Keskuskauppakamari

Ympäristöväittämiä käytetään markkinoinnissa huolimattomasti - Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta suosittelee markkinoijia tutustumaan pelisääntöihin

Jaa

Kuluttajien huoli ilmastonmuutoksesta on lisännyt ympäristöväittämien käyttämistä markkinoinnissa. Ympäristöväittämiä käytetään kuitenkin huolimattomasti. Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta suosittelee, että ympäristöväittämien käyttämistä harkitseva yritys perehtyy Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisääntöjen ympäristöväittämiä koskeviin pelisääntöihin ja välttää yleisiä, yksilöimättömiä ja moniselitteisiä väittämiä markkinoinnissaan.

Kuluttajien huoli ilmastonmuutoksesta heijastuu markkinointiin, minkä vuoksi ympäristöväittämien käyttäminen markkinoinnissa on yleistynyt. Käytäntö kuitenkin osoittaa, että ympäristöväittämiä käytetään markkinoinnissa huolimattomasti.

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta on antanut suosituksen, että ympäristöväittämien käyttämistä harkitseva yritys perehtyy Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n markkinointisääntöjen ympäristöväittämiä koskeviin pelisääntöihin.

Ympäristöväittämällä tarkoitetaan väittämää, jossa suoraan tai epäsuorasti viitataan tuotteen ympäristövaikutuksiin tai esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyviin seikkoihin. Nämä seikat voivat liittyä tuotteen tai sen osan valmistukseen, pakkaamiseen, jakeluun, kulutukseen tai hävittämiseen.


Yleisiä, yksilöimättömiä ja moniselitteisiä ympäristöväittämiä markkinoinnissa vältettävä

Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan suosituksen mukaan yleisiä, yksilöimättömiä ja moniselitteisiä ympäristöväittämiä markkinoinnissa on vältettävä. Tällaisia ilmaisuja ovat esimerkiksi ”vihreä”, ”hiilineutraali”, ”fossiilivapaa”, ”kestävä”, ”ilmastoystävällinen” ja ”ympäristöystävällinen”. Ympäristöväittämiä käytettäessä markkinoijan tulee näyttää väittämänsä myös toteen. Mitä yleisluontoisempi väittämä on, sitä vaikeampi se yleensä on näyttää toteen.

Suosituksen mukaan markkinoinnissa voidaan korostaa vain tuotteen ympäristövaikutuksia koskevia olennaisia asioita, eikä kuluttajaa saa johtaa harhaan. Värien, kuvien, äänten, merkintöjen ja taiton on annettava totuudenmukainen kuva ympäristövaikutuksista.

”Totuudenmukaistenkin ilmaisujen käyttäminen saattaa olla harhaanjohtavaa, jos kokonaisuuden kannalta olennaisia tietoja ei kerrota tai jos ne esitetään epäselvästi. Väittämien sallittavuutta arvioidaan sen mukaan, millä tavoin keskimääräisen kuluttajan voidaan olettaa ymmärtävän väittämän sisältö. Markkinointia arvioidaan aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon kokonaisvaikutelma”, sanoo liiketapalautakunnan puheenjohtaja ja varatuomari Marja-Leena Mansala.

Jos yritys havaitsee, että sen kilpailija käyttää ympäristöväittämiä virheellisesti, yritys voi pyytää liiketapalautakunnalta lausuntoa asiassa. Liiketapalautakunta antaa lausunnon menettelyn hyvän liiketavan mukaisuudesta.

Liiketapalautakunta suosittelee, että yritys pyytää lautakunnalta ennakkolausuntoa varmistuakseen siitä, että sen markkinointi on asianmukaista. Ennakkolausunto on luottamuksellinen.


Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, onko elinkeinotoiminnassa tehty toimenpide hyvän liiketavan vastainen tai muutoin sopimaton. Liiketapalautakunta käsittelee muun muassa harhaanjohtavaa ja vertailevaa markkinointia, toisen yrityksen maineen ja tunnettuuden hyväksikäyttöä, kilpailijan halventamista sekä jäljittelyä koskevia asioita. Liiketapalautakunnan etuina ovat asiantuntijuus, nopeus ja käsittelyn luottamuksellisuus. Lautakunnalta voi pyytää myös ennakkolausuntoa suunnitellun menettelyn hyvän liiketavan mukaisuudesta. Liiketapalautakunta on perustettu vuonna 1937.


Lisätietoja:
VT Marja-Leena Mansala
Liiketapalautakunnan puheenjohtaja
040 736 2035

VT Paula Paloranta
Liiketapalautakunnan pääsihteeri
paula.paloranta@chamber.fi
050 548 0236

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari edustaa yli 20 000 suomalaista yritystä, jotka työllistävät yhteensä noin miljoona työntekijää. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työvoiman kysyntä jäähtymässä ja lomautusten määrässä kasvua – historiallisen korkea työllisyysaste pehmentää iskuja27.1.2023 09:45:08 EET | Tiedote

Tuoreiden työllisyyslukujen mukaan Suomen työllisyysaste on edelleen historiallisen korkealla tasolla, eikä samanlaisia lukemia ole nähty sitten 1990-luvun alun. Lomautuksien määrässä on kuitenkin kasvua, ja työvoiman kysyntä on jäähtymässä. Suomen työmarkkinoiden taantumasignaalit ovat silti toistaiseksi vaimeita. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan ollaan vielä kaukana työllisyysnäkymien romahduksesta tai koronakriisiin verrattavasta lomautusaallosta.

Keskuskauppakamari: Julkinen sektori ei voi tukahduttaa yksityisten yritysten toimintaa ja kilpailua – alkoholilainsäädännön vapauttamista jatkettava25.1.2023 09:16:19 EET | Tiedote

Keskuskauppakamari jatkaisi alkoholilainsäädännön vapauttamista, jonka seurauksena mahdollistetaan mietojen alkoholijuomien myynti vähittäiskaupoissa, luovutaan alkoholin myynnin kellonaikaa koskevista rajoituksista ja kevennetään anniskeluun liittyvää sääntelyä. Markkinoiden toimivuus, yrittäjyyden edistäminen ja kasvu vaativat, että yksityisten yritysten kilpailua ja toimintaa markkinoilla ei tukahduteta julkisen sektorin toimesta, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kauppakamarit: Venäjälle myönnettyjen alkuperätodistusten määrä pudonnut rajusti vuodessa – merkittävä pudotus ensimmäisen pakotepaketin jälkeen25.1.2023 06:52:00 EET | Tiedote

Kauppakamarien tuoreiden vientiasiakirjatilastojen mukaan EU:n ulkopuolelle suuntautuvassa viennissä tarvittavien alkuperätodistusten määrä vuonna 2022 tippui 17 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna. Pudotus johtuu pääasiallisesti Venäjän alkuperätodistusten määrän vähenemisestä. Tuoreiden tilastojen mukaan viime vuonna eniten alkuperätodistuksia myönnettiin Turkkiin, Kiinaan ja Saudi-Arabiaan. Vielä vuonna 2021 Venäjä oli vientiasiakirjatilastoissa sijalla kolme Turkin ja Kiinan jälkeen, mutta viime vuonna Venäjä tippui kuudennelle sijalle. Myös Kiinaan viime vuonna myönnettyjen alkuperätodistusten määrä oli kokonaisuudessaan laskusuuntainen.

Keskuskauppakamari: Osaamistason nosto seuraavan hallitusohjelman ytimeen – Keskuskauppakamari esittää korjaussarjaa24.1.2023 06:52:00 EET | Tiedote

Keskuskauppakamari esittää korjaussarjaa osaamistason laskuun ja vaatii, että seuraavan hallituksen ohjelman yhtenä kärkenä pitää olla osaamistason kääntäminen takaisin nousu-uralle. Suomessa tarvitaan suunnanmuutos, joka saadaan aikaan vahvistamalla perustaitojen opetusta, panostamalla oppimiseen tukeen, kehittämällä yksilöllisempää koulutuspolkua ja varmistamalla perusopetuksen riittävät resurssit. Keskuskauppakamari haluaa Suomen takaisin koulutuksen kärkimaaksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme