Eläketurvakeskus (ETK)

Naisten keskieläke oli viime vuonna 1 930 euroa ja miesten 2 388 euroa kuukaudessa. Eläkkeitä maksettiin vuonna 2025 yhteensä 39,8 miljardia euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) ja Kelan yhteistilastosta.

Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt kaikenikäisillä, mutta erityisesti nuorilla aikuisilla. Eläketurvakeskuksen uuden tutkimuksen mukaan vuonna 2024 lähes puolet 25–34-vuotiaista kertoi säästäneensä eläkeaikaa varten.

Eläkkeellesiirtymisikä on noussut Suomessa tavoiteltua ripeämmin. Viime vuonna suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 63,2-vuotiaana. Samalla ikääntyneiden työllisyysaste jatkoi nousuaan.

Valtaosa alle 30-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveyden häiriöistä. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan nuorena työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet ovat kuitenkin varsin moninainen joukko. Noin puolella 18–29-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä ei ole työuraa lainkaan.

Vuonna 2026 työeläkkeisiin tulee useita muutoksia: uudet ikäluokat saavuttavat eläkeiän, eläkkeen kertyminen yhdenmukaistuu ja eläkettä voi kartuttaa vuoden pidempään. Myös päivittyvät indeksit ja elinaikakerroin vaikuttavat eläkkeen määrään. Tässä tärkeimmät muutokset yhdellä silmäyksellä.

Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.

Palkansaajien mediaaniansio oli viime vuonna 3 208 euroa kuukaudessa, nousua edellisvuodesta oli 3,3 prosenttia. Hyvää ansiokehitystä kuitenkin varjostaa nuorten työmarkkinoille pääsyn vaikeutuminen. Uusien työeläkevakuutettujen määrä on laskenut kymmenen prosentin vuositahtia, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) palkkatilasto.

Suomen eläkejärjestelmä on sijoittunut kahdeksanneksi kansainvälisessä Mercer CFA Institute Global Pension Index -vertailussa. Suomen sijoitus heikkeni yhden sijan edellisvuodesta. Eläkejärjestelmien hallinnon luotettavuudessa Suomi arvioidaan edelleen maailman parhaimmaksi.

Suomalaisista noin 55 prosenttia pitää tammikuussa sovittua eläkeuudistusesitystä vähintään melko hyvänä. Eläkebarometrin mukaan noin puolet suomalaisista luottaa eläkejärjestelmään – luottamus on laskenut edellisiin kyselyihin verrattuna. Barometrin vastauksista heijastuu yleinen epävarmuuden lisääntyminen.

Yksityinen säästäminen eläkeaikaa varten on yleistynyt selvästi kymmenen viime vuoden aikana. Yli puolet 25–67-vuotiaista säästi tai oli säästänyt eläkeikää varten vuonna 2024, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) laajassa kyselytutkimuksessa.

Eläkerahastojen sijoitusvuosi 2024 oli yllättävän hyvä eri puolilla maailmaa. Eläketurvakeskuksen (ETK) tekemässä kansainvälisessä tuottovertailussa keskimääräinen reaalituotto nousi yli pitkän aikavälin lukemien. Suomalaiset eläkerahastot sijoittuivat omassa sarjassaan parhaimpien joukkoon.

Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Vuonna 1956 syntyneistä osittaiseen vanhuuseläkkeeseen oikeutetuista noin 20 prosenttia otti sen ennen vanhuuseläkeikää, kun vuonna 1959 syntyneillä vastaava osuus oli jo 40 prosenttia, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) uudesta tutkimuksesta.

Suomalaisten keskimääräinen kuukausieläke jatkoi viime vuonna kasvuaan. Työeläkkeitä ja Kelan eläkkeitä maksettiin vuonna 2024 yhteensä 39,1 miljardia euroa.

Suomalaiset venyttävät työuriaan arvioitua ripeämmin. Viime vuonna työeläkkeelle siirryttiin keskimäärin 63,1-vuotiaana. Vuodelle 2025 asetettu tavoite on jo saavutettu, ja ohitettu yli puolella vuodella.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan uusi ehdotettu eläkeuudistus vahvistaa eläkkeiden rahoitusta. Maksutasolla arvioituna uudistuskokonaisuuden vaikutus on keskimäärin noin 1,5 prosenttiyksikköä TyEL-maksua alentava. Osakepaino nousee, mikä oletusarvoisesti kasvattaa työeläkevaroja. Eläkkeiden määräytyminen ja ikärajat pysyvät ennallaan, eläkemaksu säilyy nykytasolla vuoteen 2030.

Vuonna 2017 eläkeuudistuksessa käyttöön otettu työuraeläke näyttää toimivan suunnitellulla tavalla: erityiseläkkeenä pitkään raskasta työtä tehneille. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimus osoittaa, että työuraeläkkeensaajat ovat tehneet keskimäärin 44 vuoden työuran 63 vuoden ikäisenä ja altistuneet fyysiselle rasitukselle työuransa aikana.

Eläkeläisten työ on usein epäsäännöllistä ja osa-aikaista. Työstä kertynyttä uutta eläkettä on haettava erikseen, muistuttaa asiantuntija.

Työurien kokonaispituus kasvaa melko hitaasti. Enemmistöllä suomalaisista työurat ovat pidentyneet, mutta osalla työurat ovat jopa aikaisempaa lyhyemmät, kertoo Eläketurvakeskuksen (ETK) uusi tutkimus.

Palkansaajien mediaaniansio oli viime vuonna 3 105 euroa kuukaudessa, nousua edellisvuodesta 4,1 prosenttia. Miesten mediaaniansio oli yli 3 400 euroa ja naisten yli 2 800 euroa, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreesta työeläkevakuutettujen palkkatilastosta.

Työikäisten omaishoitajien määrä on kasvanut noin 60 prosenttia vuosina 2005–2023. Omaishoitajien työuria ja ansioita on tutkittu ensimmäistä kertaa kattavasti. Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksen mukaan he ovat heikommassa työmarkkina-asemassa kuin muu väestö jo ennen omaishoidon virallista alkua.