Ylivelkaantumisen hillintään esitetään sekä toimivia että ongelmallisia työkaluja
Kotitalouksien liiallisen velkaantumisen estäminen on tarpeen ja kannatettavaa. Finanssiala ry (FA) on aiemminkin kiinnittänyt huomiota kulutusluottojen, etenkin pikavippien sekä taloyhtiölainojen määrien kasvuun.
”Taloyhtiöille ja muille asuntoyhteisöille uudisrakentamista varten myönnettyjen lainojen katon käyttöönotto ja pienlainayhtiöiden saattaminen Finanssivalvonnan valvottaviksi ovat tarpeellisia toimia. Nämä ehdotukset puuttuvat juuri niihin ongelmiin, joihin viime vuosina on kiinnitetty eri tahoilla huomiota”, toteaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Lakiesitystä muutettiin lausuntokierroksen jälkeen siten, että asuntoyhteisöluottoihin voidaan tarvittaessa myöntää lyhennysvapaita laina-ajan alkuun. Tämä tuo FA:n mielestä tervetullutta joustoa sääntelyyn. Alun perin lyhennysvapaat kaavailtiin kiellettäväksi ensimmäisten 5 vuoden aikana rakennuksen käyttöönotosta.
Maksukyvyttömyysriskien hallintaan ei saa luoda päällekkäistä sääntelyä
Kaikkein ongelmallisinta hallituksen esityksessä on Finanssivalvonnalle ehdotettu valtuus antaa luottolaitoksille määräyksiä maksukyvyttömyysriskin arvioinnissa käytettävistä raja-arvoista ja jakaumista. Tämä osa ehdotuksesta tulee FA:n mielestä poistaa.
Ehdotuksen taustalla on sinällään hyvä tarkoitus varmistaa, että luotonanto perustuu terveisiin perusteisiin eikä kuluttajan maksukykyä vaaranneta liiallisella luototuksella. Tämä on tärkeä asia erityisesti pienlainayhtiöiden kohdalla, joiden sääntely on ollut vähäistä. Sen sijaan luottolaitoksille kyse on käytännössä vakavaraisuuden valvonnasta, joka on EU:ssa täysharmonisoitua.
”Ehdotus on siten päällekkäistä muun luottolaitossääntelyn kanssa. On lisäksi epäselvää, miten Finanssivalvonnalle ehdotettu valtuus suhteutuisi EKP:n ja ulkomaisten pankkien sivuliikkeiden emoyhtiöiden valvojien toimintaan. Jos saman valtuuden käyttäjiä on useita, ei ole selvää, miten taataan toimijoiden yhdenmukainen kohtelu ja ratkaistaan rinnakkaisesta sääntelystä ja valvonnasta johtuvat toimivaltaristiriidat”, Mattila sanoo.
Ehdotettu asuntolainojen enimmäispituuden sääntely on FA:n mielestä sangen tarpeeton. Suomessa ei ole merkkejä Ruotsin kaltaisista ylipitkistä laina-ajoista, vaan asuntoluottojen takaisinmaksuajat ovat olleet tyypillisesti 20–25 vuotta.
”Asuntoluottojen pituuden rajoittaminen saattaisi myös tuoda markkinoille uudenlaisia luottotuotteita, jotka vesittävät sääntelyn tehoa. Esimerkiksi luoton viimeinen takaisinmaksuerä voisi olla muita suurempi. Onkin syytä varoa, ettei sääntelyn myötä ajauduta ojasta allikkoon”, Mattila huomauttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Joustot asuntorahoituksen sääntelyyn tervetulleita – ensiasunnon ostoon tarvittaisiin lisää liekaa13.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.
FA:n Ahosniemi: EKP:n suosituksissa suunta on oikea, mutta sääntelyn järkevöittäminen ei saa jäädä näennäiseksi11.12.2025 18:29:13 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin
Fiva: Finanssisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana – stressitestit osoittavat pankkisektorin kestävän koviakin iskuja11.12.2025 12:59:27 EET | Tiedote
Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana kolmannella vuosineljänneksellä, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva). Korkokatteen lasku heikensi pankkisektorin tulosta mutta ei horjuttanut vakavaraisuutta. Kohentuneet sijoitustuotot auttoivat pitämään työeläke- sekä vakuutussektorit vakavaraisina.
Sijoittajien kiinnostus rahastoihin jatkui vahvana marraskuussa – uusia sijoituksia lähes miljardi euroa9.12.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin marraskuussa yhteensä 973 miljoonaa euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaan vaikutti kielteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa kuitenkin lähes 200 miljardia euroa.
Mahdollisuus hoivan täydentämiseen ei saa jäädä vain varakkaiden yksinoikeudeksi8.12.2025 09:55:22 EET | Tiedote
Vanhushoivan nykytilanne on kestämätön. Suomessa väki vähenee ja harmaantuu. Meillä on yhä vähemmän työikäisiä, jotka rahoittavat hyvinvointiyhteiskuntaa ja toisaalta vanhushoivaa tarvitsevien määrä kasvaa. Samaan aikaan julkisen sektorin kustannukset ovat kasvussa ja jotkut hyvinvointialueet suoranaisen kriisin partaalla. Hoivan piiriin voi olla vaikea päästä, ja hoivapalveluiden määrä ja taso vaihtelevat hyvinvointialueittain. Myös vaatimalla on mahdollista saada enemmän ja parempaa hoivaa kuin naapurinsa. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kolumnissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme