Finanssiala ry

Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.

Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?

Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.

Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.

Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.

Finanssiala oli jälleen toimialana yksi suurimmista verojen maksajista Suomessa vuonna 2024. Alan yritykset maksoivat yhteisöveroa yhteensä 1,3 miljardia euroa, eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Koko Suomen yhteisöverotilaston kärjessä ovat OP Pohjola 386,5 miljoonalla eurolla ja toisena Nordea 239,7 miljoonalla. Sijalla 7 oli LähiTapiola ja Danske Bank sijalla 9. Olemme laskeneet yhteistyössä veropalveluja tarjoavan Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listanneet Suomen suurimmat yhteisöveronmaksajat kaikilta toimialoilta. Finanssialan koko verokädenjälki oli 5,7 miljardia euroa.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin lokakuussa yhteensä 1053 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 199 miljardia euroa

Tällä hetkellä monien yritysten on verotuksellisista syistä tehtävä sekä kansainvälisen IFRS-standardin että kotimaisen FAS-standardin mukaiset tilinpäätökset. Nämä ovat monilta osin päällekkäiset. Pelkän IFRS-tilinpäätöksen salliminen keventäisi yhtiöiden hallinnollista taakkaa ja tekisi tilinpäätöksistä kansainvälisesti paremmin vertailtavia. Hallinnollisen taakan keventäminen toteuttaisi myös hallitusohjelmaan kirjattuja periaatteita. Valtiovarainministeriön tuore selvitys tarjoaa tähän konkreettisia keinoja. Finanssiala kannattaa yhdenmukaistuksia kokonaisuudessaan, eikä pelkästään yksittäisten ehdotusten läpiviemistä.

Hallitus esittää Verohallinnolle mahdollisuutta hyvin laajoihin tietopyyntöihin kansalaisten tilitiedoista. Esityksen myötä Verohallinto saisi jatkossa käsitellä laajamittaisesti data-aineistoja ihmisten tilitapahtumista verovalvontaa varten. Datamassat voivat sisältää arkaluonteisia tietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin. Esitys on menossa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Perustuslakivaliokunta on jo aiemmin määrittänyt tilitapahtumat yksityiselämän suojan turvaamiksi tiedoiksi. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että EU:n tietosuoja-asetuksen kanssa.

Pankit seuraavat tarkasti myös kolmansien maiden ja erityisesti USA:n asettamia pakotteita, koska niiden rikkominen voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä pankin maksuvalmiudelle ja vakavaraisuudelle. Pankit noudattavat suoraan lain nojalla EU:n ja YK:n asettamia pakotteita, mutta dollarin hallitseva asema kansainvälisessä maksuliikenteessä pakottaa pankit huomioimaan myös USA:n asettamat pakotteet. Näiden pakotteiden rikkominen voi johtaa pankin sulkemiseen dollarimaksuliikenteen ulkopuolelle ja pahimmassa tapauksessa jopa pankin toiminnan loppumiseen. USA:n pakotteiden noudattaminen onkin välttämätöntä pankkien toimintakyvyn ja asiakkaiden palveluiden turvaamiseksi. Finanssiala ry (FA) on julkaissut päivittyvän sivun pakotteiden vaikutuksista pankkeihin. Linkki tietopakettiin tiedotteen lopussa.

Finanssiala ry (FA) kertoo keskiviikkoaamuna 12.11.2025 heti tuoreeltaan finanssialan verotiedot vuodelta 2024. Listaamme myös konserneittain Suomen suurimmat yhteisöveron maksajat kaikilta toimialoilta, ei vain finanssitoimialalta. Laskemme yhteistyössä Deloitten kanssa, paljonko finanssikonsernit tytäryhtiöineen ovat maksaneet veroja ja listaamme alan suurimmat yhteisöveronmaksajat.

Yhdysvaltojen asettamien pakotteiden kohteena olevalta Teboililta on harhaanjohtavaa vedota pankkeihin ja Finanssivalvontaan (Fiva), että ne tukisivat sitä maksuista suoriutumisessa. Pakotteille asetettujen poikkeuslupien tarkoitus on sallia ainoastaan liiketoiminnan alasajoon liittyvät maksut, ei normaalia liiketoimintaa. Pankeilla on velvollisuus varmistaa, etteivät maksut päädy pakotteiden kohteena olevien tahojen käyttöön vaan että ne suoritetaan jäädytetylle tilille.

Suomessa pienet ja keskisuuret yritykset saavat lainaa helpommin kuin julkinen keskustelu usein antaa ymmärtää. Vain seitsemän prosenttia pk-yrityksistä kokee kyselytutkimuksen mukaan rahoituksen puutteen suurimmaksi kasvun esteeksi, kun taas 42 prosenttia piti yleistä taloustilannetta suurimpana jarruna. Myönteisen lainapäätöksen saadakseen yrityksen tulee olla maksukykyinen ja vakuuksien riittäviä. Pitkäaikainen taantuma on heikentänyt monien yritysten tilannetta. Pankkirahoituksen rinnalle tarvitaan lisää riskiä kantavia rahoitusmuotoja, jotta pk-yritysten kasvun kapeikot saadaan korjattua ja rahoituslähteitä monipuolistettua. Tämä koskee etenkin kasvuloikkaa tekeviä yrityksiä.

Hallitus esittää merkittävää laajennusta Verohallinnon tiedonsaantioikeuksiin. Esitys on räikeässä ristiriidassa sekä tietosuoja-asetuksen että perustuslain turvaaman yksityisyyden suojan kanssa. Massaluonteiset, yksilöimättömät tietopyynnöt tilitapahtumista saattavat helposti paljastaa yksityisiä tietoja. Esitys saattaisi asettaa pankit tilanteeseen, jossa niiden tulisi valita rikkoako tietosuojasääntelyä vai verolainsäädäntöä. Ristiriitainen ja puutteellinen esitys on syytä perua.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa yhteensä 591 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös myönteisen markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 194 miljardia euroa.

9.10.2025. alkaen pankit tarkistavat, että verkkopankkimaksuissa maksunsaajan nimi ja tilinumero vastaavat toisiaan. Verkkopankki ilmoittaa, jos tiedot eivät täsmää tai ne melkein täsmäävät. Verkkopankin vastaisuudessa antamista huomautuksista ei tule huolestua. Maksunsaajan tarkistamisen tavoitteena on parantaa maksamisen turvallisuutta ja ehkäistä petoksia sekä väärille tileille tehtyjä maksuja. Huomautuksissa ei ole kyse huijauksista. Laskuttajien tulee varmistaa, että maksajat tietävät yrityksen virallisen nimen, jotta maksutiedot täsmäävät pankin rekisterissä. Muutos perustuu 9.10. voimaan tulevaan EU:n pikamaksuasetukseen, jonka tavoitteena on nopeuttaa maksamista koko euroalueella. Jatkossa euroalueella pankkiasiakkaalla on oltava mahdollisuus lähettää rahaa pikasiirtona kymmenessä sekunnissa tililtä toiselle ajankohdasta riippumatta.

Rahoituksen saatavuus ei ole suurimpien ongelmien joukossa, kun pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä on kysytty kasvun esteistä. Yleinen taloustilanne koetaan tämän hetken suurimmaksi haasteeksi yrityksen kasvun ja kehittämisen kannalta. Yritysrahoituksen haasteet ovat Suomessa yleisesti ottaen suhteellisen vähäisiä, myös Euroopan mittakaavassa tarkasteltuna. Erilaisia rahoituksen pullonkauloja on kuitenkin olemassa, ja ne koskevat muun muassa pieniä ja nuoria yrityksiä sekä kasvuhakuisia yrityksiä, jotka yrittävät skaalata toimintaansa teolliseen mittakaavaan. Pankin tehtävä on arvioida lainahakemukset huolellisesti ja varmistaa ennen lainan myöntämistä, että yrityksen kannattavuus, kassavirta ja vakavaraisuus ovat riittävällä tasolla. Näin varmistetaan sekä yrityksen että pankin näkökulmasta vastuullinen luotonanto.

Suomi tarvitsee vahvoja, kasvavia yrityksiä, jotka luovat työpaikkoja ja talouskasvua. Viime aikoina on keskusteltu siitä, että yritysten kasvu tyssää aiempaa useammin vaikeuteen saada rahoitusta. Pankkien mukaan hyville hankkeille löytyy rahoitusta, kunhan liiketoiminnan perusta on kunnossa.

EU-komissio on julkaissut suosituksen eurooppalaisesta säästö- ja sijoitustilimallista. Komission tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua sujuvoittamalla investointeja ja pääomien liikkuvuutta yli rajojen. Komissio haluaa houkutella kansalaisia sijoittamaan ja painottaa mallissaan sijoittamisen helppoutta, edullisuutta ja verokohtelun selkeyttä. Säästö- ja sijoitustileille tulee mahdollistaa monipuolinen valikoima sijoitustuotteita. Jäsenvaltioiden tulee arvioida toimenpiteiden tehokkuutta ja jakaa hyviä käytäntöjä. Komissio seuraa suositusten toimeenpanoa ja sisällyttää havainnot EU:n säästämis- ja sijoitusunionia koskevan strategian väliarviointiin vuonna 2027. Suomi voi parantaa säästämisen ja sijoittamisen edellytyksiä entisestään esimerkiksi laajentamalla osakesäästötiliä rahastoihin sekä tarkastelemalla kriittisesti osakesäästötilin ylärajaa ja tilien lukumäärärajoitusta. Komission suositus eurooppalaisesta säästö- ja sijoitustilimallista (Savings and Investment Accounts, SIA) kan