Suomen Yrittäjät

Työperäisen hyväksikäytön sääntelyä uudistetaan. Samalla rangaistuksia aiotaan kiristää. Suomen Yrittäjät pitää tätä tärkeänä ja tarpeellisena. – Työperäistä hyväksikäyttöä ei voida koskaan hyväksyä. On myös toimivien ja rehellisten yritysten etu, että hyväksikäyttöön puututaan, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.

Vähintään neljän hengen yrityksissä on vahva halu kansainvälistyä. Kyselyn mukaan 33 prosentilla on suoraa vientiä, 22 prosentilla välillistä ja 20 prosenttia suunnittelee vientitoiminnan aloittamista. “Yrityksissä on nähtävissä selkeää kasvuhalua ulkomaankauppaan. Siksi maakunnista maailmalle pitää rakentaa toimiva vienninedistämisen palvelupolku, joka on tarjolla myös pienemmille yrityksille”, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suomalaiset pk-yritykset suhtautuvat kriittisesti EU:n ja Yhdysvaltojen heinäkuussa solmittuun kauppasopimukseen, kertoo tuore Yrittäjägallup. Vain 7 prosenttia pk-yrityksistä on tyytyväisiä sopimukseen, kun 52 prosenttia on tyytymättömiä. Peräti 41 prosenttia ei osaa ottaa kantaa. Erityisesti nuorten yrittäjien (18–39-vuotiaat) keskuudessa kanta jää avoimeksi.

Yrittäjien tyytyväisyys hallituksen toimintaan on edelleen laskenut. Tyytyväisyys opposition toimintaan ei ole kuitenkaan lisääntynyt. "Syksy on hallitukselle näytönpaikka. Yrittäjät suhtautuvat aiempaa kriittisemmin hallitukseen, mutta luottavat vielä vähemmän opposition vaihtoehtoon," Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi.

Pk-yrityksillä on vahvaa kiinnostusta laajentaa toimintaansa uusiin ja pienempiin kuntiin, mikäli julkinen kilpailutus lisääntyy, osoittaa tuore Yrittäjägallup. Kyselyyn vastasi yli tuhat pk-yrityksen edustajaa, joista jopa 41 prosenttia ilmoitti olevansa kiinnostunut laajentamaan palvelujaan uusille alueille kilpailutusten kasvaessa. Yrityksistä 51 prosenttia kertoi ylipäätänsä olemaan valmis tarjoamaan palveluita, jos kilpailutus lisääntyy.

Pk-yritysten taloustilanne on tällä hetkellä heikoin Yrittäjägallupin mittaushistorian aikana. Mittaaminen aloitettiin keväällä 2022. “Monien pk-yritysten tilanne on kiistatta heikko. Se näkyy konkurssiluvuissa ja yrittäjien maksuvaikeuksissa. Taustalla on useita tekijöitä, kuten huono suhdanne, ostovoiman heikkeneminen, veronkorotukset ja kansainvälinen epävarmuus, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjät on huolissaan hallituksen esitysluonnoksesta, jonka tavoitteena on estää osinkoverotuksen minimoiminen epätarkoituksenmukaisten osakevaihtojärjestelyiden avulla. Esitetyt keinot ovat tavoitteiseen nähden ylimitoitettuja. – Osakevaihdon on säilyttävä käyttökelpoisena yritysjärjestelynä. Tämä esitys saattaa tehdä liiketoiminnallisin perustein tehtävistä osakevaihdoista käytännössä mahdottomia, toteaa veroasiantuntija Jukka-Pekka Hellman Suomen Yrittäjistä.

YEL-työtuloja ei voida ennen vuotta 2029 korottaa rajattomasti. Hallituksen esityksen lausuntokierros asiasta päättyy tänään. – Ennen kuin Suomessa saadaan tehtyä laajempi yrittäjien eläkeuudistus, on tärkeää, että kaikkia yrittäjiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja että YEL-maksut eivät nouse kenellekään hallitsemattomasti, sanoo Harri Hellstén, työmarkkina-asioiden päällikkö Suomen Yrittäjistä.

Moni nuori yrittäjä haaveilee lapsista. Alle 39-vuotiaista yrittäjistä 28 prosentilla ei ole toivottua määrää lapsia. Sen sijaan kaikista pk-yrittäjistä noin neljä viidestä kertoo saavuttaneensa lapsitoiveensa, ilmenee Yrittäjägallupista. “Alle kouluikäisten lasten vanhemmista lähes joka kolmas ilmoittaa (31 %) yrittäjyyden hankaloittaneen lapsitoiveen toteutumista, ja seitsemän prosenttia kokee yrittäjyyden edesauttaneen asiaa”, sanoo työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä.

Puolet työelämässä olevista kertoo olleensa tilanteessa, jossa työyhteisön edun mukaista olisi ollut jonkun työntekijän irtisanominen hänen toimintansa vuoksi. 39 prosenttia ilmoittaa, ettei ole ollut tällaisessa tilanteessa.

”Suomen Yrittäjät on tyytyväinen siihen, että VM:n budjettiesitys keventää ansiotuloverotusta kaikissa tuloluokissa, ei kiristä yrittäjien verotusta ja kannustaa töihin”, johtava ekonomisti Petri Malinen Yrittäjistä sanoo. Valtiovarainministeri Riikka Purra julkisti pääkohdat ensi vuoden budjettiesityksestään tänään.

Suomen Yrittäjät suhtautuu kriittisesti EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien lukiolaisten ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden lukuvuosimaksuihin. Hallituksen esitysluonnoksen lausuntoaika päättyi eilen.

Työelämägallupin mukaan yrittäjyys kiinnostaa monia työelämässä olevia. Peräti 28 % vastaajista kertoo saaneensa viimeisen vuoden aikana yritysidean tai useampia. Osuus on säilynyt lähes samana kuin vuoden 2023 ja 2025 mittauksissa. ”Kysely osoittaa, että merkittävä osa suomalaisista kantaa mielessään yritysideaa. Siksi on tärkeää tarjota riittävästi tukea yritystoiminnan aloittamiseen”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät pitää tärkeänä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä kauppasopimusta. ”Tullit jäävät korkeiksi ja parempi sopimus oli toiveissa. Silti laihakin sopu on parempi kuin lihava riita, koska yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta sekä EU ja Yhdysvallat toisiaan poliittisesti ja taloudellisesti”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä kommentoi.

Työelämägallup kertoo merkittävästä tuesta minimipalkkalaille. Vastaajista 43 prosenttia kannattaa minimipalkkalakia, kun 19 prosenttia vastustaa. Epätietoisten osuus on noussut 39 prosenttiin, mikä viittaa kasvavaan tarpeeseen selkeyttää keskustelua aiheen ympärillä. Suomessa ei ole säädetty lailla minimi- eli vähimmäispalkasta, kuten useimmissa muissa EU-maissa.

Etätyöt ovat edelleen merkittävä osa suomalaisten arkea, sillä lähes puolet (46 prosenttia) työelämässä olevista on ollut etätöissä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kolme neljästä (74 %) haluaisi tehdä etätöitä jatkossa, ja puolet harkitsisi työpaikan vaihtoa, jos etätyöt eivät olisi mahdollisia. ”Etätyön tuoma työtyytyväisyys ja työn mielekkyys näyttävät yhä lisääntyneen. Sen sijaan työn itsenäisyys on vähentynyt, mikä viittaa siihen, että etätyötä johdetaan aiempaa enemmän. Se on tervetullutta”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Työelämässä olevien suhtautuminen lakkoihin on muuttunut. Nyt 38 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa on liikaa lakkoja. Osuus on noussut huomattavasti alkuvuodesta 2023, jolloin lukema oli 22 prosenttia. Eri mieltä on puolet. ”Ihmiset ymmärtävät, että lakot aiheuttavat taloudellisia menetyksiä ja haittaavat yrityksiä sekä koko taloutta”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä arvioi.

Työelämässä olevat antavat laajan tuen yleiselle ansioturvalle. Heistä 42 prosenttia pitää hyvänä asiana yleistä ansioturvaa, joka antaisi ansiosidonnaisen turvan myös niille, jotka eivät ole työttömyyskassojen jäseniä. Alle kolmannes (31 %) pitää ideaa huonona ja hieman useampi kuin joka neljännes (27 %) ei osaa arvioida ehdotusta.

Työpaikoilla vallitsee vahva luottamuksen ilmapiiri ja mahdollisuus yhteensovittaa työ- ja perhe-elämä. Näin omasta tilanteestaan raportoi Työelämägallupissa työelämän selvä enemmistö. Erityisesti pienimmissä yrityksissä arvioidaan korkealle perhe-elämän yhteensovittaminen, tasapuolisuus ja luottamus. Hyvä työilmapiiri nousee rahapalkkaa tärkeämmäksi tekijäksi työssä viihtymiselle.

Työelämägallupin vastaajista 44 prosenttia katsoo, että Suomeen tarvitaan lisää ulkomaista työvoimaa, kun vastustajia on 38 prosenttia vastaajista. Kannattajien osuus on laskenut merkittävästi syyskuusta 2023, jolloin vastaava luku oli 58 prosenttia. – Kun talous hidastuu ja työllisyysnäkymät heikentyvät, ulkomainen työvoima aletaan nähdä ennemmin kilpailijana kuin tarpeellisena vahvistuksena, arvioi johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus Suomen Yrittäjistä.