Keskuskauppakamari

Yritykset tilittävät veroja lähes 44 miljardia vuodessa - yhteisövero vain kymmenesosa

Jaa

Yhteisövero muodostaa ainoastaan kymmenesosan yritysten tilittämistä veroista, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta veroselvityksestä. Selvitys kattaa yli 270 000 yrityksen valtiolle ja kunnille tilittämät merkittävimmät verot, kuten arvonlisäveron, palkkojen ja osinkojen ennakonpidätykset, yhteisöveron sekä ympäristöverot.

“Yritysten veroista käytävä keskustelu koskee yleensä yhteisöveroa. Tämä on entisestään korostunut viime vuosina, kun sekä kotimaisen että kansainvälisen verokeskustelun keskiöön on noussut yritysten aggressiivinen verosuunnittelu, veron kiertäminen ja veroparatiisit. Totuus yritystoiminnan tuottamista veroista on kuitenkin huomattavasti yhteisöveroa monipuolisempi. Yhteisövero edustaa suhteellisen pientä osaa yritysten maksamista ja tilittämistä veroista”, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell huomauttaa.

Suurin yritysten tilittämä vero on arvonlisävero, jonka yhteenlaskettu summa vuonna 2015 oli 16,6 miljardia euroa. Arvonlisäveron osuus kaikista selvityksessä mukana olevista yritysten tilittämistä veroista oli 38 prosenttia. Työntekijöiden palkkojen ennakonpidätyksiä ja työnantajan sosiaaliturvamaksuja yritykset tilittivät lähes yhtä paljon, noin 15 miljardia euroa.

“Vaikka kaikki yritysten maksamat ja tilittämät verot eivät jää yrityksen lopulliseksi kustannukseksi, ilman yritystoimintaa näitä verotuloja ei syntyisi. Ilman yritystoimintaa hyvinvointivaltion rahoitukselta putoaisi siis pohja”, sanoo Kemell.

Yhteisöveron eli osakeyhtiöiden voitostaan maksaman tuloveron määrä vuonna 2015 oli reilut neljä miljardia, ja muodosti siten noin kymmenen prosenttia selvityksessä tarkastelluista veroista. Ympäristöverojen eli energia-, liikenne- ja päästöverojen osuus oli 7 prosenttia ja euromääräisesti niitä kohdistui yritystoimintaan noin kolme miljardia euroa.

Kemellin mukaan keskustelu yritysten harjoittamasta aggressiivisesta verosuunnittelusta ja sen kitkemistarpeesta on ylimitoitettua, sillä suomalaiset yritykset hoitavat verovelvoitteensa pääsääntöisesti erittäin hyvin.

“Aggressiivisen verosuunnittelun kitkemisen sijaan päättäjien tulisi keskittyä verojärjestelmän kilpailukykyyn. Kilpailukykyinen verojärjestelmä lue edellytyksiä talouskasvulle ja kasvattaa siten verokertymää“, Kemell sanoo.

Kemellin mukaan hallituksen suunnitteleman yritysverotuksen tiekartan tulisi tarjota aitoja uudistuksia, joilla luodaan kasvuedellytyksiä yrityksille ja lisätään kannustimia työntekoon. Esimerkkinä onnistuneesta toimenpiteestä Kemell mainitsee yhteisöveron alennuksen vuonna 2014. Yhteisöveron tuotto nousi jo vuonna 2016 korkeammalle tasolle kuin mitä se oli ennen verokannan laskua.

Lisätietoa:

Suuri veroselvitys – yritykset hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina: https://kauppakamari.fi/wp-content/uploads/2017/10/keskuskauppakamarin-suuri-veroselvitys-2017.pdf 

http://yrityksetsuomenrakentajina.fi/verotus

Ann-Mari Kemell, Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja, p. 050 308 3188, ann-mari.kemell@chamber.fi

Emmiliina Kujanpää, Keskuskauppakamarin veroasiantuntija, p. 040 768 0621 emmiliina.kujanpaa@chamber.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Lataa
Lataa
Lataa
Ann-Mari Kemell / Kuva: Anni Reenpää, Lehtikuva
Ann-Mari Kemell / Kuva: Anni Reenpää, Lehtikuva
Lataa
Ann-Mari Kemell / Kuva: Pasi Murto
Ann-Mari Kemell / Kuva: Pasi Murto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamari
PL 1000
00101 Helsinki

http://kauppakamari.fi/

Keskuskauppakamari työskentelee valtakunnallisesti elinkeinoelämän hyväksi, elinvoimaisen Suomen puolesta. Haluamme helpottaa yritysten toimintaedellytyksiä verotuksen, liikenteen ja lainsäädännön saralla sekä kansainvälisessä kaupassa. Edistämme yritysten itsesääntelyä sekä tarjoamme monipuolisia asiantuntijapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien työnhakijoiden saatavuusharkinnasta on luovuttava10.11.2017 06:00Tiedote

Hallituksen tulee päättää EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien, Suomesta työlupaa hakevien saatavuusharkinnasta luopumisesta osana valmisteilla olevaa maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, vaativat kauppakamarit. Työministeri Jari Lindström totesi keskiviikkona, että hallitus ei aio ryhtyä toimiin asiassa. Kauppakamarien mukaan saatavuusharkinnan poistamisessa tulee kuitenkin edetä, sillä se parantaisi työllisyyttä, edistäisi talouskasvua sekä auttaisi yrityksiä rekrytoimaan helpommin ammattiosaajia, joista on tällä hetkellä pulaa.

Lautakunnan suositus säilyvyysaikasopimusehdosta päivittäistavarakaupan sopimuksissa10.11.2017 06:00Tiedote

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on 10.11.2017 antanut suosituksen. Suosituksen mukaan elintarvikeketjun toimijoiden tulisi sopia nykyistä tasapuolisemmasta riskinjaosta koskien säilyvyysaikojen jakautumista elintarvikeketjun sopijaosapuolten välillä. Nyt laajalti käytössä oleva 80 prosentin säilyvyysaikaehto on jäykkä ja tehoton. Ehto edellyttää, että jos tuotteen säilyvyysaika on esimerkiksi 730 päivää, tuotteen parasta ennen -päiväyksen mukaista myyntiaikaa on oltava jäljellä 584 päivää sen saapuessa keskusvarastolle. Lautakunnan näkemyksen mukaan tasapuolisempi riskinjako tehostaa elintarvikeketjun toimintaa ja vähentää tarvetta neuvotella sopimusehdosta erikseen. Lisäksi se johtaa neuvotteluvoimaltaan eri suuruisten toimijoiden tasapuolisempaan kohteluun ja vähentää pienten toimijoiden riskiä liikesuhteen loppumisesta. Suositus on luettavissa kokonaisuudessaan elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan verkkosivuilla: https://kauppakamari.fi/lautakunnat/elintarvikeketjun-kauppa

Idänkauppa kaukana huippuvuosista Venäjän kasvusta huolimatta9.11.2017 10:00Tiedote

Vuoden 2017 aikana Suomen vienti Venäjälle on kasvanut 20 prosenttia ja tuonti peräti 50 prosenttia vuoden takaisesta. Yli puolet yrityksistä uskoo vientinsä ja Venäjän talouden yleisesti kehittyvän myönteisesti seuraavien kuuden kuukauden aikana. Suurimmaksi haasteeksi yritykset nostavat Venäjään liittyvät poliittiset riskit ja sanktiot. Vain 20 prosenttia aikoo jatkaa investointejaan Venäjälle. Tiedot ilmenevät elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä 10.11.2017 julkaisemasta Venäjän kaupan barometrista.

Tuloverotuksen ankara progressio on työnteon haittavero1.11.2017 13:37Tiedote

Ansiotuloverotuksen liian jyrkkä progressio ja kannustinloukut ovat Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan uhka talouskasvulle ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle. Verotietojen julkistaminen vie huomion pienilukuiseen joukkoon suurten yritysten johtoa. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdolle maksamat palkat ja palkkiot ovat maltillisia kansainvälisessä vertailussa. Yhtiökohtaiset erot ovat suuret, sillä pienempien yhtiöiden johdolle maksetaan harvoin tulossidonnaisia palkkioita ja kiinteät palkat ovat niissä hyvinkin maltillisia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme