Ylivelkaantumisen hillintään esitetään sekä toimivia että ongelmallisia työkaluja
Kotitalouksien liiallisen velkaantumisen estäminen on tarpeen ja kannatettavaa. Finanssiala ry (FA) on aiemminkin kiinnittänyt huomiota kulutusluottojen, etenkin pikavippien sekä taloyhtiölainojen määrien kasvuun.
”Taloyhtiöille ja muille asuntoyhteisöille uudisrakentamista varten myönnettyjen lainojen katon käyttöönotto ja pienlainayhtiöiden saattaminen Finanssivalvonnan valvottaviksi ovat tarpeellisia toimia. Nämä ehdotukset puuttuvat juuri niihin ongelmiin, joihin viime vuosina on kiinnitetty eri tahoilla huomiota”, toteaa Finanssiala ry:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
Lakiesitystä muutettiin lausuntokierroksen jälkeen siten, että asuntoyhteisöluottoihin voidaan tarvittaessa myöntää lyhennysvapaita laina-ajan alkuun. Tämä tuo FA:n mielestä tervetullutta joustoa sääntelyyn. Alun perin lyhennysvapaat kaavailtiin kiellettäväksi ensimmäisten 5 vuoden aikana rakennuksen käyttöönotosta.
Maksukyvyttömyysriskien hallintaan ei saa luoda päällekkäistä sääntelyä
Kaikkein ongelmallisinta hallituksen esityksessä on Finanssivalvonnalle ehdotettu valtuus antaa luottolaitoksille määräyksiä maksukyvyttömyysriskin arvioinnissa käytettävistä raja-arvoista ja jakaumista. Tämä osa ehdotuksesta tulee FA:n mielestä poistaa.
Ehdotuksen taustalla on sinällään hyvä tarkoitus varmistaa, että luotonanto perustuu terveisiin perusteisiin eikä kuluttajan maksukykyä vaaranneta liiallisella luototuksella. Tämä on tärkeä asia erityisesti pienlainayhtiöiden kohdalla, joiden sääntely on ollut vähäistä. Sen sijaan luottolaitoksille kyse on käytännössä vakavaraisuuden valvonnasta, joka on EU:ssa täysharmonisoitua.
”Ehdotus on siten päällekkäistä muun luottolaitossääntelyn kanssa. On lisäksi epäselvää, miten Finanssivalvonnalle ehdotettu valtuus suhteutuisi EKP:n ja ulkomaisten pankkien sivuliikkeiden emoyhtiöiden valvojien toimintaan. Jos saman valtuuden käyttäjiä on useita, ei ole selvää, miten taataan toimijoiden yhdenmukainen kohtelu ja ratkaistaan rinnakkaisesta sääntelystä ja valvonnasta johtuvat toimivaltaristiriidat”, Mattila sanoo.
Ehdotettu asuntolainojen enimmäispituuden sääntely on FA:n mielestä sangen tarpeeton. Suomessa ei ole merkkejä Ruotsin kaltaisista ylipitkistä laina-ajoista, vaan asuntoluottojen takaisinmaksuajat ovat olleet tyypillisesti 20–25 vuotta.
”Asuntoluottojen pituuden rajoittaminen saattaisi myös tuoda markkinoille uudenlaisia luottotuotteita, jotka vesittävät sääntelyn tehoa. Esimerkiksi luoton viimeinen takaisinmaksuerä voisi olla muita suurempi. Onkin syytä varoa, ettei sääntelyn myötä ajauduta ojasta allikkoon”, Mattila huomauttaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Kysely: 70 prosenttia suomalaisista varautunut asuntolainan koron nousuun: ”Korkosuojan voi ajatella taloudelliselta riskiltä suojaavana vakuutuksena”29.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun. Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan. Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutos näkyy helposti kansalaisten kukkarossa. Koron nousulta suojautumisen voi ajatella vakuutuksena, joka suojaa yllätyksiltä epävarmassa maailmassa.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme