MIELI Suomen Mielenterveys ry

Hallituksen päättämät leikkaukset sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin tulevat olennaisesti heikentämään järjestöjen kykyä vahvistaa terveyttä ja hyvinvointia Suomessa. Leikkaukset ennaltaehkäisevästä työstä eivät säästä, vaan aiheuttavat jatkossa lisäkustannuksia yhteiskunnalle. Lisäleikkausten sijaan jo päätettyjen leikkausten kokonaisvaikutukset on arvioitava ja järjestöjen työhön vaikuttavat muutokset valmisteltava yhteistyössä, jotta muutosten kielteiset vaikutukset yhteiskuntaan ja väestön hyvinvointiin jäävät mahdollisimman pieniksi.

Surukonferenssi alkaa torstaina. Konferenssissa käsitellään tänä vuonna surun kohtaamista työssä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista on päätetty leikata kolmannes. Lisäleikkaukset puoliväliriihessä aiheuttaisivat vakavia heikennyksiä hyvinvointiin ja murentaisivat kansalaisyhteiskuntaa.

Vuonna 2024 MIELI Kriisipuhelimessa ihmisten hätään pystyttiin vastaamaan aikaisempaa useammin. Tämän mahdollisti vapaaehtoisten vastaamien puhelujen määrän kasvu. Jatkossa vapaaehtoisten määrää pyritään lisäämään entisestään valtakunnallisella verkkokoulutuksella.

Alkoholin saatavuuden lisääminen todennäköisesti pahentaa mielenterveyden ongelmia. MIELI ry on laatinut politiikkasuositukset, joilla voidaan vähentää alkoholin haittoja mielenterveydelle.

Sekasin-chatissä on otettu käyttöön mielenterveystyön ammattilaisten kouluttama tekoäly ihmisavun rinnalle. Kyseessä on yksi Euroopan ensimmäisistä puhtaasti mielenterveystyöhön rakennetuista generatiivista tekoälyä hyödyntävistä chatbot-ratkaisuista.

Nuorten ja heidän läheistensä yhteydenotoissa MIELI ry:n kriisiauttamiseen toistuu nyt huoli avun saamisesta. Tilanteet vaihtelevat, mutta yleisesti aiheet ovat vakavia: syömishäiriöitä, itsetuhoisuutta, viiltelyä ja päihteitä.

Pitkittyneet taloudelliset haasteet, ylivelkaantuminen ja pienituloisuus kuormittavat yhä useamman perheen arkea ja mielenterveyttä. MIELI ry kokeilee teemachattia yhdessä Takuusäätiön kanssa, jotta yhä useampi hakisi taloushuoliinsa apua ja tukea.

Psyykkinen hyvinvointi Suomessa on heikentynyt merkittävästi. Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveydessä muutos on niin hälyttävä, että voidaan puhua mielenterveyskriisistä. Mielenterveyden häiriöt tulevat Suomelle kalliiksi. OECD laski jo ennen pandemiaa hintalapuksi 11 miljardia euroa vuodessa. Summa kertyy palveluista, sosiaaliturvamenoista ja tuottavuuden laskusta johtuvista menetyksistä. Hyvinvointialueet joutuvat kantamaan vastuun palveluiden lisääntyvistä kustannuksista. Kunnissa mielenterveyden haasteet näkyvät esimerkiksi veromenetyksinä.

Ehdotus sote-järjestöjen avustusleikkausten toteuttamisesta rapauttaa merkittävästi järjestöjen vaikuttavaa auttamistyötä. Sote-järjestöjen valtionavustusleikkaukset on peruttava tai vähintään kohtuullistettava.

I Finland begås ungefär 750 självmord varje år, vilket är mer än tre gånger fler än antalet dödsfall i trafiken. Med rätt åtgärder kan mängden självmord minskas.

Suomessa tehdään vuosittain noin 750 itsemurhaa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin tieliikennekuolemia. Oikeilla toimilla itsemurhia pystytään vähentämään.

Julkisen sektorin kesäloma-aika näkyi jälleen avun tarvitsijoiden suurena määränä MIELI Kriisipuhelimessa ja Kriisikeskuksissa eri puolilla Suomea. Yhteydenottajien tilanteet ovat entistä vaikeampia. Jopa akuutisti itsemurhaa yrittäneitä käännytetään päivystyksistä ja neuvotaan ottamaan yhteyttä järjestön kriisiapuun.

Mielenterveyshäiriöt ovat Suomen suurin kansanterveyshaaste, joka koskee kaikenikäisiä. Väestöryhmistä heikoin tilanne on nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat jatkaneet kasvuaan, ja mielenterveyden haasteilla on merkittäviä talousvaikutuksia. Toimet mielenterveysongelmien vähentämiseksi ovat keskeisiä julkisen talouden tasapainottamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi.

Toimeentulo-ongelmat kuormittavat mielenterveyttä ja niillä on suora vaikutus myös lapsiin. Elinkustannusten nousun lisäksi sosiaaliturvan leikkaukset lisäävät pienituloisten ahdinkoa. Perheet tarvitsevat systemaattisempaa tukea, jotta lapsiperheköyhyyden ja ylivelkaantumisen vaikutuksia voidaan vähentää. Yksi ratkaisu olisi talousneuvola, jossa tarjottaisiin myös mielenterveyspalveluja.

MIELI ry kysyi kriisityössä ympäri Suomen työskenteleviltä, saavatko apua tarvitsevat riittävästi tukea. Tilannekuva on karu: Mielenterveyden pulmat ovat aiempaa haastavampia, alueelliset erot ovat suuria, ja palvelujärjestelmän ongelmat kuuluvat avun tarvitsijoiden puheissa. Monilla alueilla hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyöllä on saatu kuitenkin hyvää aikaan.

Sote-, kasvatus- ja opetussalan ammattilaisten yhteydenotot MIELI ry:n kriisitoimintoihin näyttävät lisääntyneet liittyen työssä jaksamiseen ja työyhteisöihin. Keväällä kuukauden seurantajakson aikana MIELI Kriisipuhelimesta haettiin myös konsultaatioapua itsetuhoisten kohtaamiseen.

Valmistelu terapiatakuun laajentamisesta kaikenikäisille tulee aloittaa pikimmiten. Ihmisten tulee saada vaikuttavaa mielenterveyshäiriöiden hoitoa yhdenvertaisesti osana perusterveydenhuoltoa.

Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.

Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.