Ympäristöministeriöltä rahoitusta luonnon monimuotoisuutta tutkiviin hankkeisiin
14.7.2022 14:30:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Valtakunnan metsien inventoinnin kehittäminen kattavaksi luonnon monimuotoisuuden seurannaksi DNA-, ääni- ja kuvapohjaisilla menetelmillä (NFI-BIODIV) -hankkeelle myönnettiin 293 000 euron rahoitus. Hankkeen tavoitteena on arvioida, onko Suomessa käytössä olevia seurantaohjelmia mahdollista laajentaa niin, että niistä saadaan uudentyyppistä dataa. Pohjana käytetään valtakunnallista metsien inventointia (VMI), jota kehitetään kattavaksi ja standardoiduksi luonnon monimuotoisuuden seurannaksi.
”Ehdotamme, että nykyisiin seurantamenetelmiin lisätään DNA-, ääni- ja kuvapohjaisia menetelmiä. Pyrimme osoittamaan, että on paitsi mahdollista myös erittäin kustannustehokasta lisätä seurantaan sellaisiakin eliöryhmiä, joista on aiemmin kerätty vain niukasti näytteitä”, akatemiatutkija Nerea Abrego kertoo.
Lahopuulajiston pitkäaikaisseurannan toimintamalli (DEADMON) -konsortiohanke sai yli 321 000 euron rahoituksen. Hankkeen tavoitteena on laatia yhtenäinen toimintamalli Suomen lahopuulajiston (sienet, jäkälät, sammalet, selkärangattomat) ja -elinympäristöjen pitkäaikaisseurannalle. Hankkeessa määritellään seurannalle tieteelliset perusteet sekä kehitetään ja yhtenäistetään olemassa olevia seurantatyökaluja ja kehitetään uusia työkaluja.
”Tutkimme, miten lahopuulajiston seuranta voidaan toteuttaa mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tutkimme, mitkä lajit soveltuvat DNA-perustaiseen seurantaan ja mitkä eivät, keskittyen erityisesti uhanalaisiin ja indikaattorilajeihin”, apurahatutkija Jenna Purhonen kertoo. Hankkeessa tuotetun ja olemassa olevan tutkimustiedon pohjalta laaditaan käsikirja seurannan parhaista menetelmistä ja käytänteistä.
Tutkijatohtori Merja Elo on mukana LUKEn koordinoimassa Ekologiset, hydrologiset ja kaukokartoitushavainnot suoluonnon ja soiden ennallistamisen seurannassa (EKOSUO) -hankkeessa, jota rahoitettiin 400 000 eurolla.
Luonnonvarakeskuksen EkoSuo-hanke tuottaa poikkitieteellistä tietoa soiden ennallistamisesta päätöksenteon tueksi. Suomen suoluonnon tila on heikentynyt ja soiden tilan parantamiseksi on toteutettu ennallistamishankkeita. Seuranta ennallistamisen vaikutuksista on kuitenkin puutteellista. Hankkeessa käytetään kasvillisuus- ja hydrologisia seuranta-aineistoja soiden ennallistamiskohteilta sekä satelliittikuviin perustuvia kaukokartoitusaineistoja.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petra Thurenviestinnän asiantuntijaJyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Puh:+358504711642petra.t.thuren@jyu.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

