Ylipaino murrosiässä hidastaa kunnon kehitystä – tärkeää tarjota nuorille tukea
Tutkimuksessa selvitettiin, miten nuorten fyysinen toimintakyky muuttuu murrosiän aikana. Tutkimuksessa mitattiin fyysistä toimintakykyä kouluissa 5. ja 8. luokilla tehtävillä Move!-mittauksilla. Mittauksiin kuuluivat 20 metrin viivajuoksu, punnerrukset ja vauhditon 5-loikka, jotka mittaavat kestävyyskuntoa, lihaskestävyyttä, nopeusvoimaa ja motorisia taitoja.
Kaikki fyysisen toimintakyvyn ominaisuudet kehittyivät murrosiässä keskimäärin myönteisesti luonnollisen kasvun ja kehityksen myötä. Tulosten mukaan kuitenkin runsas rasvan kertyminen kehoon oli yhteydessä epäedullisiin fyysisen toimintakyvyn muutoksiin.
- Rasvakudosta tarvitaan kehon normaaliin toimintaan, mutta ylipaino rajoittaa fyysistä toimintakykyä. Fysiikan lait havainnollistuvat tässä ilmiössä. Esimerkiksi 20 metrin viivajuoksu, punnerrus ja 5-loikka ovat raskaampia tehtäviä nuorelle, jolla on kannettavana 10 kilon lisäpainoreppu, selventää tohtorikoulutettava Laura Joensuu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnasta ja Likesiltä.
Tutkimuksessa selvitettiin myös, miten erityisesti heikkokuntoisimpien nuorten fyysiset ominaisuudet kehittyvät murrosiän aikana. Heikkokuntoisten nuorten kunto-ominaisuudet säilyivät merkittävästi heikommalla tasolla koko kahden vuoden seurantajakson ajan verrattuna ikäryhmän keskiarvoon. Heikko fyysinen kunto vaikuttaisi ilman aktiivisia toimenpiteitä olevan varsin pysyvä ominaisuus jo 13–15-vuotiailla yläkouluikäisillä nuorilla. Tämä havainto osoitti, että heikkokuntoiset nuoret eivät kuroneet lähtötilanteessa olevaa eroa kiinni murrosiän aikana.
- Murrosikä on tärkeää aikaa fyysisen kunnon kehittymisessä. Riittävän hyvä fyysinen kunto on nuorille tärkeä, sillä se mahdollistaa arjen toimet uupumatta sekä lisää mahdollisuuksia osallistua harrastuksiin ja nauttia niistä, kertoo Laura Joensuu.
Tukea nuorille toimintakyvyn säilyttämiseen
Heikkokuntoisimmille nuorille on tärkeää tarjota tukea. Move!-mittaukset ovat kouluissa ja terveydenhuollossa mahdollisuus tunnistaa ne nuoret, joilla on haasteita fyysisessä toimintakyvyssä.
- On järkevää miettiä, millaista tukea voidaan tarjota niille nuorille, joiden fyysinen toimintakyky on Move!-mittaustulosten perusteella heikko, muistuttaa terveyden edistämisen asiantuntija Kirsti Siekkinen Likesiltä.
Terve koululainen -hanke ja Liikkuva koulu -ohjelma ovat tuottaneet valmista tukimateriaalia koulujen ja kuntien tueksi tähän tehtävään.
- Liikkuvissa kouluissa on havaittu, että nuoren tukemisessa tärkeää on toimiva verkosto esimerkiksi oppilaitoksen ja terveys- ja liikuntatoimen välillä sekä yksilöllisen tuen tarjoaminen nuorille. Joissakin kouluissa on esimerkiksi koulufysioterapeutti, liikunnanohjaaja tai koulu-PT eli personal trainer tätä tukitoimintaa tarjoamassa, Siekkinen rohkaisee.
Tuloksista tukea Move!-mittausten tulkintaan
Suomessa käynnistettiin vuonna 2016 osana perusopetuksen opetussuunnitelmauudistusta Move! – fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä. Move!-järjestelmässä mitataan vuosittain kaikkien suomalaisten 5.- ja 8.-luokkalaisten nuorten fyysinen toimintakyky. Tehty tutkimus tarjoaa tutkittua tietoa Move!-mittauksista ja apua niiden tulkinnan tueksi.
Kahden vuoden seurantatutkimukseen osallistui yhdeksästä koulusta 971 nuorta, joiden iän keskiarvo alkumittauksissa oli n. 13 vuotta. Tutkittavat osallistuivat Move!-mittauksiin, joista tähän tutkimukseen sisällytettiin 20 metrin viivajuoksu, vauhditon 5-loikka ja etunojapunnerrus. Lisäksi osallistujilta mitattiin kehonkoostumus bioimpedanssilaitteella, murrosiän vaihe arvioitiin kyselyllä ja osallistujat pitivät vyötäröllään aktiivisuusmittaria seitsemän vuorokauden ajan.
Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Likesin ja Jyväskylän yliopiston kanssa, ja se on osa Laura Joensuun väitöskirjakokonaisuutta, jossa tutkitaan lasten ja nuorten fyysiseen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja niiden terveysyhteyksiä.
Alkuperäinen artikkeli Physical fitness development in relation to changes in body composition and physical activity in adolescence on julkaistu Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -julkaisussa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/sms.13847
Lisätietoja Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmästä Opetushallituksen sivuilta: www.edu.fi/move.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tohtorikoulutettava Laura Joensuu, laura.p.joensuu@jyu.fi +358408054842
Martta Walkerviestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8054717martta.a.walker@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusi professori Ilkka Pölönen on tutkinut spektrikameran avulla niin ihosyöpiä, rikospaikkoja kuin taideteoksiakin13.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ilkka Pölönen aloitti laskennallisen data-analyysin professorina Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimuksensa keskiössä ovat spektrikamerat ja niiden tuottamien kuvien analysointi koneoppimisen ja matemaattisen mallintamisen avulla.
Lantionpohjan kuntoon voi vaikuttaa elämäntavoilla13.10.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston vastavalmistuneessa gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjassa tutkittiin fyysistä aktiivisuutta, syömiskäyttäytymistä ja kehonkoostumusta lantionpohjan toimintahäiriöiden riskitekijöinä. Tutkimus osoitti, että elämäntavoilla voi vaikuttaa lantionpohjan terveyteen. Esimerkiksi runsas hedelmien kulutus ja laadukkaampi ruokavalio pienensi riskiä kokea ponnistusvirtsankarkailun oireita.
Monimuotoisuuden turvaaminen vaatii parempaa huomiointia metsänhoidossa13.10.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Tehometsätalous heikentää biologista monimuotoisuutta ja vähentää luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien määriä maailmanlaajuisesti, myös Suomessa. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin hakkuiden laajuutta biodiversiteetin kannalta eriarvoisissa metsissä Suomessa vuosien 2018–2022 aikana. Tulokset osoittavat, että hakkuita on tehty myös monimuotoisuudeltaan erityisen rikkaissa metsissä, mikä korostaa tarvetta integroida luonnonsuojelu tiiviimmin metsänhoidon käytäntöihin.
Wihurin rahasto jakoi 16,1 miljoonaa euroa – JYU:ssa suurin summa aivoterveyden tutkimukseen9.10.2025 19:05:00 EEST | Tiedote
Jenny ja Antti Wihurin rahasto tukee tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan aloja. Jyväskylän yliopistoon rahaston apurahaa myönnettiin yhteensä 570 500 euroa, joista 100 000 euroa myönnettiin Eero Haapalan ja hänen työryhmänsä hankkeen tutkimukseen. Yhteensä yliopistossa apurahansaajia oli 20.
Varhaiskasvatuksen opettajien huolet lasten yksinäisyydestä ja ostrakismista ovat yleisiä9.10.2025 08:36:45 EEST | Tiedote
Kaikilla lapsilla on perustarve kuulua joukkoon ja luoda myönteisiä vertaissuhteita. Tuore tutkimus selvitti varhaiskasvatuksen opettajien havaintoja 5-vuotiaiden lasten yksinäisyyden ja ostrakismin eli sosiaalisen ulossulkemisen kokemuksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme