Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

MTK:n ja SLC:n kesäkuussa 2026 toteuttaman Kasvukausikyselyn perusteella satonäkymät arvioidaan tavanomaista heikommiksi useimmilla tuotantoaloilla. Erityisesti syysviljojen satonäkymät ovat heikentyneet. Samalla maatalouden kannattavuushaasteet näkyvät yhä selvemmin viljelypäätöksissä ja tuotantopanosten käytössä. Taloudellinen epävarmuus varjostaa näkymiä, ja monilla tiloilla huoli kannattavuudesta vaikuttaa yhä enemmän tuotannon tulevaisuutta koskeviin ratkaisuihin.

Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma on lausunnoilla. Sen vaikutukset ulottuvat metsiin, soihin, maatalouteen, biotalouteen, investointeihin, huoltovarmuuteen ja alueiden elinvoimaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Kyse ei ole vain luonnonsuojelusta, vaan taloudellisilta ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan yhdestä tämän vuosikymmenen merkittävimmistä politiikkakokonaisuuksista.

Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma on lähtenyt lausuntokierrokselle. MTK:n mielestä asiakirja ei vielä anna riittäviä vastauksia niihin kysymyksiin, joista maanomistajat, alkutuotanto, metsätalous ja maaseudun elinkeinot ovat koko valmistelun ajan kantaneet huolta.

Luonnonmarjojen satokausi käynnistyy ja vuoden 2026 marjasato kypsyy ympäri Suomea. Mustikoiden odotetaan kypsyvän poimintakelpoisiksi heinäkuun alussa. Satokauden odotetut mustikat, puolukat ja muut metsämarjat tarjoavat poimittavaa eri puolilla Suomea. Jokaisenoikeuksiin kuuluva marjastus tarjoaa kaikille mahdollisuuden liikkua metsässä ja kerätä luonnonmarjoja ilman maanomistajan lupaa. MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen kertoo vinkit luonnonmarjakauteen.

Vihreän energian investoinneista on viime vuosina uutisoitu myönteisesti erityisesti niiden alueellisten talousvaikutusten näkökulmasta. Kehityksen kääntöpuolena ovat kuitenkin kasvavat lunastusmenettelyt, joissa maanomistajat kantavat hankkeiden haittoja ilman mahdollisuutta hyötyä niiden tuotoista. Vaikka investoinnit ovat mittavia, alueille jäävät usein pysyvät maisema-, kierto- ja tuotantohaitat, MTK muistuttaa.

MTK on toteuttanut uuden kansainvälisen metsätilastopalvelun Suomen Metsäsäätiön rahoituksella. Tilastosivu on julkaistu MTK:n verkkosivujen lisäksi myös metsäalan yhteisessä Forest.fi-palvelussa. Palvelu perustuu Forest Europen State of Europe’s Forests -julkaisuun.

Kotimaanmatkailu kasvaa ja nuoret johtavat muutosta: 18–34-vuotiaiden kiinnostus on noussut jopa 80 prosenttiin. Suoma ry:n tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset hakevat lomaltaan hiljaisuutta, rantasaunaa ja paikallisia makuja, ja maaseutu vastaa niihin parhaiten. Yhä useampi nuori hakee matkaltaan myös yhteyttä omiin juuriinsa – suomalaisuus trendaa.

Suomalainen varhaisvihannessato on parhaimmillaan, mutta kotimaista jäävuorisalaattia, kiinankaalia ja nippuporkkanaa uhkaa jäädä korjaamatta peltoon. Syy: kaupan hyllyssä on yhä vastaavia tuontituotteita. MTK vaatii kauppaa nostamaan kotimaisen sesonkituotteen esille nyt.

EU:n ennallistamisasetus on Suomen kannalta taloudelliselta mittaluokaltaan yksi jäsenyyshistorian suurimmista päätöksistä. Siksi myös sen toimeenpanossa on löydettävä ratkaisut, jotka huomioivat käytännön realiteetit, kustannukset ja vaikutukset maanomistajille ja koko Suomen taloudelle. MTK:n mukaan eduskunta on tunnistanut oikein omaisuudensuojan keskeisen merkityksen osana valmistelua.

Suomessa kevätkylvöistä on tehty arviolta 90–95 prosenttia. Kuiva kevät ja edelleen korkeat lannoitehinnat ovat lisänneet jaetun lannoituksen käyttöä: lisälannoitukset ajoitetaan entistä tarkemmin sään, kasvuston ja satopotentiaalin mukaan. Lähiviikkojen sateet ratkaisevat sadon ja lisälannoituksen ajoituksen, kun osassa maata pellot ovat yhä kuivia.

Puukauppa on käynyt alkuvuonna selvästi edellisvuosia hitaammin. Markkinatilanteeseen ovat vaikuttaneet erityisesti metsäteollisuuden varovaisuus, maailmantalouden epävarmuus sekä kuitupuun hinnan voimakas lasku, arvioi tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.

Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.

Kotimaisen varhaisperunan satokausi on alkanut haastavan kevään jälkeen. Viileät jaksot ja vaihtelevat sääolot ovat koetelleet viljelijöitä, mutta näkymät ovat parantuneet kesäkuun alussa. Sadosta odotetaan keskinkertaista. Kotimaisen varhaisperunan suurin valtti on tuoreus: parhaimmillaan peruna päätyy pellolta kattilaan saman päivän aikana. Kotimaisen varhaisperunan saapuminen kauppoihin ja kesäpöytiin on yksi suomalaisen ruokakesän odotetuimmista hetkistä.

Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös vahvisti viime vuonna Pohjois-Karjalaan myönnetyt poikkeusluvat lainvoimaisiksi. Päätös luo merkittävän oikeudellisen pohjan karhukannan hallintaa koskevan sääntelyn jatkovalmistelulle. MTK:n mukaan karhunmetsästyksen toimintamalleja on kuitenkin tarpeen päivittää, jotta kannanhoidollisen metsästyksen vaikuttavuus voidaan turvata.

Perinneympäristöt ja luonnonlaitumet ovat luonnon monimuotoisuuden aarreaittoja. Lauantaina 13.6.2026 järjestettävä valtakunnallinen luonnonlaidunpäivä nostaa esiin nautojen, lampaiden ja muun laiduntavan karjan ratkaisevan tärkeän merkityksen näiden ympäristöjen säilyttämisessä. Päivän aikana kymmenet maatilat eri puolilla Suomea avaavat porttinsa yleisölle.

Tasavallan presidentti vahvisti poronhoitolain muutoslain 28. toukokuuta. Uudistettu laki ottaa selkeästi kantaa maaston kulumiseen ja sopivien poromäärien ylläpitoon. Muutokset terävöittävät lainsäädäntöä ja tehostavat osaltaan sen noudattamista lisäten samalla elinkeinojen toimintaedellytyksiä, MTK kommentoi.

Maatalouden päästöjen osuus Suomen kasvihuonekaasulaskennassa perustuu edelleen osittain puutteelliseen tietoon. MTK pitää tilannetta viljelijöiden kannalta ongelmallisena, sillä tarkempaa ja ajantasaisempaa mittausdataa olisi ollut käytettävissä jo vuosia. Kun tietoa ei hyödynnetä, peltoviljelyn päästöt näyttävät todellisuutta suuremmilta ja epävarmemmilta kuin ne ovatkaan.

Suomessa tuotetaan yli kaksi miljardia litraa maitoa vuodessa. Maailman maitopäivänä 1.6. MTK muistuttaa, että suomalainen maitoketju on tärkeä osa kotimaista ruoantuotantoa, kriisinkestävyyttä ja alueiden elinvoimaa.

Euroopan komissio julkisti tiistaina lannoitteita koskevan toimintasuunnitelmansa. Komissio esittää suunnitelmassaan ratkaisuja lannoitesektorin Iranin sodasta johtuvan kriisitilanteen helpottamiseksi. MTK pitää komission avausta tärkeänä, mutta korostaa, että esitettyjen toimien on oltava mittaluokaltaan riittäviä vastaamaan tilanteen vakavuuteen.

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry on saanut Juuret tiedossa -hankekokonaisuudesta merkittävän rahoituksen Ilmastoviisas metsänomistaja: tieto, toiminta ja omistajuus (ILMO) -hankkeelle. Juuret tiedossa -kokonaisuuden tavoitteena on edistää ilmastokestäviä metsänhoidon käytäntöjä, vahvistaa talousmetsien kasvukykyä ja kasvattaa hiilinieluja nyt ja pitkällä aikavälillä.