YSTÄVYYTTÄ JA YHDESSÄOLOA

Joka neljäs suomalainen asuu yksin. Kotitalouksista 43 prosenttia on yhden hengen talouksia. Yksin asuminen ei automaattisesti tarkoita yksinäisyyttä tai ongelmia, moni on elämäänsä tyytyväinen.   Kuitenkin Väestöliiton mukaan yksinasuvat tuntevat itsensä huomattavasti useimmin yksinäisiksi kuin parisuhteessa asuvat. Esimerkiksi yksin asuvista keski-ikäisistä miehistä 50% ja naisista 40% tuntee itsensä toistuvaksi yksinäiseksi. Yksinäisyyden tunne lisää riskiä masentumiselle sekä negatiivisiin tulevaisuuden haaveisiin, velkaantumiseen ja köyhyyteen.

Ystävyys ja sosiaaliset suhteet parantavat elämänlaatua ja vaikutusmahdollisuuksia. Jokainen tarvitsee joskus ystävää kuuntelemaan, keskustelemaan ja tukemaan elämän kiperissä käänteissä. Ystävän kanssa harrastuksista saa jaettua iloa. ”Taloudelliset resurssit vaikuttavat hakeudutaanko harrastusten pariin vai ei. Siksi on tärkeää, että myös maksuttomia tai kustannukseltaan matalia harrastuksia tarjotaan kaiken ikäisille valtakunnallisesti”, korostaa kansanedustaja Tytti Tuppurainen.

Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tunne saattaa alkaa jo lapsuudesta tai nuoruudesta, jolloin harrastustoiminnalla on huomattavat vaikutukset nuorten ja lasten elämään, niin ystävyyssuhteiden, osaamisen ja yhteenkuuluvuuden kannalta. ”Peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen aikana nuorilla kuuluu olla turvallisia omia tiloja, joissa viettää aikaa ja harrastaa. Tällä tavoin pystytään ennaltaehkäisemään mahdollista yksinäisyyttä ja syrjäytymistä myöhäisemmässä iässä”, painottaa Tuppurainen.

Demarinaisten hallitus ystävänpäivänä 14.2.2019