Finanssiala ry

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,4 prosenttia. Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2024. Vuonna 2025 talous kasvaa 1,1 prosenttia. Pellervon taloustutkimuksen PTT:n ennusteen mukaan talous supistuu tänä vuonna 0,4 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 1,1 prosenttia. Handelsbankenin ennusteen mukaan talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2025. Tutkimuslaitos Laboren ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,2 prosenttia vuonna 2024. Vuosina 2025–2026 talous kasvaa 1,7 ja 1,8 prosenttia. Lisää pankkien, tutkimuslaitosten ja viranomaisten talousennusteita on Finanssiala ry:n verkkosivuillaan ylläpitämässä koosteessa.

Huijausmäärät jatkoivat kasvuaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla, selviää Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista. Pankit saivat tammi-kesäkuussa 2024 pysäytettyä ja palautettua 18,2 miljoonaa euroa huijareille menossa olevaa rahaa. Tammi-kesäkuussa 2023 luku oli 15,9 miljoonaa. Asiakkaat menettivät huijareille 27,5 miljoonaa euroa, vuotta aiemmin luku oli 19,8 miljoonaa. Suomalaisilta siis yritettiin huijata yhteensä 45,7 miljoonaa euroa. Isoimmat menetykset tulivat tietojenkalastelu- ja sijoitushuijauksista. Ainoastaan dokumentti- ja rakkaushuijauksissa menetetty rahamäärä laski.

Niin sanottu Basel III -sääntelykokonaisuus uudistaa pankkilainsäädäntöä vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa rahoitusmarkkinoiden vakautta pankkisääntelyn ja valvonnan keinoin, jotta vuoden 2008 kaltaiset finanssikriisit pystytään ehkäisemään.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin elokuussa yhteensä 148 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 169 miljardia euroa.

Kansankapitalismin edistäminen, vapaaehtoisen eläkesäästämisen merkitys lakisääteisen eläkejärjestelmän täydentäjänä ja sijoittamisen verokohtelun ennakoitavuus olivat Finanssiala ry:n (FA) lobbauksen tärkeimmät kotimaan aiheet avoimuusrekisterin ensimmäisessä toimintailmoituksessa. Päättäjätapaamisissa FA piti esillä parhaillaan valmistelussa olevan finanssialan kasvustrategian merkitystä rahoitus- ja vakuutusalan kasvun näkökulmasta.

Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja kesän 2024 aikana jonkin verran enemmän kuin vuosi sitten, selviää Finanssiala ry:n (FA) tuoreesta Pankkibarometrista. Pankinjohtajien odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä loppuvuonna ovat selvässä nousussa. Yritysten luotonkysyntä on myös ollut lievässä kasvussa, ja luotonkysyntään odotetaan lisää piristymistä loppuvuoden aikana. Barometrikysely III/2024 tehtiin pankinjohtajille elokuussa.

Finanssiala ry (FA) pitää hallituksen kaavailemaa kiristystä työperäisen maahanmuuton ehtoihin haitallisena sekä talouden että suomalaisten kannalta. FA vastustaa jyrkästi hallituksen suunnitelmaa kolmen kuukauden määräajasta, jona maahanmuuttajan pitäisi työsuhteen päätyttyä löytää uusi työpaikka tai poistua maasta. Uudistus vaikeuttaisi olennaisesti työperäistä maahanmuuttoa, jota Suomen työmarkkinat kaipaavat kipeästi.

Velkaantumisen tilalle tarvitaan talouskasvua, muistuttaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi. Kaikesta sopeutuksesta huolimatta Suomi ottaa ensi vuonna yli 12 miljardia euroa lisää velkaa. Ahosniemi toteaa, että ilman sopeutustoimia velkaa olisi pitänyt ottaa vielä monta miljardia enemmän. Vaikka vyötä on kiristetty, velkaantuminen ei taitu. Velkalaivan kääntäminen vaatii lisää työtä, enemmän vastuunottoa jokaisen omasta taloudesta, työperäistä maahanmuuttoa ja vielä lisää menojen leikkauksia. Lisäksi tarvitaan ennakkoluulottomuutta ja riskinotolle sekä menestymiselle suopeampia asenteita, Ahosniemi toteaa.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa yhteensä 605 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 168 miljardia euroa.

Yleiseen linjaan perustuvissa työmarkkaratkaisuissa on pidettävä tiukasti huolta siitä, että ne mahdollistavat jatkossa tehokkaammat palkkajoustot toimialojen omista tarpeista lähtien. Jatkossa vientivetoisessa mallissa suurimman osan palkankorotuksista on oltava paikallisesti sovittavaa erää. Työmarkkinaratkaisujen on vahvistettava kansantaloutta, työllisyyttä ja talouskasvua. Valtakunnansovittelijalla on oltava liikkumavaraa, mutta se ei saa vaarantaa työmarkkinoiden toimivuutta.

Euroopan parlamentti on ensimmäisessä täysistunnossaan valinnut komissiolle puheenjohtajan ja hyväksynyt eri valiokuntien edustajat. Finanssiala ry iloitsee, että toimialan kannalta keskeiseen talous- ja raha-asiain valiokuntaan tulee peräti viisi suomalaista. Valiokuntaan valittiin jäseniksi Eero Heinäluoma (sd.), Aura Salla (kok.) ja Jussi Saramo (vas.). Varajäseninä toimivat Katri Kulmuni (kesk.) ja Maria Ohisalo (vihr.). Valiokunta käsittelee muun muassa EU:n talouspolitiikkaan, finanssivalvontaan ja pankkisektorin sääntelyyn liittyviä asioita.

Suomalaiset menettivät yli 16 miljoonaa euroa sijoitushuijauksissa vuonna 2023. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 90 prosenttia. Tiedot ilmenevät Finanssiala ry:n pankeilta keräämistä luvuista. Sijoitushuijaukset liittyvät tyypillisesti virtuaalivaluuttaan, johon sijoittamalla luvataan suuria pikavoittoja pienellä riskillä.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin kesäkuussa yhteensä 5 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 167 miljardia euroa.

Avoimuusrekisterin neuvottelukunta on laatinut hyvän edunvalvontatavan suositukset, jotka kannustavat vaikuttamistoimintaa harjoittavia toimijoita yhteisiin eettisiin käytäntöihin. Finanssiala ry (FA) on ensimmäisten joukossa sitoutunut suosituksiin, jotka julkaistiin 25.6.2024.

Asunto- ja vapaa-ajan asuntomurtojen määrä on noussut selvästi vuodentakaiseen verrattuna. Toukokuun lopun 2024 tietojen mukaan asuntomurrot ovat lisääntyneet Helsingissä edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta 23 prosenttia ja koko maan osalta 20 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi poliisin tilastoista.

13.6.2024 kello 6.30 lähetetyssä tiedotteessamme oli virhe toisessa kappaleessa ensimmäisen väliotsikon jälkeen. Tekstissä sanottiin harhaanjohtavasti, että luottokiellon ottaja saa erillisen tositteen, jolla voi osoittaa luottokelpoisuuden omaehtoisesta kiellosta huolimatta. Tällaista tositetta ei kuitenkaan ole saatavilla positiivisesta luottotietorekisteristä. Alla korjattu tiedote kokonaisuudessaan.

Luottolaitokset käyttävät huhtikuun alussa 2024 käyttöön tullutta positiivista luottotietorekisteriä asiakkaan luottokelpoisuuden arviointiin. Positiivisessa luottotietorekisterissä on havaittu joitakin virheitä, ja luotonantajat korjaavat niitä jatkuvasti. Ennen kuin lähtee hakemaan uutta lainaa, kannattaa tarkastaa rekisteristä, että omat tiedot ovat ajan tasalla. Rekisteri helpottaa luotonmyöntäjiä asiakkaan tietojen tarkistamisessa ja auttaa ylivelkaantumisen torjunnassa.

Jopa 88 prosenttia suomalaisista uskoo tunnistavansa digihuijaukset melko hyvin. Reilut 70 prosenttia suomalaisista kokee osaavansa tarkistaa URL-osoitteiden oikeellisuuden esimerkiksi sähköpostiviesteissä tai muissa viesteissä. Heistä kuitenkin jopa 16 prosenttia jättää osaamisesta huolimatta linkit tarkistamatta. Yli neljännes suomalaisista välttelee digitaalisten palveluiden käyttöä huijausten pelossa. FA lanseerasi toukokuussa kansalaisille suunnatun huijausten torjuntakampanjan herättämään yleistä valppautta ja lisäämään tietoisuutta huijauksista. Nyt kampanjan mainokset ottavat jälleen haltuun eri mediakanavat. Kampanjan päätähtenä nähdään koko kansan tuntema ja rakastama näyttelijä Maija-Liisa Peuhu.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin toukokuussa yhteensä 673 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kasvoi myös suotuisan markkinakehityksen ansiosta. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 164 miljardia euroa.

Hallitus korottaa yleistä arvonlisäverokantaa ja vakuutusmaksuveron verokantaa 24 prosentista 25,5 prosenttiin syyskuun alusta 2024. Aikataulu on hankala etenkin vakuutusyhtiöille, ja Finanssiala ry (FA) ehdottaa, että siirtymäaikaa pidennettäisiin ainakin lokakuun alkuun 2024. Pankeilla ja vakuutusyhtiöillä voi olla useita kymmeniä tietojärjestelmiä, joihin verokannan nosto edellyttää muutoksia. Tietojärjestelmien lisäksi muutoksia on tehtävä hinnastoihin ja sopimuksiin, mikä myös vaatii resursseja ja aikaa. FA ymmärtää, että hallituksen julkisen talouden tasapainottamiseen vaaditaan myös välillisen verotuksen kiristystä, vaikka yleisen arvonlisäverokannan korotus onkin suora kustannus alalle.