Keskuskauppakamari

Yritykset tilittävät veroja lähes 44 miljardia vuodessa - yhteisövero vain kymmenesosa

Jaa

Yhteisövero muodostaa ainoastaan kymmenesosan yritysten tilittämistä veroista, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä. Selvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot.

“Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä yhteisöveroa. Tämä on entisestään korostunut viime vuosina, kun sekä kotimaisen että kansainvälisen verokeskustelun keskiöön on noussut yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, veron kiertäminen ja veroparatiisit. Totuus yritystoiminnan tuottamista veroista on kuitenkin huomattavasti yhteisöveroa monipuolisempi. Yhteisövero edustaa suhteellisen pientä osaa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista”, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell huomauttaa.

Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jonka yhteenlaskettu summa vuonna 2015 oli 16,6 miljardia euroa. Arvonlisäveron osuus kaikista selvityksessä mukana olevista yritysten tilittämistä veroista oli 38 prosenttia. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa.

“Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi, ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei syntyisi. Ilman yritystoimintaa hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaisi siis pohja”, sanoo Kemell.

Yhteisöveron eli osakeyhtiöiden voitostaan maksaman tuloveron määrä vuonna 2015 oli reilut neljä miljardia, ja muodosti siten noin kymmenen prosenttia selvityksessä tarkastelluista veroista. Ympäristöverojen eli energia-, liikenne- ja päästöverojen osuus oli 7 prosenttia ja euromääräisesti niitä kohdistui yritystoimintaan noin kolme miljardia euroa.

Kemellin mukaan keskustelu yritysten harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta ja sen kitkemistarpeesta on ylimitoitettua, sillä suomalaiset yritykset hoitavat verovelvoitteensa pääsääntöisesti erittäin hyvin.

“Aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen sijaan päättäjien tulisi keskittyä verojärjestelmän kilpailukykyyn. Kilpailukykyinen verojärjestelmä lue edellytyksiä talouskasvulle ja kasvattaa siten verokertymää“, Kemell sanoo.

Kemellin mukaan hallituksen suunnitteleman yritysverotuksen tiekartan tulisi tarjota aitoja uudistuksia, joilla luodaan kasvuedellytyksiä yrityksille ja lisätään kannustimia työntekoon. Esimerkkinä onnistuneesta toimenpiteestä Kemell mainitsee yhteisöveron alennuksen vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto nousi jo vuonna 2016 korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.

Lisätietoa:

Suuri veroselvitys – yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/10/keskuskauppakamarin-suuri-veroselvitys-2017.pdf 

http://yrityksetsuomenrakentajina.fi/verotus

Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja, p. 050 308 3188, ann-mari.kemell@chamber.fi

Emmiliina Kujanpää, Keskuskauppakamarin veroasiantuntija, p. 040 768 0621 emmiliina.kujanpaa@chamber.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Lataa
Lataa
Lataa
Ann-Mari Kemell / Kuva: Anni Reenpää, Lehtikuva
Ann-Mari Kemell / Kuva: Anni Reenpää, Lehtikuva
Lataa
Ann-Mari Kemell / Kuva: Pasi Murto
Ann-Mari Kemell / Kuva: Pasi Murto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Pörssiyhtiöiden maksamat osingot finanssikriisiä edeltävälle tasolle - osinkotuotoilla merkittävä rooli hyvinvoinnin ja kulttuurin rahoituksessa9.7.2018 00:01Tiedote

Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeenomistajilleen maksama osinkotuotto on keskimäärin noin 4 prosenttia. Yhteenlaskettu osinkoina maksettu määrä 9,5 miljardia euroa on nyt palautunut finanssikriisiä edeltäneelle tasolle. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä joka viides pörssiyhtiö ei maksa lainkaan osinkoa tänä vuonna. Toisaalta 5 suurta pörssiyhtiötä maksaa yli puolet osingoista. Suurten pörssiyhtiöiden pääkonttorien houkutteleminen Suomeen lisäisi valtion verotuloja, sillä osinkojen lähdeverot maksetaan siihen maahan, jossa pääkonttori sijaitsee.

Piilomarkkinointi on yritysten somemarkkinoinnin kompastuskivi4.7.2018 00:01Tiedote

Somemarkkinoinnin suurin kompastuskivi on tällä hetkellä piilomarkkinointi, kertoo mainonnan eettisen neuvoston pääsihteeri Paula Paloranta Keskuskauppakamarista. Hänen mukaansa huomautuksia saavat tasaisesti niin pienet kuin suuretkin yritykset eri toimialoilta. Erityistä huomiota markkinoinnin toteutukseen tulisi kiinnittää silloin, kun yritys käyttää vaikuttajia, kuten bloggaajia ja vloggaajia markkinoinnissaan.

Yritysjohtajat: Ulkomaisten työntekijöiden saatavuusharkinnasta luovuttava13.6.2018 07:30Tiedote

Suomalaisten yritysjohtajien mukaan EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta tulisi luopua. Kauppakamarien Yritysparlamentti-kyselyyn vastanneista yritysjohtajista enemmistö kannattaa saatavuusharkinnan poistamista. Kyselyssä tiedusteltiin myös yritysjohtajien arviota Suomen hallituksen ja opposition toiminnasta. Suomen hallitus saa yritysjohtajilta arvosanan 7,3 ja oppositio 5,3 asteikolla 4–10.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme