Finanssiala ry

Euroopan pankkiyhdistys EBF on lähettänyt Euroopan komission johdolle kirjeen, jossa se painottaa kiireellistä tarvetta yksinkertaistaa EU:n pankkisääntelyn kokonaisuutta. EBF pitää sääntelyn selkeyttämistä välttämättömänä Euroopan kilpailukyvyn, strategisen autonomian ja taloudellisen kestävyyden kannalta. Viestit ovat tuttuja myös suomalaisen finanssialan suusta. Pankkisääntelyn ongelmat koskevat koko EU-aluetta. Kirje on osoitettu komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille, johtavalle varapuheenjohtajalle Stéphane Séjournélle, taloudesta vastaavalle komissaari Valdis Dombrovskikselle ja finanssipalveluista vastaavalle komissaari Maria Luís Albuquerquelle. Kirjeen on allekirjoittanut EBF:n puheenjohtajana toimiva, ranskalaisen pankkijätti Société Généralen pääjohtaja Slawomir Krupa.

Ei päivää ilman digihuijausta! Mutta millaiset huijaustavat trendaavat juuri nyt? Mihin kansalaisten kannattaa kiinnittää erityistä huomiota? Entä panostavatko pankit huijausten torjuntaan riittävästi ja mitä viranomainen voi tehdä? Näihin teemoihin haemme vastausta Finanssiala ry:n (FA) webinaarissa keskiviikkona 4.2.2026 klo 10.00–10.30.

Pankkipalvelujen uudistusta pohtivan työryhmän muistiossa ei huomioida riittävästi riskejä, joita uudistukset aiheuttaisivat. Kaavaillut sääntelytoimet vaikeuttaisivat harmaan talouden torjuntaa ja esimerkiksi talouspakoteriskien hallintaa. Ehdotetun kaltainen laaja kotimainen lisäsääntely on omiaan heikentämään suomalaisen finanssialan kilpailukykyä. Pahimmillaan se voi kaventaa markkinoita ja kilpailua.

Jokaisen korttimaksamisen ketjuun kuuluvan on varauduttava siten, että toiminnot jatkuvat mahdollisimman normaalisti myös häiriötilanteessa. Yhden korttimaksamisen ketjun toimijan häiriö voi pysäyttää korttimaksamisen, jos häiriöön ei ole varauduttu. Maksaminen maksupäätteellä voidaan mahdollistaa, vaikka yhteydet varmennusverkostoon katkeaisivat kaikesta varautumisesta huolimatta. Korttimaksaminen häiriötilanteissa tulee varmistaa markkinaehtoisella varautumisella mieluummin kuin sääntelyllä. Kotimainen lainsäädäntö vaikuttaa vain rajalliseen joukkoon toimijoita paikallisesti. Osa maksuketjun toimijoista saattaa sijaita ulkomailla. Sääntelyä tehokkaampi ja nopeampi keino ovat muutokset maksukorttiyhtiöiden sääntöihin. Finanssiala ry (FA) on julkaissut selvityksen korttimaksamisesta pitkittyneissä häiriötilanteissa. Katsaus sisältää muun muassa tilannekatsauksen maksamisesta Suomessa, suosituksia häiriötilanteisiin varautumiseen sekä avaa, miten maksaminen pitkittyneessä häiriötilantee

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittelee ministeri Matias Marttisen avausta pankkisääntelyn tarkistamisesta yritysrahoituksen saatavuuden parantamiseksi. Rahoituksen saatavuus on Suomessa yleisesti ottaen hyvä, mutta Ahosniemen mukaan kapeikkoja pystyisi poistamaan sääntelyä järkevöittämällä. Ahosniemi esittää, että ELTIF- ja lainanantorahastojen verotukselliset esteet tulisi poistaa talouden vauhdittamiseksi ja samalla kotimaisten rahastojen kilpailukykyä haittaavat kansalliset lisävaatimukset tulisi poistaa. Lisäksi hän kehottaa arvioimaan uudelleen järjestelmäriskipuskuria ja Finanssivalvonnan (Fiva) mandaattia, jotta pankit voisivat paremmin tukea asiakkaitaan ja kasvua.

Lukiolaisten Talousguru-kilpailun alkukilpailu pidettiin tänään 14.1. lukioissa ympäri Suomen. Alkukilpailu käytiin ylioppilaskirjoitusten tapaan kaikissa kouluissa yhtä aikaa ja tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui noin 1100 opiskelijaa yhteensä 116 lukiosta.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin vuoden 2025 aikana yhteensä 5,6 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myös myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi vuoden lopussa kaikkien aikojen ennätykseen, lähes 202 miljardiin euroon, kun se vuotta aiemmin oli 184 miljardia.

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.

Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes

Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun. Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan. Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutos näkyy helposti kansalaisten kukkarossa. Koron nousulta suojautumisen voi ajatella vakuutuksena, joka suojaa yllätyksiltä epävarmassa maailmassa.

Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.

Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Finanssiala ry (FA) pitää Fivan päätöksiä hyvinä. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan tulee osaltaan tukea talouden elpymistä.

Finanssiala ry (FA) pitää pääosin tervetulleena virtaviivaistusta kestävyysraportointiin ja siihen liittyvään sääntelyyn. EU-parlamentti pääsi 16.12.2025 sopuun Omnibus I:ksi nimetystä paketista, joka väljentää kestävyysraportoinnin vaatimuksia. Kevennyksestä huolimatta yritysten kannattaa edelleen raportoida kestävyystiedoistaan. Finanssialan yhtiöt tarvitsevat edelleen kestävyystietoa vihreiden rahoitustuotteiden tarjoamiseksi sekä oman kestävyysraportointinsa ja riskienhallintansa tueksi. Pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteiden saavuttamisessa.

Hallitus esittää joustoja asuntorahoituksen sääntelyyn. Finanssiala ry kannattaa sääntelyn joustoja ja keventämistä. FA:n näkemyksen mukaan maltilliset joustot tukevat asuntomarkkinoiden toimivuutta ja helpottavat asunnon hankintaa ilman, että luotonannon riskit kasvavat hallitsemattomasti. Hallituksen esitykset perustuvat puoliväliriihessä tehtyihin linjauksiin. Nyt ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa 2026.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää myönteisenä, että sääntelyn yksinkertaistamisen tarve on tunnistettu Euroopan keskuspankin (EKP) neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suosituksissa, mutta huomauttaa, että ehdotukset jäävät vielä yleiselle tasolle ja moni asia kaipaa täsmennystä. Ahosniemen mukaan pääomavaatimusten päällekkäisyys vaikeuttaa pankkien mahdollisuuksia myöntää lainoja ja rahoittaa talouskasvua, ja että korjausten tulee aidosti vähentää vaatimusten tasoa, ei vain muuttaa niiden muotoa. Ahosniemi pitää viranomaisraportoinnin järkiperäistämistä ja sääntelyn yksinkertaistamista tärkeinä, mutta muistuttaa, että esitetyt ehdotukset eivät vielä ratkaise EU:n pankkisääntelyn haasteita. EKP julkaisi 11.12.2025 EKP:n neuvoston perustaman korkean tason työryhmän suositukset, joiden tavoitteena on yksinkertaistaa eurooppalaisten pankkien sääntelyä ja valvontaa. Suosituksilla luodaan pohjaa komission lainsäädäntöaloitteille, joilla voidaan karsia hallin

Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vahvana kolmannella vuosineljänneksellä, uutisoi Finanssivalvonta (Fiva). Korkokatteen lasku heikensi pankkisektorin tulosta mutta ei horjuttanut vakavaraisuutta. Kohentuneet sijoitustuotot auttoivat pitämään työeläke- sekä vakuutussektorit vakavaraisina.