Sitra

Kiihtyvä kisa materiaaleista horjuttaa talouden tulevaisuusnäkymiä eri puolilla maailmaa. Kiertotalouden ratkaisut voivat tarjota vakautta ja uuden kasvun lähteitä. Parhaimmat ratkaisut ovat esillä Sitran luomassa Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2025:ssä Brasiliassa 13.–16. toukokuuta.

Kesällä 2024 vahvistettu strategia merkitsi Sitralle vuosikymmeniin suurinta muutosta. Tulevaisuustalon työtä ja organisaatiota suunnattiin palvelemaan uusia, kunnianhimoisia tavoitteita ja edistämään Suomen kestävää kasvua. Yksi keinoista on rahoituksen kanavoiminen kumppaneille yhteiskuntaamme uudistaviin innovaatioihin. Sitran strategiasta ja työn tuloksista kertoo vuoden 2024 toimintakertomus ja tilinpäätös.

Tekoälykehityksen seuraava vaihe tuo uusia erikoistuneita sovelluksia teollisuuden ja eri toimialojen uudistumisen tueksi. Vaikutukset tuottavuuden parantamiseen voivat olla huomattavia. Euroopan on tehtävä kattavia tekoälyinvestointeja pärjätäkseen globaalissa kilvassa, ehdottaa Sitran uusi selvitys.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto käynnistää tukitoimintoihinsa kohdistuvat muutosneuvottelut. Ne liittyvät uuteen strategiaan, jolla Sitra siirtää toiminnan painopistettä voimakkaasti innovaatioiden rahoittamiseen Suomen uudistamiseksi. Tavoitteena on myös lisätä ketteryyttä ja tehokkuutta.

Sitran Tulevaisuusbarometrin mukaan kunta- ja aluevaaleissa suomalaisten äänestyspäätöksiin eniten vaikuttavat asiat ovat työpaikat, hyvinvointivaltion säilyttäminen ja kansallinen turvallisuus. Omaan tulevaisuuteen uskotaan yhä, mutta luottamus asuinkunnan, Suomen ja varsinkin ihmiskunnan tulevaisuuteen horjuu.

Yrityssektorin heikko tuottavuus on kansantaloutemme suurin ongelma, osoittaa taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan Sitran toimeksiannosta laatima tuore analyysi. Talouden alavire ei siis johdu julkisesta sektorista, investointipulasta, heikosta kustannuskilpailukyvystä tai vientikysynnästä.

Hyvinvointialueilla demokratian ja asukkaiden osallistumisen kustannukset ovat häviävän pienet verrattuna alueiden toimintamenoihin. Uuden selvityksen mukaan niukat resurssit tulisi kuitenkin suunnata niin, että päätöksenteko tehostuu ja asukkaiden osallistuminen vahvistuu. Tämä auttaisi lisäämään myös kansalaisten luottamusta päätöksentekoon.

Vuosi 2008 oli vedenjakaja Suomen taloudessa: yrityssektorin, työn tuottavuuden ja elintason kasvu pysähtyi kuin seinään. Talouden pitkittyneet ongelmat heijastuvat yhteiskuntaamme monin tavoin. Emeritusprofessori Matti Pohjola selvitti, mistä oikeasti kiikastaa. Pohjolan analyysi antaa erinomaisen pohjan keskustelulle kasvua ravitsevista toimista. Niitä listaa lähiaikoina muun muassa Risto Murron johtama kasvuryhmä.

Euroopan komissio perustaa Sitran ideoiman uuden kiertotalouden osaamiskeskuksen, jonka työtä johdetaan Suomesta. Sitra on jo aiemmin luonut alan suurimmaksi vuosittaiseksi tapahtumaksi kohonneen, tuhansien osanottajien Maailman kiertotalousfoorumi WCEF:n. WCEF2025 järjestetään Brasiliassa ensi toukokuussa.

Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Tuore selvitys osoittaa, että Suomi voi saada luonnon avulla jopa satojen miljoonien eurojen vuotuisen hyödyn pelkästään masennuksen ja tyypin 2 diabeteksen torjunnassa sekä astman lääkehoidossa. Tutkijat ehdottavat Suomeen kansallista luontoterveysohjelmaa.

Tulevaisuustalon työ keskittyy jatkossa yhä voimallisemmin kestävän talouskasvun edistämiseen. Pääekonomistin ja vanhemman neuvonantajan palkkaaminen tukee Sitran uutta strategiaa.

Kotimainen kasviproteiinin tuotanto on mahdollista kolminkertaistaa nykyisestä vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää mittavia toimia, kuten viljelyn monimuotoistamista, kannattavuuden parantamista ja arvoketjujen rakentamista. Kotimaisilla kasviproteiineilla voi jatkossa olla merkittävä rooli Suomen omavaraisuuden ja terveellisen ravitsemuksen turvaamisessa.

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) ja Sitran yhteinen muistio on kutsu keskusteluun EU:n isoista valinnoista ja niiden pitkän aikavälin vaikutuksista. Millaiset kysymykset vaatisivat Suomen EU-politiikalta ja -vaikuttamiselta lisää huomiota tässä ja nyt, kun näkökulmaksi otetaan vuosi 2035?

Sitra selvitti 1 200 yrityspäättäjältä, millainen yritysten tulevaisuusinvestointien ja kasvun halu on, ja miten Suomi saisi ennätyksellisistä tutkimus- ja kehityspanostuksista kaiken irti.

Uuden strategian tavoitteena on lisätä Sitran tehokkuutta ja ketteryyttä tarttua Suomen tulevaisuutta koetteleviin ongelmiin.

Suomessa investoinnit uusille aloille ja uuteen liiketoimintaan ovat vaisuja. Esimerkiksi Ruotsi on onnistunut suuntaaman talouden resurssit korkeamman tuottavuuden toimiin. Työn tuottavuuden lisääminen sekä investointiasteen nostaminen vaativatkin laajempaa talous- ja yhteiskuntapoliittista huomiota.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin taloudellisia kannustimia, kuten luontohaitasta perittäviä maksuja, tukia ja yritysten vapaaehtoisia ratkaisuja. Uusi selvitys esittelee eri puolilta maailmaa 17 esimerkkiä luontohaittojen vähentämisestä tai luonnon vahvistamisesta.

Uudistamalla potilastietojen järjestämistä ja käyttöä on mahdollista saavuttaa lähes kahden miljardin euron säästöpotentiaali vuosittaisista sote-kustannuksista. Etenkin samanaikaisesti useita sote-palveluita tarvitsevien potilaiden hoitoa voitaisiin suunnitella ja tarjota tehokkaammin.

Tulevaisuustalon ehdotukset auttavat Eurooppaa ja Suomea saamaan taloudelle uutta nostetta, parantamaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä sekä vahvistamaan demokratiaa.

Suomalaiset nuoret pääsevät testaamaan heille suunniteltua vaalikonetta eurovaaleissa. Yhdessä suunniteltu vaalikone on nuorten toiveesta videomuotoinen. Vaalikoneen avoimen lähdekoodin avulla kuka tahansa voi rakentaa oman versionsa koneesta.