Hallitus antoi tänään eduskunnalle esityksensä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseksi.

- Yritysvaikutusten arvioita on kyllä lisätty muutamalla sivulla 1669 sivun kokonaisuudessa, mutta esitettävän lainsäädännön muutoksiin ne eivät ole johtaneet, Anssi Kujala sanoo.

- Arviointiteksti sisältää lähinnä hurskaita toiveita ja oletuksia. Ministerit puhuvat lämpöisesti monituottajuudesta, mutta tosiasiassa lainsäädäntö heikentää yksityisen sektorin mahdollisuuksia. Eduskunnan on puututtava tähän.

Kujalan mukaan hallitus ansaitsee nyt kiitoksen lähinnä tosiasioiden tunnustamisesta, kun se myöntää nyt tarkentuneessa arvioinnissa, että pienten tuottajien asema heikkenee.

- Esimerkiksi nyt myönnetään, että hyvinvointialueiden suurempi koko johtanee suurempiin hankintakokonaisuuksiin ja että henkilöstön vuokrausta ja hankintaa koskevilla rajoituksilla on vaikutuksia palveluja tarjoaviin yrityksiin.

Kujala huomauttaa, että yritysvaikutusten arvioinnissa todetaan aika selkeästi, että ostopalvelujen kokonaisuudet kasvaisivat ja pk-yritykset eivät pääse suoraan julkisen sektorin kumppaneiksi, vaan alihankintaketjun kautta.

Suomen Yrittäjät vaatii kuutta muutosta eduskunnassa

- Toivomme, että eduskunta ottaa huomioon eri palveluntuottajat ja palvelutuotantoon käytettävissä olevat kaikki yksityisen ja julkisen puolen resurssit, Kujala sanoo. 

Suomen Yrittäjät nostaa kansanedustajille esiin kuusi keskeistä kohtaa, jotka kannattaa korjata, jotta palvelut säilyvät ja kehittyvät:

1. Sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen pitää erottaa velvoittavasti.
2. Yhteinen kustannuslaskennan malli on lopultakin tehtävä vertailukelpoisuuden aikaansaamiseksi.
3. Palvelustrategioitten sisällössä on oltava vahva monituottajuus.
4. Palveluseteli pitää antaa kaikkiin kiireettömiin toimenpiteisiin.
5. Palveluntuottajat - yksityiset ja julkiset - tarvitsevat tasapuoliset mahdollisuudet toimia.
6. Julkinen sektori ei saa tehdä vähäriskistä liiketoimintaa.

- Järjestämme eduskuntavaiheessa verkkokeskusteluja alueilla yhdessä muiden järjestöjen kanssa ja perustelemme, miksi yritykset kannattaa ottaa uudistuksessa huomioon, Kujala kertoo.

Hankinnat jaettava osiin, jotta pienetkin yritykset voivat osallistua kilpailutuksiin

Nyt on koko eduskunnalla tarkka paikka: eduskunnan on huolehdittava myös, että hankintalain henkeä noudatetaan ja tässäkin yhteydessä kirjataan velvoite jakaa hankinnat pienille ja keskisuurille yrityksille sopiviin osiin. 

- Hankintalaki velvoittaa toteuttamaan hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina, niin että pk-yritykset pääsevät niistä kilpailemaan. Ei riitä, että osalliseksi pääsee ehkä alihankkijana, Kujala vaatii.

Kujalan mukaan on myös ennenaikaista väittää, mitä perustuslakivaliokunta on edellyttänyt.

- Nyt väitetään, että tarvitaan riittävää julkista palvelutuotantoa. Näinhän ei ole, perustuslakivalokunta arvioi lakiesityksen vasta lopullisen esityksen saatuaan ja kokonaisuuden nähtyään. Entiset linjaukset ovat koskeneet erilaista sote-esitystä, eikä niitä voi verrata tähän esitykseen.

Suomessa 18 000 sote-yritystä, ja niissä 80 000 työntekijää

Yrittäjät muistuttaa, että nykyään Suomessa toimii yli 18 000 sote-yritystä, ja niissä on töissä 80 000 ihmistä.

Lakisesitys on siis nyt eduskunnan käsiteltävänä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2023.