Finanssiala ry

Ikääntyvä Suomi tarvitsee osaamista ja kokemusta koko työuran mitalla. Perinteinen käsitys työurasta yhtenä pitkänä nousuna kohti eläköitymistä ei ole katoamassa. Työura voi kulkea myös polkuna, joka koostuu siirtymisistä, uusista mahdollisuuksista ja useista huipuista. Aiheesta keskustellaan Talouden pyöreän pöydän webinaarissa torstaina 5.6.2025 klo 14.00–15.00.

Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä. Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka. Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin huhtikuussa yhteensä 439 miljoonaa euroa pääomia. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 178 miljardia euroa.

Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.

Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.

Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.

Maailmantaloutta ravisteleva kauppasota ja Suomen talouden sumuiset näkymät edellyttävät tekoja, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuisivat. FA odottaa Petteri Orpon hallitukselta nopeita kasvua tukevia toimia. Nyt tarvitaan kasvuhakuisia veromuutoksia, kuten palkansaajien ansiotulojen verotuksen keventämistä. Hallituksen on myös vietävä eteenpäin hallitusohjelman talouskasvua tukevia kirjauksia, kuten vastasyntyneelle annettavan ensisijoituksen toteuttaminen. Hallituksen on parannettava suomalaisen rahastoalan kilpailuedellytyksiä, jotta Suomeen saadaan lisää investointeja, työtä ja verotuloja.

Sairauskuluvakuutusten määrä jatkoi kasvuaan vuonna 2024. Vuoden 2024 lopussa sairauskuluvakuutettuja oli Suomessa 1 316 996 kappaletta. Vakuutetuista yksityishenkilöistä 457 882 on lapsia, aikuisia on 859 115. Yritysten ottamia vakuutuksia 305 040. Sairauskuluvakuutusten maltillisesti kasvava kysyntä kertoo kansalaisten halusta varautua. Suomalaisista 88 prosenttia uskoi vuodenvaihteessa tehdyn kansalaiskyselyn mukaan joutuvansa tulevaisuudessa kustantamaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse.

Finanssiala ry on 10.4.2025 julkistanut Lapsen Säästöstartiksi nimetyn mallinsa, jonka avulla mahdollisimman monella lapsella ja perheellä olisi mahdollisuus aloittaa sijoittaminen, vaurastua ja vahvistaa taloustaitojaan. Hallitusohjelmassaan Orpon hallitus on sitoutunut selvittämään mahdollisuutta toteuttaa ”vastasyntyneen osakesäästötili”. Ehdotus nousi esiin jo edellisellä hallituskaudella Juha Sipilän vetämässä työryhmässä, joka etsi keinoja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi. FA kannustaa hallitusta, että se ottaa Lapsen Säästöstartin huomioon hallitusohjelman kirjausta toteuttaessaan. FA:n mallin peruspilarit: Valtion luovuttama alkupääoma, esimerkiksi 300 euroa jokaista Suomen sosiaaliturvan piiriin syntyvää lasta kohden. Laaja sijoituskohdevalikoima, johon kuuluu osakkeiden lisäksi esimerkiksi rahastoja, arvopapereita ja sijoitusvakuutuksia. Säästöstarttiin sijoitettua varallisuutta tai sen tuottoa ei ole mahdollista nostaa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä. Varallisuutta tai

Suomalaisista 61 prosenttia kannattaa kansalaiskyselyn mukaan ajatusta vastasyntyneelle lahjoitettavasta ensisijoituksesta. Orpon hallitus lupaa ohjelmassaan selvittää mahdollisuutta toteuttaa vastasyntyneiden osakesäästötili, jonne valtio lahjoittaa jokaiselle vastasyntyneelle suomalaiselle lapselle ensisijoituksen osana äitiyspakkausta. Finanssiala ry:n mielestä valtion ensisijoitus tekisi sijoittamisesta arkipäiväistä jo varhaisessa vaiheessa ja edistäisi kansankapitalismia. FA julkistaa oman mallinsa torstaina 10.4. klo 9.

Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin maaliskuussa yhteensä 247 miljoonaa euroa uusia pääomia. Rahastopääoma kuitenkin pieneni markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 182 miljardia euroa.

Finanssiala ry liittyy yhteisjärjestäjäksi kahdeksasluokkalaisille suunnattuun Taloussankari-kilpailuun. Taloussankari-kilpailua koordinoivat Nordea, Pörssisäätiö, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT sekä Finanssiala ry. Kilpailuun tulee mukaan kansainvälinen ulottuvuus, kun finaalissa parhaiten pärjänneen luokan kaksi oppilasta lähtevät edustamaan Suomea European Money Quiz -kilpailun finaaliin Brysseliin.

Finanssialalle on hyväksytty kolmivuotiset työehtosopimukset. Rahoitus- ja vakuutusalan työehtosopimusten palkkaratkaisut noudattavat tasoltaan yleistä linjaa.

Viimeisimpien ennusteiden mukaan Suomen talouteen on luvassa maltillista kasvua vuosille 2025 ja 2026. Alhaisimman arvion Suomen talouskasvusta antaa Pellervon taloustutkimus, joka ennakoi BKT:n kasvavan 0,6 prosenttia vuonna 2025. Korkeinta kasvulukua ennustaa Kuntarahoitus, jonka arvion mukaan talous kasvaisi 1,5 prosenttia. Finanssiala ry (FA) kokoaa sivuilleen listausta pankkien, viranomaisten ja suomalaisten tutkimuslaitosten tuoreimmista talousennusteista. Linkki FA:n taulukoimiin tietoihin on jutun lopussa. Maaliskuussa talousennusteensa julkaisivat Danske Bank, Suomen Pankki, Kuntarahoitus, S-Pankki, Pellervon taloustutkimus ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla).

Komissio tavoittelee EU:n kansalaisille lisää mahdollisuuksia osallistua pääomamarkkinoille ja parempia rahoitusvaihtoehtoja yrityksille. Suunnitelma liittyy komission säästö- ja investointiunioniksi nimettyyn kokonaisuuteen. Finanssiala ry pitää tavoitteita kannatettavina, mutta korostaa markkinalähtöisyyttä sääntelyn lisäämisen sijaan. FA pitää hyvänä komission aloitetta edistää kansallisia sijoitustilejä parhaita käytäntöjä jakamalla. FA kannattaa komission ajatusta vetää vähittäissijoittamista koskeva RIS-ehdotus pois, jos neuvotteluissa ei saavuteta sijoittamisen edistämisen tavoitteita.

Yli 60 prosenttia finanssialan työntekijöistä on sitä mieltä, että generatiivinen tekoäly vaikuttaa työhön erittäin paljon tai melko paljon. Tiedot selviävät Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksesta. 54 prosenttia rahoitusalaa ja 67 prosenttia vakuutusalaa edustavista vastaajista sanoo, että oma organisaatio seuraa aktiivisesti tekoälyn kehitystä ja hyödyntää sitä jonkin verran. Vertailulukuna käytettävän yksityisen sektorin työsuojelupaneelin vastaajilla vastaava luku oli vain 30 prosenttia. Vastaajien mukaan generatiivinen tekoäly parantaa lähivuosina erityisesti työn tuottavuutta, laatua ja toiminnan seurantaa. Vastaajat tunnistivat myös monia ongelmia erityisesti tekoälyn eettisissä kysymyksissä. Niiden ratkaisu vaatii monialaista yhteistyötä ja huolellista suunnittelua työpaikoilla. TTL:n kanssa yhteistyössä kyselyn toteuttivat Finanssiala ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Ylemmät toimihenkilöt YTN ry.

Finanssiala ry (FA) pitää perusteltuna Finanssivalvonnan (Fiva) päätöstä pitää asuntolainakatto ja pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Lainakatto pysyy perustasollaan 95 prosentissa ensiasunnon hankintaan tarkoitetuissa lainoissa ja 90 prosentissa muissa uusissa asuntolainoissa. Pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus säilyy nollatasolla. Talouden taantumasta huolimatta viime vuoden jälkipuolella Suomen asuntomarkkinoilla nähtiin merkkejä piristymisestä, ja kehitys näyttää jatkuneen alkuvuonna 2025.

Varastetuista pyöristä maksetut korvaukset jatkoivat kasvuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2024 varastettuja pyöriä yhteensä 11,3 miljoonan euron edestä. Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin 13 400 varastettua polkupyörää. Poliisi puolestaan sai ilmoituksen 16 400 varastetusta pyörästä. Varastettujen pyörien määrät ovat olleet laskussa vuodesta 2020 saakka.