin, miten nuorten fyysinen toimintakyky muuttuu murrosiän aikana. Tutkimuksessa mitattiin fyysistä toimintakykyä kouluissa 5. ja 8. luokilla tehtävillä Move!-mittauksilla. Mittauksiin kuuluivat 20 metrin viivajuoksu, punnerrukset ja vauhditon 5-loikka, jotka mittaavat kestävyyskuntoa, lihaskestävyyttä, nopeusvoimaa ja motorisia taitoja.
Kaikki fyysisen toimintakyvyn ominaisuudet kehittyivät murrosiässä keskimäärin myönteisesti luonnollisen kasvun ja kehityksen myötä. Tulosten mukaan kuitenkin runsas rasvan kertyminen kehoon oli yhteydessä epäedullisiin fyysisen toimintakyvyn muutoksiin.
- Rasvakudosta tarvitaan kehon normaaliin toimintaan, mutta ylipaino rajoittaa fyysistä toimintakykyä. Fysiikan lait havainnollistuvat tässä ilmiössä. Esimerkiksi 20 metrin viivajuoksu, punnerrus ja 5-loikka ovat raskaampia tehtäviä nuorelle, jolla on kannettavana 10 kilon lisäpainoreppu, selventää tohtorikoulutettava Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnasta ja Likesiltä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten erityisesti heikkokuntoisimpien nuorten fyysiset ominaisuudet kehittyvät murrosiän aikana. Heikkokuntoisten nuorten kunto-ominaisuudet säilyivät merkittävästi heikommalla tasolla koko kahden vuoden seurantajakson ajan verrattuna ikäryhmän keskiarvoon. Heikko fyysinen kunto vaikuttaisi ilman aktiivisia toimenpiteitä olevan varsin pysyvä ominaisuus jo 13–15-vuotiailla yläkouluikäisillä nuorilla. Tämä havainto osoitti, että heikkokuntoiset nuoret eivät kuroneet lähtötilanteessa olevaa eroa kiinni murrosiän aikana.
- Murrosikä on tärkeää aikaa fyysisen kunnon kehittymisessä. Riittävän hyvä fyysinen kunto on nuorille tärkeä, sillä se mahdollistaa arjen toimet uupumatta sekä lisää mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja nauttia niistä, kertoo Laura Joensuu.
Tukea nuorille toimintakyvyn säilyttämiseen
Heikkokuntoisimmille nuorille on tärkeää tarjota tukea. Move!-mittaukset ovat kouluissa ja terveydenhuollossa mahdollisuus tunnistaa ne nuoret, joilla on haasteita fyysisessä toimintakyvyssä.
- On järkevää miettiä, millaista tukea voidaan tarjota niille nuorille, joiden fyysinen toimintakyky on Move!-mittaustulosten perusteella heikko, muistuttaa terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Likesiltä.
Terve koululainen -hanke ja Liikkuva koulu -ohjelma ovat tuottaneet valmista tukimateriaalia koulujen ja kuntien tueksi tähän tehtävään.
- Liikkuvissa kouluissa on havaittu, että nuoren tukemisessa tärkeää on toimiva verkosto esimerkiksi oppilaitoksen ja terveys- ja liikuntatoimen välillä sekä yksilöllisen tuen tarjoaminen nuorille. Joissakin kouluissa on esimerkiksi koulufysioterapeutti, liikunnanohjaaja tai koulu-PT eli personal trainer tätä tukitoimintaa tarjoamassa, Siekkinen rohkaisee.
Tuloksista tukea Move!-mittausten tulkintaan
Suomessa käynnistettiin vuonna 2016 osana perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Move!-järjestelmässä mitataan vuosittain kaikkien suomalaisten 5.- ja 8.-luokkalaisten nuorten fyysinen toimintakyky. Tehty tutkimus tarjoaa tutkittua tietoa Move!-mittauksista ja apua niiden tulkinnan tueksi.
Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui yhdeksästä koulusta 971 nuorta, joiden iän keskiarvo alkumittauksissa oli n. 13 vuotta. Tutkittavat osallistuivat Move!-mittauksiin, joista tähän tutkimukseen sisällytettiin 20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka ja etunojapunnerrus. Lisäksi osallistujilta mitattiin kehonkoostumus bioimpedanssilaitteella, murrosiän vaihe arvioitiin kyselyllä ja osallistujat pitivät vyötäröllään aktiivisuusmittaria seitsemän vuorokauden ajan.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Likesin ja Jyväskylän yliopiston kanssa, ja se on osa Laura Joensuun väitöskirjakokonaisuutta, jossa tutkitaan lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja niiden terveysyhteyksiä.
Alkuperäinen artikkeli Physical fitness development in relation to changes in body composition and physical activity in adolescence on julkaistu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -julkaisussa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/sms.13847
Lisätietoja Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä Opetushallituksen sivuilta: www.edu.fi/move.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Laura Joensuu, laura.p.joensuu@jyu.fi +358408054842
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Hakijamäärä Jyväskylän yliopistoon nousi – luokanopettajan aikuiskoulutus ja tietojenkäsittelytiede kiinnostivat syksyn 2025 yhteishaussa12.9.2025 08:56:40 EEST | Tiedote
Syksyn yhteishaku korkeakouluihin päättyi torstaina 11.9.2025. Jyväskylän yliopistossa tänä syksynä viidessä hakukohteessa tarjolla olleisiin 115 opiskelupaikkaan pyrki 679 hakijaa, joilta kertyi hakukohdekohtaisia hakemuksia 765 kappaletta.
Maailmankaikkeuden aikajanasta pienen raakun elämään - Tutkijoiden yön ohjelmatarjonta on nyt julkaistu12.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö palaa Jyväskylään jo kymmenettä kertaa perjantaina 26.9.2025. Tänä vuonna mukana on ensimmäistä kertaa myös Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk.
Perhekeskusten matalan kynnyksen verkostotyö yllättää: perheitä tuetaan innostamalla ja siltoja rakentamalla11.9.2025 12:00:00 EEST | Tiedote
Lapsiperheiden hyvinvointi on viimeaikaisten tutkimusten valossa polarisoitunut ja ongelmat vaikeutuneet. Kuinka perheitä tuetaan silloin, kun arki painaa? KM Kaija Rautaparta-Pennanen selvitti väitöstutkimuksessaan perheiden tukemisen monialaisia käytänteitä. Rautaparta-Pennanen tarkasteli tutkimuksessaan työtä perhekeskuksissa ja niiden verkostoissa, erityisesti matalan kynnyksen palveluissa.
Strategisen tutkimuksen rahoitusta Jyväskylän yliopistoon noin 2,4 miljoonaa euroa11.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) myönsi yhteensä 29 miljoonaa euroa talouskasvua sekä tulevaisuuden työelämää tukevaan tutkimukseen. Kymmenessä rahoitettavassa konsortiossa eli hankekokonaisuudessa tehdään pitkäjänteistä tutkimusta, jolla pyritään löytämään ratkaisuja keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin.
Psykoterapian voima löytyy vuorovaikutuksesta ja oman suunnan selkiytymisestä (Lilja)10.9.2025 12:07:57 EEST | Tiedote
PsL Jaana Lilja tarkasteli väitöskirjassaan psykoterapiaa aineistolähtöisesti psykoterapiakontekstissa oman työnsä ja asiakkaidensa psykoterapiakokemusten kautta. Tutkimuksen tutkimusaineistona olivat yhden psykoterapeutin ja hänen asiakkaidensa vapaamuotoiset kirjoitelmat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme