Finanssiala ry

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.

9.10.2025. alkaen pankit tarkistavat, että verkkopankkimaksuissa maksunsaajan nimi ja tilinumero vastaavat toisiaan. Verkkopankki ilmoittaa, jos tiedot eivät täsmää tai ne melkein täsmäävät. Verkkopankin vastaisuudessa antamista huomautuksista ei tule huolestua. Maksunsaajan tarkistamisen tavoitteena on parantaa maksamisen turvallisuutta ja ehkäistä petoksia sekä väärille tileille tehtyjä maksuja. Huomautuksissa ei ole kyse huijauksista. Laskuttajien tulee varmistaa, että maksajat tietävät yrityksen virallisen nimen, jotta maksutiedot täsmäävät pankin rekisterissä. Muutos perustuu 9.10. voimaan tulevaan EU:n pikamaksuasetukseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa maksamista koko euroalueella. Jatkossa euroalueella pankkiasiakkaalla on oltava mahdollisuus lähettää rahaa pikasiirtona kymmenessä sekunnissa tililtä toiselle ajankohdasta riippumatta.

Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta. Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan. Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.

Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.

EU-komissio on julkaissut suosituksen eurooppalaisesta säästö- ja sijoitustilimallista. Komission tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua sujuvoittamalla investointeja ja pääomien liikkuvuutta yli rajojen. Komissio haluaa houkutella kansalaisia sijoittamaan ja painottaa mallissaan sijoittamisen helppoutta, edullisuutta ja verokohtelun selkeyttä. Säästö- ja sijoitustileille tulee mahdollistaa monipuolinen valikoima sijoitustuotteita. Jäsenvaltioiden tulee arvioida toimenpiteiden tehokkuutta ja jakaa hyviä käytäntöjä. Komissio seuraa suositusten toimeenpanoa ja sisällyttää havainnot EU:n säästämis- ja sijoitusunionia koskevan strategian väliarviointiin vuonna 2027. Suomi voi parantaa säästämisen ja sijoittamisen edellytyksiä entisestään esimerkiksi laajentamalla osakesäästötiliä rahastoihin sekä tarkastelemalla kriittisesti osakesäästötilin ylärajaa ja tilien lukumäärärajoitusta. Komission suositus eurooppalaisesta säästö- ja sijoitustilimallista (Savings and Investment Accounts, SIA) kan

Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla ja muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakatto perustasollaan 90 prosentissa. Ensiasunnon hankintaan otettuja lainoja koskeva katto pysyy 95 prosentissa. FA toteaa, että talouskasvun käynnistyminen ja asuntomarkkinoiden elpyminen on ollut odotettua hitaampaa, eikä asuntohinnoissa ole nousupainetta. Näissä oloissa makrovakauspolitiikan viritys on syytä pitää keveänä.

Hallitus esittää verohallinnon tiedonsaantioikeuksien merkittävää laajennusta. Ehdotuksen muotoilu on niin laaja ja epämääräinen, että se mahdollistaa tietopyynnöt kohdetta yksilöimättä, massaluonteisesti ja toistuvasti, vaikka tiedoilla ei olisi mitään tekemistä verotuksen kanssa. Taustalla on tärkeä tavoite torjua harmaata taloutta, mikä ei kuitenkaan saa sivuuttaa yksityisyyden suojan ja tietosuojasääntelyn vaatimuksia. Esitys on vahvasti ristiriidassa sekä EU:n tietosuoja-asetuksen säännösten että perustuslain takaaman yksityisyyden suojan kanssa. Finanssiala ry:n (FA) mukaan esitysluonnos on niin puutteellinen, että se vaatii perusteellista jatkovalmistelua ja esityksen antamista tulee lykätä.

Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.

Digitaalisen identiteetin lompakolla käyttäjät hallinnoisivat omaa henkilöllisyyttään ja todistuksiaan. Komission eIDAS-asetuksen tavoitteena on helpottaa tunnistautumista valtioiden rajat ylittävässä asioinnissa luomalla eurooppalainen digitaalinen identiteetti niin kansalaisille kuin organisaatioille. Lompakko ei korvaa nykyisiä tunnistusvälineitä, kuten pankkitunnuksia ja mobiilivarmennetta vaan tulisi niiden rinnalle. Rajat ylittävän sähköisen asioinnin helpottaminen edistäisi liiketoimintaa. Suurimpia huolenaiheita esityksessä on suhde maksupalvelulainsäädäntöön ja siihen liittyvien vastuiden jako.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi pitää Keskustan puheenjohtajan Antti Kaikkosen ulostuloa huijausten torjunnan tehostamisesta oikeansuuntaisena. "Kaikkonen nostaa esiin merkittävän yhteiskunnallisen ongelman: digihuijaukset ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Pankkien rooli torjunnassa on keskeinen, mutta yksin pankit eivät tätä taistelua voita. Ongelman mittaluokka on niin suuri, ettei sitä voi lakaista maton alle vain avaamalla pankin piikki. On puututtava itse ongelmaan", Ahosniemi jyrähtää.

Kyselytutkimuksen mukaan suomalaisilla on aiempaa vähemmän vapaaehtoisia vakuutuksia. Suosion lasku koskee kotivakuutusta, vapaaehtoista tapaturmavakuutusta, henkivakuutusta ja vapaaehtoista ajoneuvovakuutusta eli kaskoa. Vapaaehtoisen sairauskuluvakuutuksen suosio on pysynyt kyselytutkimuksen mukaan jotakuinkin ennallaan. Asiantuntijan mukaan suosion laskun takana voi olla kiristynyt taloustilanne. Vakuutuksista säästäminen voi kuitenkin käydä kalliiksi, mikäli vahingon sattuessa vakuutusturva ei ole kunnossa. Tiedot selviävät Finanssiala ry:n (FA) teettämästä Vakuutustutkimuksesta. Se on kansalaisille tehtävä kyselytutkimus, jolla on tutkittu suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin säännöllisesti koko 2000-luvun ajan. Edellinen tutkimus on vuodelta 2022.

Tuoreimmissa talousennusteissa Suomen talouskehityksen ennakoidaan pysyvän edelleen vaisuna. Ensi vuodelle ennustetaan jonkin verran tätä vuotta nopeampaa kasvua. Elo- ja syyskuussa julkaistuista ennusteista alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antavat Suomen Pankki ja Pellervon taloustutkimus PTT, jotka ennakoivat BKT:n kasvavan 0,3 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua vuodelle 2025 ennustaa OP Ryhmä, jonka mukaan talous kasvaisi 1,0 prosenttia. Lisääntynyt työttömyys ja yleinen epävarmuus pitävät kotitalouksien kulutuksen matalana. Investoinneissa on kuitenkin vihreän siirtymän tuomaa kasvupotentiaalia. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin löytyy jutun lopusta. Elo- ja syyskuun aikana talousennusteensa julkaisivat OP Ryhmä, Danske Bank, Nordea, Suomen Pankki, Pellervon taloustutkimus PTT, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) ja Kuntaraho

Huijauksilla ja muilla rikoksilla hankittujen rahojen alkuperän häivyttämiseen käytetään muulitilejä. Muuli antaa tilinsä rahanpesuun eli rikoksilla saatujen varojen vastaanottamiseen ja edelleen lähettämiseen. Rikolliset värväävät palkkiota vastaan muuleiksi jopa 15-vuotiaita. Finanssiala ry varoittaa, että rahamuuliksi ryhtymällä saattaa helposti saada niskaansa raskaat rikossyytteet. Varojen siirtelyyn muuleja tarvitsevat sekä kotimaiset että ulkomaiset verkkorikolliset. Toiminta on toisinaan ammattimaista rikollisuutta, ja yhteistyön jatkamisesta kieltäytyminen voi johtaa myös väkivaltaan tai sen uhkaan. Lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tietoja muulitileistä.

Vapaaehtoisten vakuutusten suosio on pudonnut selvästi. Asia käy ilmi Finanssiala ry:n (FA) uusimmasta Vakuutustutkimuksesta, joka julkaistaan webinaarin yhteydessä. Mistä ilmiö johtuu? Pitääkö olla huolissaan? Tätä kysymme webinaarissamme maanantaina 22.9.2025 klo 13–13.45. Tervetuloa linjoille!

Pankki-, eläke- ja vakuutussektoreiden vakavaraisuus säilyi vahvana vuoden ensimmäisellä puolikkaalla, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Fiva muistuttaa, että huijausten estämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja varoittaa sijoitushuijausten lisääntymisestä. Ennen kuin tarttuu sijoitustarjoukseen, kannattaa tarkistaa tarjoajan taustat, kuten toimilupa. Finanssiala ry muistuttaa, että pankkien keinot torjua huijauksia ovat rajalliset: tehokkainta olisi iskeä huijausten alkulähteille.

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin elokuussa yhteensä 598 miljoonaa euroa pääomia. Myönteisen markkinakehityksen ansiosta rahastopääoma pysyi ennallaan. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 191 miljardia euroa.

Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2025 aikana selvästi enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien loppuvuoden lainanottohalukkuudesta ovat myös hyvin myönteiset, vaikkakin ne ovat hieman maltillistuneet alkuvuodesta. Myös yritykset ovat kysyneet luottoja enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Odotukset investointien rahoittamisesta lainarahalla ovat myönteiset, mutta taso on edelleen suhteellisen matala. Pankkibarometrissaan Finanssiala ry kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely III/2025 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.

EU:n pikamaksuasetus on tulossa voimaan. Pikamaksuasetuksen myötä maksajan pankki alkaa ilmoittaa tilisiirron yhteydessä, jos maksunsaajan nimi ei vastaa maksajan kirjoittamaa nimeä. Maksun saajan tarkistamisella pyritään estämään maksun välittyminen väärälle vastaanottajalle. Tällä hetkellä maksajan antamia tilinumero- ja nimitietoja ei verrata, vaan maksut siirtyvät saajan tilille pelkän tilinumeron perusteella. Lisäksi asetuksen myötä minkä tahansa pankin asiakas voi lähettää ja vastaanottaa euromääräisiä pikasiirtoja kymmenessä sekunnissa riippumatta vuorokaudenajasta tai siitä, tapahtuuko siirto kotimaassa vai toiseen euromaahan. EU:n pikamaksuasetuksen toimeenpanon takaraja on 9.10.2025, jonka jälkeen muutokset alkavat näkyä asiakkaille konkreettisesti.

Osana finanssialan luontositoumusta Finanssiala ry (FA) seuraa vuosittain toteutettavalla kyselyllä jäsentensä luonnon monimuotoisuutta edistävää työtä vuosien 2024 ja 2028 välillä. Finanssialan yhtiöillä on merkittävä rooli luontokadon torjunnassa sijoittajina, rahoittajina ja vakuuttajina. Tulosten mukaan 88 prosenttia vastanneista yhtiöistä pyrki vaikuttamaan sidosryhmiensä toimintaan luontoon liittyen. Vaikka valtaosa yhtiöistä on tunnistanut luonnon merkityksen liiketoiminnalleen, vain hieman yli puolella organisaatioista on luonnon monimuotoisuuteen liittyvä tiekartta tai strategia. Tiedot raportoidaan nyt ensi kertaa. Tulokset koskevat vuotta 2024. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 16 finanssialan toimijaa aina suurista konserneista ja työeläkeyhtiöistä pienempiin yhtiöihin. Vastaajaryhmän moninaisuuden takia vastaajat ovat voineet vastata useamman jäsenyhtiön puolesta, mikäli ne kuuluvat esimerkiksi samaan konserniin tai ryhmään.

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa korostavat, että kaikki vahvan sähköisen tunnistautumisen välineet ovat turvallisia, mutta niiden käyttötapa vaikuttaa riskeihin. Pankkitunnuksia kannattaa käyttää vain verkkopankkiin kirjautuessa, kun taas muihin digitaalisiin asiointipalveluihin on järkevää tunnistautua mobiilivarmenteella tai valtion varmennekortilla. Huijaukset ovat yleistyneet rajusti viime vuosina ja ne ovat menetelmiltään yhä kehittyneempiä. FA:n tuoreen kyselyn mukaan 7,3 prosenttia suomalaisista on menettänyt rahaa digihuijareille. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 400 000 suomalaista. Oikeaoppinen suojautuminen huijauksilta on välttämätön kansalaistaito.