STTK ry.

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi uuden mallin työn vaativuuden arviointiin. SAK, Akava ja STTK pitävät mallia tärkeänä välineenä, mutta yksinään se ei pysty korvaamaan palkka-avoimuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon puutteita.

Hallitus kertoi viimeisessä budjettiriihessään, että Suomi on saatu jaloilleen. Työttömyyden ja toimeentulon haasteiden kanssa painiskelevien suomalaisten voi olla vaikea uskoa tätä. Valitettavasti budjettiriihen päätökset eivät tarjoa tilanteeseen helpotusta.

Työajan lyhentäminen voi tarjota ratkaisuja työelämän vaihteleviin kuormitustilanteisiin ja vahvistaa työntekijöiden motivaatiota. Näin arvioi tutkija, valtiotieteiden tohtori Anna Kuokkanen STTK:lle laatimassaan selvityksessä.

Suomen talous kasvaa jo kolmatta vuotta. Silti työttömyys on korkealla ja julkiset palvelut ongelmissa. Ensi vaalikauden talouspolitiikan ytimessä on oltava suomalaisia laajasti hyödyttävä kasvu. Sopeutus puolestaan on tehtävä veropainotteisesti - kuten STTK:n eduskuntavaalikyselyn perusteellakin toivotaan.

Huonosti hoidettua julkista taloutta ei pidä paikata hyvin hoidetun eläkejärjestelmän varoilla. Viimeisin esitys liittyy eläkemaksun alentamiseen. Se heikentäisi eläkejärjestelmän kestävyyttä ja riskit siirtyisivät nuorille.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan enemmän kuin hallituksen kokoonpano. Ratkaistavana on, rakennetaanko Suomen kasvu osaamisen, työllisyyden ja reilun työelämän varaan, vai jatketaanko työelämän epävarmuuden kasvattamista.

Alustatyödirektiivin toimeenpano etenee lausuntokierrokselle. STTK ja SAK jättivät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen, sillä ehdotus ei vastaa direktiivin tarkoitusta riittävällä tavalla.

Valtioneuvoston tarpeisiin vastaava Etlan tutkimus sopeutustoimien taloudellisista vaikutuksista nojaa yksipuoliseen tutkimuskirjallisuuteen, käyttää heikosti syy-seuraussuhteiden selvittämiseen soveltuvia menetelmiä ja vetää tutkimukseen nähden liian vahvat johtopäätökset. STTK:n mielestä Suomen talouspolitiikan tueksi tarvitaan monipuolisempaa analyysiä.

Suomen Yrittäjien juuri julkaistuissa eduskuntavaalitavoitteissa ei STTK:ta yllätä muu kuin loputon ahneus ja röyhkeä asenne säällisiä työelämän pelisääntöjä kohtaan. – Mitään rajoja ahneudella ei näytä yrittäjäjärjestössä olevan. Nykyinen hallitus on jo tehnyt mittavia heikennyksiä työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan, mutta mikään ei riitä. Valitetaan ylityökorvauksista, vaaditaan pidempää työaikaa ja halutaan napsia lomia lyhyemmiksi, puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi hämmästelee. Suomen Yrittäjiltä on jäänyt huomaamatta, että vaikka Orpon hallitus on tehnyt hallitusohjelmansa mukaiset heikennykset, Suomen työttömyys on ennätyskorkealla eikä talous kasva. Hallituksen toimilla ei myöskään ole pystytty vahvistamaan yritysten kilpailukykyä, vaikka sillä on heikennyksiä perusteltu. – Sen sijaan suomalaisten luottamus harjoitettuun politiikkaan on romahtanut. Talouden vaikeissa oloissa kulutusta on vähennetty, mikä osoittaa kansan viisautta. Kun ajat ovat epävakaat, ylimääräinen laiteta

Suomen tavoite nostaa korkeakoulutettujen osuus jopa 60 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä herättää huolta koulutuksen laadun säilymisestä. STTK korostaa, että määrällisten tavoitteiden sijaan huomion tulee olla osaamisen tasossa ja koulutuksen saavutettavuudessa.

EU-komission esitys uudesta eurooppalaisesta yhtiömuodosta, EU Incistä, sisältää merkittäviä riskejä työntekijöiden oikeuksille ja reilulle kilpailulle. Esitystä on korjattava, jotta se ei mahdollista sääntelyn kiertämistä tai johda kilpailuun työehdoilla, vaan tukee Euroopan kilpailukykyä kestävällä ja oikeudenmukaisella tavalla.

Täsmentävää sääntelyä tarvitaan, sillä yhteiskunnan toimintakyvyn turvaaminen edellyttää työskentelyä monilla aloilla ja työtehtävissä. Turvallisuusriskejä sisältävän työn teettämisestä on maksettava lisäkorvaus.

Jos työnantajien haave erottaa lakko-oikeus järjestäytymisvapaudesta ja lopulta ehkä myös neuvotteluoikeudesta olisi menestynyt, palkansaajien työtaisteluoikeus olisi vaarantunut globaalisti.

Taloutta on tasapainotettava, mutta se ei voi tapahtua vain palkansaajia ja julkista sektoria kurittamalla. Myös yritysten ja hyväosaisten on kannettava vastuuta.

Määräaikaisten työsuhteiden käytön lisääntyessä riski raskaus- ja perhevapaasyrjintään kasvaa. STTK vaatii, että ongelmalliset lakimuutokset korjataan seuraavalla hallituskaudella.

Lakimuutos lisää määräaikaisten työsopimusten käyttöä ja heikentää erityisesti naisten asemaa työelämässä.

Suomalaisten taloudellinen tilanne on heikentynyt merkittävästi viime vuosina. Toimeentulon heikentyminen johtuu ennen kaikkea arjen kustannusten kasvusta. Naiset kokevat taloudellisen tilanteensa heikentyneen miehiä useammin.

Suomi jättää noudattamatta palkkaepätasa-arvoa kurovan palkka-avoimuusdirektiivin toimeenpanoaikaa ja rikkoo näin räikeästi sopimusvelvoitteitaan.

Kehysriihipäätökset varmistavat, että Suomen talous on ongelmissa jatkossakin. Talouden ja työmarkkinoiden luottamus ei palaudu lisäleikkauksilla tai näennäisillä kasvutoimilla.

Kasvun vauhdittaminen edellyttää työllisyyttä ja luottamusta vahvistavia toimia, vahvaa veropohjaa sekä panostuksia osaamiseen ja julkisiin palveluihin.