Sitra selvitti laajalla kyselyllä, mitä yrityspäättäjät ajattelevat osaamisesta kilpailutekijänä, oppilaitosyhteistyöstä ja siitä, mitkä trendit vaikuttavat eniten liiketoiminnan kehittämiseen.

Osaajien riittävyys, yritysten kyky ennakoida osaamistarpeita ja uudistaa osaamista nopeasti ovat edellytyksiä menestyvälle yritystoiminnalle joka puolella Suomea.

Taloustutkimuksen toteuttamasta kyselystä käy ilmi, että kaksi kolmesta vastaajasta katsoo edustamansa yrityksen tunnistavan tulevaisuuden osaamistarpeita hyvin.

Osaamistietoja kerää ja tallentaa 40 prosenttia yrityksistä, erityisesti palvelu- ja teollisuusalan yritykset ja suuret yritykset. Yli puolet (52 %) kertoo kuvanneensa yrityksen liiketoiminnalle merkityksellisen osaamisen nykytilan vähintäänkin hyvin.

Yrityspäättäjiltä kysyttiin myös, miten he näkevät laajojen kehityskulkujen vaikuttavan liiketoiminnan kehittämiseen. Vastaajien mukaan eniten vaikutusta on sillä, että työn merkityksellisyys on ihmisille entistä tärkeämpää.

Seuraavaksi eniten mainintoja keräsivät verkostomaisen toiminnan, tiedon jakamisen ja yhteistyön kasvava merkitys sekä pula osaavasta työvoimasta ja osaajista.

Vähiten liiketoiminnan kehittämiseen vaikuttavia trendejä yrityspäättäjien mukaan ovat yhteiskunnan monimuotoistuminen, työurien pirstaloituminen ja ekologinen kriisi. Tulosta voi selittää se, että vastaajissa oli paljon pieniä, 1–4 hengen yrityksiä.

Eri alueiden, toimialojen ja erikokoisten yritysten vastaukset trendeistä ovat hyvinkin samansuuntaiset.

”Samaan aikaan kun yritykset ennakoivat kasvavaa osaajapulaa, on kiinnostavaa havaita, etteivät yrityspäättäjät näe yhteiskunnan monimuotoistumista liiketoiminnan kehittämiseen vahvasti vaikuttavana trendinä”, projektijohtaja Helena Mustikainen Sitrasta sanoo.

Yritysten kokemuksia oppilaitosyhteistyöstä

Koska oppilaitosten ja yritysten välinen yhteistyö on Sitran elinikäisen oppimisen työssä tunnistettu alueeksi, joka sisältää sekä paljon mahdollisuuksia että haasteita, yrityskyselyllä haluttiin pureutua tarkemmin yritysten kokemuksiin ja ajatuksiin oppilaitosyhteistyöstä.

Vaikka 56 prosenttia vastaajista kertoo tekevänsä aktiivisesti (18 %) tai satunnaisesti (38 %) yhteistyötä oppilaitoksen kanssa, silti liki kolmannes (32 %) kertoo, ettei se tällä hetkellä ole tarpeellista, mahdollista tai kiinnostavaa. Löytyy kuitenkin 11 prosentin vastaajajoukko, joka olisi kiinnostunut tekemään yhteistyötä, eikä sitä vielä tee. Tässä piilee hyödyntämättömiä mahdollisuuksia erityisesti pienemmissä pk-yrityksissä.

Yleisimmät syyt oppilaitosyhteistyöhön ovat uusien osaajien löytyminen (60 %) – erityisesti rakennusalalla – ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin varautuminen (57 %). Myös alueellisen elinvoiman edistämisen ja yhteiskuntavastuun toteuttamisen nimetään merkittäväksi syyksi yhteistyöhön. Vasta neljäntenä mainitaan oman tai henkilöstön osaamisen kehittäminen.

Vastaajien mukaan oppilaitosten kanssa tehtävässä yhteistyössä toimivat parhaiten yhteyshenkilöiden löytyminen ja palvelujen sijainti. Harvimmin toimivat kansainvälinen yhteistyö, yhteiskunnan tuki yhteistyölle ja verkostoituminen oppilaitosyhteistyön kautta.

Se, että noin kolmasosa yrityksistä ei ole kiinnostunut yhteistyöstä oppilaitosten kanssa liittyy useimmin siihen, että ne kokevat liiketoiminnan, henkilöstön osaamisen kehittämisen ja uusien osaajien hankkimisen kehittyvän paremmin muulla tavalla. Näin kokevat erityisesti teollisuusyritysten vastaajat. Syiksi mainitaan myös yhteistyöhön vaadittavan panostuksen ja hyödyn suhde sekä ajankäyttöön liittyvät haasteet.

Tyytyväisimpiä oppilaitosyhteistyöhön ovat suurimmat yritykset, jotka näkevät hyötyjä monipuolisesti.

Vaikka väestökehitys erilaistaa rajusti alueita, yrityspäättäjät eri alueilla näkevät tutkitut aiheet varsin yhteneväisesti. Selvästi vastauksista erottuu vain Seinäjoki, missä ollaan muita alueita tyytyväisempiä oppilaitosyhteistyöhön ja erityisesti oppilaitosten sijaintiin.

”Verkostomaisen toiminnan, tiedon jakamisen ja kasvavan yhteistyön merkitys on tärkeää kaikilla toimialoilla. Vastaajat kokevat, että heidän edustamissaan yrityksissä osaamisen ennakointi on hyvällä tasolla”, Mustikainen sanoo.

Kyselyn raportit

Yrityskyselyn tuloksista on saatavana sekä koko maan raportti että yhdeksän aluekohtaista raporttia.

Taustaa

Sitra tilasi tutkimuksen yhdeksällä eri alueella tapahtuvaa vuoden pituista Alueiden osaamisen aika -verkostoyhteistyötä varten. Yrityskysely on tarjonnut ajantasaista tietoa kunkin alueen toimijoille sen yritysten näkemyksistä, tarpeista ja odotuksista osaamisen uudistamiseen.

Näin tutkimus tehtiin:

• Sitran tilaaman yrityskyselyn toteutti Taloustutkimus
• 2069 yrityspäättäjää haastateltiin puhelimitse tammi-maaliskuussa 2021
• Haastatelluista oli 55 prosenttia 1-4 hengen yrityksiä
• Mukana oli yhdeksän eri alueen yritykset Sitran Alueiden osaamisen aika -verkostoyhteistyöstä: Hämeenlinna, Seinäjoki, Raahen seutukunta, Ylä-Savon seutukunta sekä maakunnista Etelä-Savo, Kainuu, Lappi, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi
• Raportista on saatavana sekä koko maan että aluekohtaiset tulokset (pdf)

Tulosten julkistustilaisuus ma 29.3. klo 8.45

Tervetuloa myös tulosten julkistustilaisuuteen ma 29.3. klo 8.45-10.00.

Tulosten esittelyn lisäksi niitä kommentoivat maakuntajohtaja Esa Halme Pirkanmaan liitosta, kuntayhtymän johtaja Jaana Ritola Koulutuskeskus Brahesta, toimitusjohtaja Siamäk Naghian Genelec Oy:stä ja aluejohtaja Niina Kuuva Etelä-Savon Yrittäjistä.

Lisätietoja

projektijohtaja Helena Mustikainen, Sitra, helena.mustikainen@sitra.fi, p. 040 560 5663.