Finanssiala ry

Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?

Tekoälyn vaikutuksista käydään vilkasta keskustelua, mutta miltä tilanne näyttää finanssialalla juuri nyt?

Laura Welling on nimitetty johtajaksi Finanssiala ry:hyn (FA). Welling aloittaa tehtävässään 1.9.2026 ja on osa FA:n johtoryhmää. Hän tulee FA:han eläkkeelle jäävän Taina Ahvenjärven tilalle. Ahvenjärven vetämän ryhmän vastuualueita ovat muun muassa maksamisen, tunnistamisen ja maksujärjestelmien edunvalvonta, petos- ja vahingontorjunta sekä kyberturvallisuus, varautuminen ja rahanpesun torjunta. Ennen FA:ta Welling on työskennellyt muun muassa Deloittella ja Danske Bankissa.

Toivottavasti YEL-uudistuksella ei romuteta sitä, että YEL on yrittäjien sosiaaliturvan kivijalka, kirjoittaa kolumnissaan Finanssiala ry:n eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela.

”En kadehdi hallituksen urakkaa. Kehysriihi käytiin vaikeassa tilanteessa, mutta neuvottelujen tuloksena saatiin joitain rohkeita jamyös kasvua edesauttavia päätöksiä. Tärkeää on, että riihenkin jälkeen jatketaan työtä kasvun käynnistämiseksi koko loppukauden ajan”, Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi totesi heti hallituksen kehysriihen päättymisen jälkeen.

Ikääntyvässä ja niukkenevien resurssien yhteiskunnassa on aiheellista kysyä, mihin meillä on tulevaisuudessa enää varaa. Olisiko nyt hyvä hetki hoiva- ja sotepalveluiden raharemontille? Entä, miten hyvin ihmiset itse ovat varautuneet vanhuuteensa? Näitä kysymyksiä pohditaan Finanssiala ry:n (FA) järjestämässä seminaarissa maanantaina 27.4.2026 klo 9–11.

Osakesäästötilin mahdollisen laajennuksen tulee koskea kaikkia rahastoja toimintamuodosta riippumatta. Ruotsin rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri on kehottanut Suomea laajentamaan osakesäästötili koskemaan myös rahastoja. Laajennus tukisi pitkäjänteistä säästämistä ja järkevää hajauttamista, lisäisi asiakkaiden vaihtoehtoja ja vauhdittaisi kilpailua. Laajennus vain osaan rahastotyypeistä suosisi tiettyjä yhtiöitä ja vääristäisi kilpailua.

Suomen pitäisi kehittää osakesäästötiliä ja laajentaa se koskemaan myös rahastoja, kannustaa Ruotsin rahoitusmarkkinoista vastaava ministeri Niklas Wykman. Ministeri Wykmanin mielestä Suomen pitäisi ottaa mallia Ruotsista pääomamarkkinoiden kehittämisessä. Ruotsin sijoitussäästötili on ollut merkittävä tekijä nostamassa ruotsalaisista Euroopan ahkerimpia sijoittajia.

Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kysyy kolumnissaan, koska EU-komissio tarttuu härkää sarvista ja lukee somejäteille lakia huijausmainosten estämiseksi. Hän toivottaa median tervetulleeksi huijausten vastaiseen taisteluun.

Kevät on rakastumisen kulta-aikaa, toisaalta rikastuminen sijoittamalla kiinnostaa ympäri vuoden. Rikolliset tietävät molemmat! Entä miten koiran tai muun lemmikin omistajia yritetään huijata? Finanssiala ry:ssä petostorjunnasta vastaavat Niko Saxholm ja Sira Nieminen kertovat digihuijausten kevään trendeistä.

Ikääntyvässä ja niukkenevien resurssien yhteiskunnassa on aiheellista kysyä, mihin meillä on tulevaisuudessa enää varaa. Olisiko nyt hyvä hetki hoiva- ja sotepalveluiden raharemontille? Entä, miten hyvin ihmiset itse ovat varautuneet vanhuuteensa? Näitä kysymyksiä pohditaan Finanssiala ry:n (FA) järjestämässä seminaarissa maanantaina 27.4.2026 klo 9–11.

Suomeen rekisteröidyistä sijoitusrahastoista lunastettiin maaliskuussa yhteensä 2,1 miljardia euroa. Rahastopääoma pieneni myös markkinakehityksen takia. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa 200 miljardia euroa.

Hallitus esittää Kelalle oikeutta hakea pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän kautta etuudenhakijan ja muiden asianosaisten pankki‑ ja tilitapahtumatietoja ilman heidän erillistä suostumustaan ja rikostorjunnallista perustetta. FA pitää ehdotusta ongelmallisena erityisesti pankkisalaisuuden ja yksityisyyden suojan näkökulmista. Valvontajärjestelmän käyttö Kelan massaluonteiseen tiedonkeruuseen kuormittaisi järjestelmää ja voisi heikentää sen rikostorjunnallista tehoa. Ehdotettua valvontaa olisi helppo kiertää, sillä järjestelmä kattaa vain Suomessa olevat pankki- ja maksutilit.

Huhtikuun kehysriihi on pääministeri Petteri Orpon hallituksen viimeisiä mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, joilla Suomeen saadaan lisää vaurautta, investointeja sekä talouskasvua, joka tuo myös verotuloja. Finanssiala ry (FA) tarjoaa hallitukselle neljää toimenpidettä: Rahastojen osuudenomistajarekisterin hajautettu pitäminen on sallittava myös Suomessa, jotta kotimainen rahastoala voi kasvaa, kilpailla kansainvälisesti ja pitää työpaikat sekä verotulot Suomessa. Osakesäästötili on laajennettava rahastoihin. Laajennus tukisi pitkäjänteistä säästämistä, hajauttamista ja madaltaisi kynnystä sijoittamiseen erityisesti pienemmillä summilla. Muutos myös lisäisi kilpailua. Asuntokauppaan on pantava vauhtia ASP-ehtoja keventämällä. Alhaisempi omasäästöosuus ja lyhyempi säästöaika helpottaisivat ensiasunnon ostoa ja käynnistäisivät pidempiä asuntokaupan ketjuja. Suomen on ajettava aktiivisesti sitä, että finanssivalvojien tehtäviin sekä kotimaassa että EU:ssa lisätään kilpailukyvystä huolehtimi

Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen Suomeen rekisteröityjen osakerahastojen kehitykseen vuosina 2020–2025. Epävarmuuden keskellä sijoittajat hakivat erityisesti vakautta ja hajautusta. Pääomia siirtyi 2020-luvun alkuvuosina Eurooppaan sijoittavista rahastoista globaalisti sekä Pohjois-Amerikan teknologiavetoisiin markkinoihin sijoittaviin rahastoihin. Eurooppaan sijoittavat rahastot houkuttelivat pääomia vasta tarkastelujakson lopussa. Tähän kannustivat valtioiden isot tukipaketti- ja investointipäätökset. Osakerahastopääomien kehitykseen vaikuttavat sijoitusten ja lunastusten ohella markkinaliikkeet, joiden vaikutus on merkittävä. Selvitys perustuu Rahastoraportin dataan. Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle laatima Rahastoraportti kertoo kuukausittain Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitetut uudet pääomat ja niistä lunastetut varat. Tilastokeskuksen vuoden 2024 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,67 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.

Mökille talven jäljiltä mennessä on oltava tarkkana, kun tulisijoihin virittää tulta ensi kertaa. Tulisijojen lisäksi sähkölaitteita kannattaa valvoa ensimmäisellä käyttökerralla tavallista tarkemmin. Vaikka kevät on pitkällä, pakkaset voivat vielä yllättää vesiputket. Koostimme asiantuntijan tarkistuslistan mökkien kevätkuntoon laittoon talven jäljiltä. Lista löytyy tämän tiedotteen lopusta.

Varastetuista pyöristä maksetut korvaukset jatkoivat kasvuaan. Vakuutusyhtiöt korvasivat vuonna 2025 varastettuja pyöriä yhteensä noin 12 miljoonan euron edestä. Vakuutusyhtiöille ilmoitettiin 13 800 varastettua polkupyörää. Poliisi puolestaan sai vuonna 2025 ilmoituksen 17 100 varastetusta pyörästä, joista noin 3000 on sähköpyöriä. Pyörävarkauksien määrä nousi noin 500 kappaleella viime vuodesta. Hienoinen nousu ei kumoa pitkän aikavälin trendiä: varastettujen pyörien määrät ovat olleet laskussa vuodesta 2020 lähtien.

Finanssivalvonta (Fiva) pitää asuntolainojen lainakaton perustasollaan. Ensiasunnon hankintaan otettujen lainojen katto on siis edelleen 95 prosenttia ja muiden asuntolainojen 90 prosenttia. Lisäksi Fivan johtokunta päätti pitää pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen 0 prosentissa. Jos asuntolainakattoa koskeva hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, FA:n mielestä esityksen mukainen joustomahdollisuus olisi perusteltua ottaa käyttöön mahdollisimman pian.

Eduskunnan talousvaliokunta on antanut mietintönsä hallituksen esityksestä, jolla halutaan keventää asuntorahoitusta koskevaa sääntelyä. Valiokunta ehdottaa hallitusta enemmän höllennyksiä sääntelyyn. Merkittävimpiin lukeutuva muutos on asuntolainan enimmäispituuden nosto 40 vuoteen nykyisen 30 vuoden rajan sijaan. Finanssiala on valiokunnan mietintöön ja sen esittämiin muutoksiin tyytyväinen. Mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistunnon käsittelyyn. On oletettavaa, että eduskunta siunaa talousvaliokunnan mietinnön valmiiksi lainsäädännöksi. Lakimuutosten tarkka voimaantuloaika ei ole tiedossa.

Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.