Yrityksillä on huoli tieverkoston rapautumisesta

Tavarakuljetusten kannalta 65 prosenttia ja työvoiman liikkuvuuden osalta 49 prosenttia vastaajista piti perusväylänpitoa tärkeimpänä tekijänä saavutettavuuden näkökulmasta. Kohonneet liikenteen kustannukset nähdään merkittävänä esteenä työvoiman saatavuudelle.

”Huoli tieverkoston rapautumisesta toistui yritysten vastauksissa läpi Suomen ja perusväylänpidon tärkeys korostui selvästi kyselyn tuloksissa,” sanoo Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo.

”Turku on kaikkien liikennemuotojen eli lento-, raide-, tie- ja meriliikenteen keskus. Kaikkia näitä liikennemuotoja edistetään ja pidetään yllä keskusteluissa. Kauppakamareiden yhteisellä väylähankelistalla on tunnin junan lisäksi E18 Turun kehätien parantaminen, VT 9 Turku–Tampere-välin parantaminen, VT 8 Turku–Rauma-välin parantaminen sekä Mt 180 Kirjalansalmen sillan uusiminen ja Kaarinan läntinen ohikulkutie”, hän muistuttaa.

Kunto, hinnat ja kehitys listan kärjessä

Kauppakamarikyselyn mukaan noin 65 prosenttia yrityksistä pitää tärkeimpänä tekijänä tavarakuljetustensa toimintaedellytysten kannalta perusväylänpitoa. Merkittävinä pidettiin myös kuljetuspalveluiden hintojen alenemista (32,6 %) ja liikenneverkoston kehittämistä (32,3 %). Yritykset saivat kyselyssä valita kolme tekijää tärkeysjärjestyksessä.

Avoimissa vastauksissa yritysten huoli tieverkoston kunnon rapautumisesta korostui. Perusväylänpito nähtiin ylivoimaisesti tärkeimpänä toimenpiteenä yritysten saavutettavuuden kannalta. Myös polttoaineen hinnan nousua pidetään merkittävänä haittatekijänä yritysten toiminnalle.

”Huoli tiestön kunnon rapautumisesta on laajaa ja toistui vastauksissa läpi kyselyn. Eri alueiden saavutettavuus ja yhteyksien toimivuus on yrityksille pitkien etäisyyksien Suomessa perusedellytys, ja perusväylänpidon merkitys on huomioitava yhtenä talouden toimintaedellytyksistä. Tiestön huono kunto aiheuttaa yrityksille lisääntyviä ongelmia. Nämä näkyvät merkittävinä kuljetusten viiveinä, kasvavina kustannuksina, kaluston kulumisena ja rikkoutumisena ja yritysten heikkenevänä palvelukykynä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood.

Työmatkoihin käytettävä aika ja raha ylittävät haja-asutusalueilla kipukynnyksen

Kyselyssä selvitettiin myös, mitkä tekijät ovat yrityksen henkilöliikenneyhteyksien (työvoiman saatavuus, asiakkaiden pääsy yritykseen ja yritysten väliset yhteydet) kannalta tärkeimpiä. Vastauksissa perusväylänpito (49,4 %) ja henkilöautokustannusten alentaminen (48,6 %) nousivat selvästi tärkeimmiksi tekijöiksi. Kolmanneksi tärkeimpänä yritykset pitivät väyläverkoston kehittämistä (33,3 %).

”Liikennepalveluiden toimivuus ja kasvaneet liikenteen kustannukset asettavat selkeitä rajoitteita työvoiman saatavuuteen. Liikkumisen kustannukset ovat nousemassa siihen pisteeseen, että erityisesti maakuntakeskusten ulkopuolella työmatkaan käytettävä aika ja raha ylittävät työntekijöiden kipukynnyksen. Se asettaa isoja ongelmia yrityksille, jotka jo valmiiksi kamppailevat osaajapulan kanssa”, tiivistää Wood.

Kauppakamarikysely toteutettiin 29.11.−2.12.2022 ja siihen vastasi yhteensä 773 yritystä usealta toimialoilta eri puolelta Suomea.