Suomen Pankki
Suomen Pankki

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

Palvelemme mediaa haastattelupyynnöissä ja muissa kysymyksissä arkisin 9-16 numerossa 09 183 2101 ja sähköpostitse osoitteessa media[at]bof.fi.

Voit myös olla suoraan yhteydessä median yhteyshenkilöihin.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.

Intervjuförfrågningar och andra frågor från media besvaras vardagar kl. 9-16 på nummer 09 183 2101 och per e-post media[at]bof.fi. 

Du kan också kontakta våra mediakontaktpersoner direkt

Ökat intresse för inlåning med högre ränta8.2.2024 10:00:00 EET | Press release

I och med att räntorna stigit har de finländska hushållen överfört1 sina tillgångar till inlåningskonton med högre ränta. Under 2023 överförde hushållen tillgångar till ett värde av 7,3 miljarder euro till tidsbundna konton och drygt 2 miljarder euro till konton för placeringsdepositioner2. Som helhet minskade emellertid inlåningen från hushållen3 (108,7 miljarder euro) med över 3 miljarder euro under 2023, eftersom tillgångarna på konton för inlåning över natten4 samtidigt minskade med 12,4 miljarder euro. Trots minskningen utgörs största delen (65 %) av inlåningen från hushållen fortfarande av insättningar på konton för inlåning över natten (inkl. transaktionskonton). Vid utgången av 2023 var 70,6 miljarder euro av inlåningen från hushållen inlåning över natten, 10,9 miljarder euro tidsbunden inlåning och 27,2 miljarder euro placeringsdepositioner. I och med att räntorna gått upp har ränteskillnaderna mellan olika inlåningskonton ökat. Genomsnittsräntan på hushållens tidsbundna inlån

Popularity of higher-interest deposits increased8.2.2024 10:00:00 EET | Press release

In the wake of rising interest rates, Finnish households have moved1 their funds to higher-interest deposit accounts. In the course of 2023, households moved EUR 7.3 of their funds to deposit accounts with an agreed maturity and a little over EUR 2 billion to investment deposit accounts2. Overall, however, the household deposit stock3 (EUR 108.7 billion) contracted by over EUR 3 billion, as the amount in overnight deposit accounts4 decreased by EUR 12.4 billion over the same period. Despite the decrease, the most (65%) of households’ deposits are still in overnight deposit accounts (incl. transaction accounts). At the end of 2023, EUR 70.6 billion of households’ deposits were overnight, EUR 10.9 billion with an agreed maturity and EUR 27.2 billion investment deposits. As the level of interest rates has risen, the interest rate differentials between different types of deposit accounts have widened. The average interest on households’ agreed-maturity and investment deposits has risen rap

Korkeampikorkoisten talletusten suosio on kasvanut8.2.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Korkojen noustua suomalaiset kotitaloudet ovat siirtäneet1 varojaan korkeampikorkoisille talletustileille. Vuoden 2023 aikana kotitaloudet siirsivät varojaan 7,3 mrd. euroa määräaikaistileille ja hieman yli 2 mrd. euroa sijoitustalletustileille2. Kokonaisuudessaan kotitalouksien talletuskanta3 (108,7 mrd. euroa) kuitenkin supistui yli 3 mrd. euroa vuoden 2023 aikana, sillä yön yli -talletustileillä4 olevat varat vähentyivät samana aikana 12,4 mrd. euroa. Vähenemisestä huolimatta suurin osa (65 %) kotitalouksien talletuksista on edelleen yön yli -talletustileillä (sis. käyttötilit). Vuoden 2023 lopussa kotitalouksien talletuksista 70,6 mrd. euroa oli yön yli -talletuksia, 10,9 mrd. euroa määräaikaistalletuksia ja 27,2 mrd. euroa sijoitustalletuksia. Korkojen noustua erilaisten talletustilien väliset korkoerot ovat kasvaneet. Kotitalouksien määräaikaistalletus- ja sijoitustalletuskannan keskikorko on noussut nopeasti. Joulukuun 2023 lopussa määräaikaistalletuskannan keskikorko oli 2,70 %

De oreglerade lånen inom byggbranschen har fortsatt att öka31.1.2024 10:00:00 EET | Press release

Vid utgången av december 2023 var 5,6 % (160 miljoner euro) av de utestående banklånen som beviljats finländska företag inom byggbranschen oreglerade1. Det är den största2 siffran i statistikhistorien. De oreglerade lånen inom byggbranschen började öka i augusti 2023 och de fortsatte att öka under hösten och början av vintern. Sedan juli 2023 har andelen oreglerade lån av utlåningen till företag inom byggbranschen ökat med 2,4 procentenheter (62,0 miljoner euro). Under 2023 redovisade bankerna 100 miljoner euro netto3 i nedskrivningar och kreditförluster av företagslån inom byggbranschen (3,5 % av utlåningen i december 2023). Vid utgången av december utgjorde de utestående banklånen till företag inom byggbranschen totalt 2,9 miljarder euro. I december 2023 var de oreglerade lånens andel av utlåningen inom samtliga branscher jämfört med byggbranschen högre endast inom sektorn för kultur, nöje och fritid (11,3 %) samt inom hotell- och restaurangbranschen (6,2 %). Dessa branscher är till

Amount of non-performing loans in the construction sector has grown further31.1.2024 10:00:00 EET | Press release

At the end of December 2023, a total of 5.6% (EUR 160 million) of the stock of loans granted by banks to Finnish companies in the construction sector were non-performing loans (NPLs)1. This is the highest2 figure ever recorded. Construction sector NPLs started to increase in August 2023, and the trend continued in the autumn and early winter. Since July 2023, the share of NPLs in the stock of loans to construction sector companies (NPL ratio) has increased by 2.4 percentage points (EUR 62 million). In net terms3, banks recognised impairments and credit losses on loans to construction sector companies to a total of EUR 100 million in 2023. This corresponds to 3,5% of the sector’s loan stock at the end of December 2023(EUR 2.9 billion). In December 2023, only two sectors had higher NPL ratios than construction, namely arts, entertainment and recreation (11.3%) and accommodation and food service activities (6.2%). These sectors are markedly smaller in terms of loan stocks than the constru

Rakennusalan hoitamattomien lainojen kasvu jatkunut31.1.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Joulukuun 2023 lopussa suomalaisten rakentamistoimialan yritysten pankkilainojen kannasta 5,6 % (160 milj. euroa) oli hoitamattomia1, mikä on tilastohistorian korkein2 lukema. Rakennusalan yritysten hoitamattomien lainojen määrä alkoi kasvaa vuoden 2023 elokuussa, ja kasvu jatkui syksyn ja alkutalven ajan. Heinäkuusta 2023 rakennusalan yritysten hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta on kasvanut 2,4 prosenttiyksikköä (euromääräisesti 62 milj. euroa). Vuoden 2023 aikana pankit kirjasivat arvonalennuksia ja luottotappioita nettomääräisesti3 100 milj. euron edestä rakennusalan yritysten lainoihin (3,5 % suhteessa joulukuun 2023 lainakantaan). Joulukuun lopussa rakennusalan yritysten pankkilainojen kanta oli kokonaisuudessaan 2,9 mrd. euroa. Joulukuussa 2023 kaikista toimialoista rakennusalaa korkeampi hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta oli ainoastaan taiteet, viihde, ja virkistys -toimialalla (11,3 %) sekä majoitus- ja ravitsemistoimialalla (6,2 %). Nämä toimialat ovat laina

ECB ökar klimatarbetet med fokus på grön omställning, klimat och naturrelaterade risker30.1.2024 15:45:00 EET | News

ECB:s pressmeddelande 30 januari 2024 Klimatkrisens ökande inverkan på ekonomin och det finansiella systemet driver på behovet av fler åtgärder ECB bekräftar sitt engagemang för pågående klimatåtgärder och kommer att se över dem regelbundet Tre fokusområden för arbetet under 2024 och 2025: konsekvenser av grön omställning, klimatförändringarnas fysiska effekter samt naturrelaterade risker för ekonomi och finanssystem Europeiska centralbanken (ECB) har beslutat att utöka sitt arbete med klimatförändringar och har identifierat tre fokusområden som kommer att vägleda dess verksamhet 2024 och 2025: effekterna och riskerna med omställningen till en grön ekonomi, särskilt de därmed förbundna omställningskostnaderna och investeringsbehoven, klimatförändringarnas ökande fysiska inverkan och hur åtgärder för en anpassning till en varmare värld påverkar ekonomin, risker som härrör från naturförlust och naturförstöring, hur de samverkar med klimatrelaterade risker och hur de kan påverka ECB:s arb

ECB steps up climate work with focus on green transition, climate and nature-related risks30.1.2024 15:45:00 EET | News

ECB press release 30 January 2024 Increasing impact of climate crisis on economy and financial system drives need for more action ECB reaffirms commitment to ongoing climate actions and will review them regularly Three focus areas to guide work for 2024 and 2025: implications of green transition, physical impact of climate change, and nature-related risks for the economy and financial system The European Central Bank (ECB) has decided to expand its work on climate change, identifying three focus areas that will guide its activities in 2024 and 2025: the impact and risks of the transition to a green economy, especially the associated transition costs and investment needs; the increasing physical impact of climate change, and how measures to adapt to a hotter world affect the economy; the risks stemming from nature loss and degradation, how they interact with climate-related risks and how they could affect the ECB’s work through their impact on the economy and financial system. “A hotter

EKP tehostaa ilmastotoimiaan – keskiössä vihreä siirtymä sekä ilmastoon ja luontoon liittyvät riskit30.1.2024 15:45:00 EET | Uutinen

EKP:n lehdistötiedote 30.1.2024 Ilmastokriisin vaikutukset talouteen ja rahoitusjärjestelmään kasvavat ja vaativat lisätoimia EKP sitoutuu entistä vahvemmin meneillään oleviin ilmastotoimiin ja arvioi niitä säännöllisesti Vuosien 2024 ja 2025 toimissa kolme keskeistä osa-aluetta: vihreän siirtymän vaikutukset, ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset sekä luontoon liittyvien riskien vaikutus talouteen ja rahoitusjärjestelmään Euroopan keskuspankki (EKP) on päättänyt laajentaa ilmastotoimiaan ja määrittänyt niille vuosiksi 2024–2025 kolme keskeistä osa-aluetta: vihreään talouteen siirtymisen vaikutus ja riskit, etenkin siirtymäkustannukset ja investointitarpeet ilmastonmuutoksen lisääntyvät fyysiset vaikutukset ja sopeutumiskeinojen vaikutus talouteen luontokadosta ja ympäristön tilan heikkenemisestä johtuvat riskit, niiden suhde ilmastoriskeihin sekä talouden ja rahoitusjärjestelmän kautta mahdollisesti välittyvä vaikutus EKP:n tehtäviin. ”Kun ilmasto lämpenee ja luontopääoma hupenee, ta

I fjol påträffades 653 förfalskade eurosedlar i Finland29.1.2024 11:00:00 EET | Press release

Bland de utelöpande sedlarna i Finland påträffades 653 förfalskade eurosedlar under 2023. Antalet har ökat något från året innan, men är fortfarande mycket måttligt. År 2022 påträffades 469 förfalskade eurosedlar i omlopp. Bland de förfalskningar som påträffades i omlopp under 2023 var valören 20 euro vanligast (totalt 364 st.), valören 50 euro näst vanligast (149 st.) och valören 10 euro tredje vanligast (80 st.). ”Antalet falska sedlar som påträffades i omlopp 2023 var något större än året innan, men trots det ungefär i samma storleksklass som normalt årligen påträffas i Finland. Det är viktigt att komma ihåg att alltid ge akt på sedlarnas säkerhetsdetaljer när man hanterar sedlar”, säger sedelexpert Olli Vehmas från Finlands Bank. Period 2019 2020 2021 2022 2023 Antal förfalskningar 979 1 496 523 469 653 Eurosedlarna är försedda med flera säkerhetsdetaljer för äkthetskontroll. Sedelns äkthet kan kontrolleras med några enkla test: känn på sedeln, titta på den mot ljuset och luta på s

A total of 653 counterfeit euro banknotes found in Finland last year29.1.2024 11:00:00 EET | Press release

During 2023, a total of 653 counterfeit euro banknotes were detected among banknotes in circulation in Finland. The number has increased slightly from the previous year, but is still very moderate. In 2022, a total of 469 counterfeit euro banknotes were detected in circulation. Among the banknotes in circulation in Finland in 2023, the EUR 20 was the most frequently discovered counterfeit note (364 counterfeits), followed by the EUR 50 (149 counterfeits) and the EUR 10 (80 counterfeits). “The number of counterfeits found in circulation in 2023 was slightly higher than in the previous year, but is still in the same order of magnitude as we are accustomed to seeing in Finland on an annual basis. It is also important to remember that, when handling banknotes, it is always worth paying attention to banknote security features,” says Olli Vehmas, Banknote Specialist at the Bank of Finland. Period 2019 2020 2021 2022 2023 Number of counterfeits 979 1496 523 469 653 Euro banknotes have several

Suomessa löytyi viime vuonna 653 euroseteliväärennöstä29.1.2024 11:00:00 EET | Tiedote

Suomessa setelien kierrosta löydettiin vuoden 2023 aikana 653 euroseteliväärennöstä. Määrä on hieman kasvanut edellisvuodesta, mutta on edelleen hyvin maltillinen. Edellisvuotena kierrosta löytyi 469 euroseteliväärennöstä. Vuonna 2023 Suomessa kierrossa olleiden setelien joukosta löydettiin eniten 20 euron väärennöksiä, niitä oli yhteensä 364. Seuraavaksi eniten oli 50 euron väärennöksiä eli 149, ja 10 euron väärennöksiä oli 80. ”Kierrosta löydettyjen väärennösten määrä oli vuonna 2023 hieman suurempi kuin edellisvuotena, mutta on silti likimain saman suuruinen kuin Suomessa on vuosittain totuttu näkemään. Onkin tärkeää muistaa, että aina kun käsittelee seteleitä, on hyvä kiinnittää huomiota setelin turvatekijöihin”, sanoo seteliasiantuntija Olli Vehmas Suomen Pankista. Ajanjakso 2019 2020 2021 2022 2023 Väärennösten lukumäärä 979 1496 523 469 653 Euroseteleissä on useita turvatekijöitä, joiden avulla setelin aitouden voi tarkastaa. Tarkastuksessa voi käyttää yksinkertaisia testejä: tu

ECB Monetary policy decisions25.1.2024 15:21:00 EET | News

ECB press release 25 January 2024 The Governing Council today decided to keep the three key ECB interest rates unchanged. The incoming information has broadly confirmed its previous assessment of the medium-term inflation outlook. Aside from an energy-related upward base effect on headline inflation, the declining trend in underlying inflation has continued, and the past interest rate increases keep being transmitted forcefully into financing conditions. Tight financing conditions are dampening demand, and this is helping to push down inflation. The Governing Council is determined to ensure that inflation returns to its 2% medium-term target in a timely manner. Based on its current assessment, the Governing Council considers that the key ECB interest rates are at levels that, maintained for a sufficiently long duration, will make a substantial contribution to this goal. The Governing Council’s future decisions will ensure that its policy rates will be set at sufficiently restrictive le

Eurosystemets penningpolitiska beslut25.1.2024 15:21:00 EET | News

ECB:s pressmeddelande 25 januari 2024 ECB-rådet beslutade idag att hålla de tre styrräntorna oförändrade. Inkommande information har i stort sett bekräftat dess tidigare bedömning av de medelfristiga inflationsutsikterna. Bortsett från en uppåtriktad energirelaterad baseffekt på den totala inflationen har den nedåtgående trenden i underliggande inflation fortsatt och de tidigare räntehöjningarna fortsätter att med kraft slå igenom i finansieringsförhållandena. Strama finansieringsförhållanden dämpar efterfrågan och det bidrar till att pressa ner inflationen. ECB-rådet är fast beslutet att se till att inflationen inom rimlig tid återgår till det medelfristiga 2-procentsmålet. Baserat på sin aktuella bedömning anser ECB-rådet att ECB:s styrräntor är på nivåer som, om de upprätthålls under tillräckligt långt tid, kommer att göra ett substantiellt bidrag till detta mål. ECB-rådets framtida räntebeslut kommer att säkerställa att styrräntorna sätts på tillräckligt restriktiva nivåer så länge

EKP:n rahapoliittisia päätöksiä25.1.2024 15:21:00 EET | Uutinen

EKP:n lehdistötiedote 25.1.2024 EKP:n neuvosto päätti tänään pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan. Tuoreimmat tiedot vahvistavat, että keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat kutakuinkin EKP:n neuvoston aiemman arvion mukaiset. Kokonaisinflaatio on nopeutunut energian hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi, mutta pohjainflaatio on hidastunut edelleen ja aiempien koronnostojen vaikutus välittyy yhä voimakkaasti rahoitusoloihin. Kireät rahoitusolot vaimentavat kysyntää, mikä auttaa hidastamaan inflaatiota. EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti palautuu kohtuullisessa ajassa kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi. Se katsoo tämänhetkisen arvionsa perusteella EKP:n ohjauskorkojen olevan tasolla, jota riittävän pitkään ylläpitämällä edesautetaan tuntuvasti tämän päämäärän saavuttamista. EKP:n neuvoston tulevilla korkopäätöksillä varmistetaan, että ohjauskorot pitävät rahapolitiikan riittävän rajoitta

IMF:s kommentarer om Finlands ekonomi23.1.2024 10:00:00 EET | Press release

En delegation från Internationella valutafonden (IMF) på besök i Finland har överlämnat sina kommentarer om det ekonomiska läget och den finansiella stabiliteten i Finland till myndigheterna. Uttalandet grundar sig på diskussioner som delegationen fört med finska myndigheter, arbetsmarknadspartner, privata finansinstitut, forskningsinstitut och andra instanser. Vi bifogar kommentarerna i sammandrag på svenska. Kommentarerna på engelska har i sin helhet lagts ut både på IMF:s webbplats (www.imf.org) och på Finlands Banks webbplats (www.suomenpankki.fi). Sammandrag på svenska (inofficiell översättning) (pdf) Kommentarer på engelska (pdf)

The IMF's concluding statement on the Finnish economy23.1.2024 10:00:00 EET | Press release

The International Monetary Fund’s (IMF) delegation currently visiting Finland has submitted its concluding statement on the Finnish economy and the stability of the financial sector to the authorities. The statement is based on discussions held by IMF representatives with Finnish authorities as well as representatives of social partners, private financial institutions, research institutes and other relevant parties. The concluding statement can be accessed in full on the IMF’s and Bank of Finland’s websites (www.imf.org) and (www.suomenpankki.fi), respectively. Concluding Statement (PDF) Summary (PDF)

IMF:n lausunto Suomen taloudesta23.1.2024 10:00:00 EET | Tiedote

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Suomessa vieraileva asiantuntijaryhmä on luovuttanut viranomaisille lausuntonsa Suomen talouden tilasta ja rahoitussektorin vakaudesta. Lausunto perustuu keskusteluihin, joita IMF:n asiantuntijat ovat käyneet suomalaisten viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yksityisten rahoituslaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Ohessa on suomenkielinen yhteenveto lausunnosta. Englanninkielinen lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa sekä IMF:n (www.imf.org) että Suomen Pankin verkkopalvelusta (www.suomenpankki.fi). Tiivistelmä suomeksi (epävirallinen käännös) (PDF) Lausunto englanniksi (PDF)

Kutsu medialle: Kansainvälinen valuuttarahasto esittää arvionsa Suomen taloudesta16.1.2024 10:00:00 EET | Kutsu

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) Suomessa vierailevan valtuuskunnan johtaja Alex Pienkowski esittelee IMF:n laatiman Suomen taloutta koskevan arvion lehdistötilaisuudessa tiistaina 23.1.2024 klo 10. Tilaisuus järjestetään Suomen Pankin auditoriossa osoitteessa Rauhankatu 19, Helsinki. Valuuttarahasto arvioi jokaisen jäsenmaansa taloustilannetta säännöllisin välein. Vierailun aikana IMF:n valtuuskunta keskustelee Suomen taloudesta eri viranomaisten, tutkimuslaitosten ja muiden tahojen kanssa. Pyydämme tilaisuuteen osallistuvia median edustajia ystävällisesti ilmoittautumaan viimeistään maanantaina 22.1.2024 klo 11 mennessä tästä linkistä. Ilmoittautumisen yhteydessä voi esittää mahdolliset TV- ja radiohaastattelupyynnöt. Lehdistötilaisuuden kielenä on englanti. Osallistujien on pyydettäessä esitettävä lehdistökorttinsa ja kuvallinen henkilötodistus. Lehdistötilaisuus lähetetään myös suorana verkkolähetyksenä. Ilmoittautuneille toimittajille lähetään tilaisuuden linkki. Median edust
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • Viimeinen
  • >>

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä. Eurojärjestelmän ja Suomen Pankin päätavoite on hintavakaus, joka tarkoittaa kuluttajahintojen erittäin maltillista nousua. Suomen Pankilla on sekä kotimaahan että eurojärjestelmään liittyviä tavoitteita. Rahapolitiikan lisäksi Suomen Pankin keskeisiä tehtäviä ovat rahoitusmarkkinoiden vakaus ja tilastot, pankkitoiminta sekä rahahuolto.

Palvelemme mediaa haastattelupyynnöissä ja muissa kysymyksissä arkisin 9-16 numerossa 09 183 2101 ja sähköpostitse osoitteessa media[at]bof.fi.

Voit myös olla suoraan yhteydessä median yhteyshenkilöihin.

 

Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter och administrerar världens näststörsta valuta, euron. Huvudmålet för Eurosystemet och Finlands Bank är prisstabilitet, dvs. en mycket måttlig ökning av konsumentpriserna. Finlands Bank har målsättningar som gäller både hemlandet och Eurosystemet. Till Finlands Banks viktigaste uppgifter hör förutom penningpolitik även finansiell stabilitet och statistik, bankrörelse och kontantförsörjning.

Intervjuförfrågningar och andra frågor från media besvaras vardagar kl. 9-16 på nummer 09 183 2101 och per e-post media[at]bof.fi. 

Du kan också kontakta våra mediakontaktpersoner direkt

HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye