Ylipaino murrosiässä hidastaa kunnon kehitystä – tärkeää tarjota nuorille tukea
Uuden suomalaisen pitkittäistutkimuksen mukaan fyysisen kunnon kehittyminen vaimentuu, jos murrosiän aikana kehoon kertyy paljon rasvakudosta. Aiempien väestötutkimusten perusteella tiedetään, että viimeisten vuosikymmenten aikana nuorten ylipaino on yleistynyt ja fyysinen kunto, erityisesti kestävyyskunto, on heikentynyt. Terveellisen painokehityksen tukeminen nuorilla onkin tärkeää paitsi terveyden, myös heidän fyysisen toimintakykynsä näkökulmasta.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten nuorten fyysinen toimintakyky muuttuu murrosiän aikana. Tutkimuksessa mitattiin fyysistä toimintakykyä kouluissa 5. ja 8. luokilla tehtävillä Move!-mittauksilla. Mittauksiin kuuluivat 20 metrin viivajuoksu, punnerrukset ja vauhditon 5-loikka, jotka mittaavat kestävyyskuntoa, lihaskestävyyttä, nopeusvoimaa ja motorisia taitoja.
Kaikki fyysisen toimintakyvyn ominaisuudet kehittyivät murrosiässä keskimäärin myönteisesti luonnollisen kasvun ja kehityksen myötä. Tulosten mukaan kuitenkin runsas rasvan kertyminen kehoon oli yhteydessä epäedullisiin fyysisen toimintakyvyn muutoksiin.
- Rasvakudosta tarvitaan kehon normaaliin toimintaan, mutta ylipaino rajoittaa fyysistä toimintakykyä. Fysiikan lait havainnollistuvat tässä ilmiössä. Esimerkiksi 20 metrin viivajuoksu, punnerrus ja 5-loikka ovat raskaampia tehtäviä nuorelle, jolla on kannettavana 10 kilon lisäpainoreppu, selventää tohtorikoulutettava Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnasta ja Likesiltä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten erityisesti heikkokuntoisimpien nuorten fyysiset ominaisuudet kehittyvät murrosiän aikana. Heikkokuntoisten nuorten kunto-ominaisuudet säilyivät merkittävästi heikommalla tasolla koko kahden vuoden seurantajakson ajan verrattuna ikäryhmän keskiarvoon. Heikko fyysinen kunto vaikuttaisi ilman aktiivisia toimenpiteitä olevan varsin pysyvä ominaisuus jo 13–15-vuotiailla yläkouluikäisillä nuorilla. Tämä havainto osoitti, että heikkokuntoiset nuoret eivät kuroneet lähtötilanteessa olevaa eroa kiinni murrosiän aikana.
- Murrosikä on tärkeää aikaa fyysisen kunnon kehittymisessä. Riittävän hyvä fyysinen kunto on nuorille tärkeä, sillä se mahdollistaa arjen toimet uupumatta sekä lisää mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja nauttia niistä, kertoo Laura Joensuu.
Tukea nuorille toimintakyvyn säilyttämiseen
Heikkokuntoisimmille nuorille on tärkeää tarjota tukea. Move!-mittaukset ovat kouluissa ja terveydenhuollossa mahdollisuus tunnistaa ne nuoret, joilla on haasteita fyysisessä toimintakyvyssä.
- On järkevää miettiä, millaista tukea voidaan tarjota niille nuorille, joiden fyysinen toimintakyky on Move!-mittaustulosten perusteella heikko, muistuttaa terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Likesiltä.
Terve koululainen -hanke ja Liikkuva koulu -ohjelma ovat tuottaneet valmista tukimateriaalia koulujen ja kuntien tueksi tähän tehtävään.
- Liikkuvissa kouluissa on havaittu, että nuoren tukemisessa tärkeää on toimiva verkosto esimerkiksi oppilaitoksen ja terveys- ja liikuntatoimen välillä sekä yksilöllisen tuen tarjoaminen nuorille. Joissakin kouluissa on esimerkiksi koulufysioterapeutti, liikunnanohjaaja tai koulu-PT eli personal trainer tätä tukitoimintaa tarjoamassa, Siekkinen rohkaisee.
Tuloksista tukea Move!-mittausten tulkintaan
Suomessa käynnistettiin vuonna 2016 osana perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Move!-järjestelmässä mitataan vuosittain kaikkien suomalaisten 5.- ja 8.-luokkalaisten nuorten fyysinen toimintakyky. Tehty tutkimus tarjoaa tutkittua tietoa Move!-mittauksista ja apua niiden tulkinnan tueksi.
Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui yhdeksästä koulusta 971 nuorta, joiden iän keskiarvo alkumittauksissa oli n. 13 vuotta. Tutkittavat osallistuivat Move!-mittauksiin, joista tähän tutkimukseen sisällytettiin 20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka ja etunojapunnerrus. Lisäksi osallistujilta mitattiin kehonkoostumus bioimpedanssilaitteella, murrosiän vaihe arvioitiin kyselyllä ja osallistujat pitivät vyötäröllään aktiivisuusmittaria seitsemän vuorokauden ajan.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Likesin ja Jyväskylän yliopiston kanssa, ja se on osa Laura Joensuun väitöskirjakokonaisuutta, jossa tutkitaan lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja niiden terveysyhteyksiä.
Alkuperäinen artikkeli Physical fitness development in relation to changes in body composition and physical activity in adolescence on julkaistu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -julkaisussa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/sms.13847
Lisätietoja Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä Opetushallituksen sivuilta: www.edu.fi/move.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Laura Joensuu, laura.p.joensuu@jyu.fi +358408054842
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Avoin yliopisto: Opinnot maksutta vuoden loppuun työttömille ja lomautetuille25.1.2021 11:08:29 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto jatkaa työttömien ja lomautettujen mahdollisuutta maksuttomaan opiskeluun. Maksuttoman orientaatiokurssin 15.6.2021 mennessä suorittaneet työttömät ja lomautetut saavat ilmoittautua opintoihin maksutta vuoden loppuun saakka.
Videotapaamisilla parempaa elämänlaatua hoivakodin asukkaille25.1.2021 09:53:08 EET | Tiedote
Videotapaamiset tarjoavat hoivakodissa asuville ikäihmisille ja heidän läheisilleen vaihtoehtoisen tavan pitää yhteyttä. Videopuhelut läheisten kanssa voivat parantaa asukkaiden elämänlaatua, jos ratkaisukonsepti luodaan ottaen kohdeympäristö ja sen sidosryhmät mukaan toteutukseen.
Jyväskylän yliopiston englanninkielisten ohjelmien hakijamäärä jatkoi kasvua21.1.2021 10:52:15 EET | Tiedote
Syksyllä 2021 alkavat Jyväskylän yliopiston englanninkieliset maisteriohjelmat houkuttelivat jälleen ennätysmäärän kansainvälisiä ja kotimaisia hakijoita.
Tietotekniikan professori Lauri Kettusta kiehtoo informaatioteknologian, matematiikan ja tekniikan yhdistäminen21.1.2021 08:53:52 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Keijo Hämäläinen on kutsunut TkT Lauri Kettusen tietotekniikan (laskennallinen tiede ja teknologiset sovellutukset) professoriksi 1.1.2021 alkaen informaatioteknologian tiedekuntaan.
Kuinka sinä osallistut tieteentekoon? Osallistu kyselytutkimukseen20.1.2021 14:30:00 EET | Tiedote
Tiede on liian tärkeää jätettäväksi vain tutkijoille. Kansalaistiede lisää tieteen avoimuutta sekä luo mahdollisuuksia vastuulliseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Nyt tutkijat kuuluttavat kansalaistieteen tekijöitä vastaamaan kyselyyn, jossa tarkastelun kohteena on kansalaistiede itsessään.
Tutkinnot 2020: Ennätysmäärä tutkintoja poikkeusvuonna20.1.2021 09:31:19 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto ylitti kirkkaasti tutkintotavoitteensa, sillä yliopistosta valmistui vuonna 2020 yhteensä 3428 tutkintoa: 1843 maisteria, 1407 kandidaattia sekä 173 tohtoria. Poikkeusvuotta 2008 lukuun ottamatta tämä on suurin määrä tutkintoja yliopistossa. Edellisvuonna tutkintoja valmistui 2951.
Kaappi-imettäjiä vai imetysaktivisteja? – Yli vuoden jatkuva imetys äitien kokemuksissa ja mediateksteissä19.1.2021 12:24:07 EET | Tiedote
Imetyksen sopivaan pituuteen liittyy vahvoja kulttuurisia määrittelyjä. Tutkimustietoa siitä, miten yli vuoden lastaan imettäneet äidit asian kokevat on kuitenkin vähän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme