Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Den finländska lagstiftningen måste raskt ändras så att arbetstagarna bibehåller sin ekonomiska trygghet även i undantagssituationer. JHL inleder så fort som möjligt förhandlingar med arbetsgivarförbunden om lönebetalning i undantagssituationer.

Suomen lainsäädäntöä pitää kiireesti muuttaa, jotta työntekijät tuntevat olevansa taloudellisesti turvassa myös poikkeustilanteissa. JHL ryhtyy mahdollisimman pikaisesti neuvottelemaan työnantajaliittojen kanssa siitä, miten palkanmaksu poikkeustilanteissa määräytyy.

Ammattiliitto JHL:n tietojen mukaan joka neljäs nainen Suomessa on kohdannut raskaus- tai perhevapaasyrjintää työelämässä.

Ammattiliitto JHL pitää hallituksen kehysriihen linjauksia kokonaisuutena karmeina sekä julkisen talouden että työntekijöiden näkökulmasta. Hallitus on päätöksillään pahentanut alijäämäkehitystä sen sijaan, että olisi vahvistanut talouden kestävyyttä.

Ammattiliitto JHL muistuttaa, että valtiontaloutta ei saada kestävälle uralle vain menoja leikkaamalla. Keskeinen ongelma on tulojen ja menojen eritahtinen kasvu: menot kasvavat selvästi tuloja nopeammin, mikä pitää velkaantumisen käynnissä leikkauksista huolimatta.

Ammattiliitto JHL vaatii suunnanmuutosta vuoden 2027 eduskuntavaaleissa. Työelämään tarvitaan iso remontti, ja työntekijöiden turva pitää palauttaa.

Ammattiliitto JHL muistuttaa, että kiistelty Orpo-Purran hankintalakiesitys on parhaillaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Päävaliokunta on talousvaliokunta. Suomen talous mataa ja ennusteet talouskasvulle alenevat koko ajan.

Teollisuusliitto nostaa tämän päivän uutisoinnissa esiin sen, että työntekijöiden asemaa pitää vahvistaa, ostovoimaa nostaa ja hallituksen työelämälinjaa korjata. Ammattiliitto JHL:n näkökulmasta on tärkeää tarkastella erityisesti matalapalkkaisten ja naisvaltaisten alojen asemaa. Juuri näillä aloilla nykyisen työmarkkinamallin vaikutukset näkyvät kaikkein konkreettisimmin.

Valtio aloitti maaliskuussa yt-neuvottelut, jotka uhkaavat lähes 300 hengen työpaikkaa. Neuvottelut koskevat Elinvoimakeskuksia sekä Työllisyys, kehittämis- ja hallintokeskusta (KEHA-keskus).

Ammattiliitto JHL vaatii Orpo-Purran hallitukselta lisää rahaa Suomen kokonaisturvallisuuteen. Rahapula vaarantaa tärkeän toiminnan: esimerkiksi Etelä-Karjalan pelastuslaitos on ilmoittanut lomauttavansa kaikki työntekijänsä.

Ammattiliitto JHL:n sote-henkilöstölle tekemän kyselyn mukaan maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden onnistunut työllistyminen sote-aloille edellyttää riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa, kulttuurista sopeutumista sekä suunnitelmallista perehdyttämistä. Lisäksi tarvitaan rakenteellista tukea ja muutosta työyhteisöjen asenteissa.

Yksityinen sosiaalipalveluala on saanut uuden työehtosopimuksen. Ammattiliitto JHL ja työnantajia edustava Hali ry saavuttivat alkuviikosta neuvottelutuloksen, jonka myötä JHL liittyi aiemmin saavutettuun sopimukseen.

Ammattiliitto JHL peruuttaa tämän viikon osalta kaikki työtaistelutoimensa, koska JHL ja työnantajaliitto Hali ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen yksityisen sosiaalipalvelualan kiistassa.

Ammattiliitto JHL:n edustajisto on käsitellyt myöhään perjantai-iltana yksityisen sosiaalipalvelualan tilannetta. JHL:llä ei ole ollut mahdollisuutta allekirjoittaa aiemmin samana päivänä syntynyttä neuvottelutulosta ja sen lakkovaroitukset ensi ja seuraavalle viikolle ovat yhä voimassa.

JHL antaa yksityiselle sosiaalipalvelualalle uuden lakkovaroituksen ajalle 10.–12.3.2026. Työtaistelu koskee yksityisellä sosiaalipalvelualalla kaikissa Hyvinvointiala Hali ry:n jäsenyrityksissä tehtävää työtä.

Ammattiliitto JHL vauhdittaa pitkittyneitä yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluja uudella lakkovaroituksella 3.–5.3.2026. Työtaistelu koskee yksityisellä sosiaalipalvelualalla kaikissa Hyvinvointiala Hali ry:n jäsenyrityksissä tehtävää työtä.

Ammattiliitto JHL:n edustajisto ei hyväksynyt valtakunnansovittelijan lauantai-iltana antamaa sovintoesitystä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtokiistassa. Kiista palkankorotusten tasosta ja alan työehtojen kehittämisestä jatkuu. JHL:n lakko alkaa aiemman ilmoituksen mukaisesti tiistaina 17.2.

Yleinen linja palkankorotuksissa on voitava ylittää tilanteissa, joissa sille on selvät edellytykset, ammattiliitot JHL, SuPer, Talentia ja Erto vaativat. Näistä edellytyksistä tasa-arvo on ehdottomasti tärkein.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.

Ammattiliitto JHL vaatii, että hallituksen hankintalakiesitys siirretään käsiteltäväksi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan ja talousvaliokuntaan. Esityksen vaikutukset ovat niin laajoja ja riskialttiita, ettei sitä voida käsitellä tavanomaisena teknisenä lakimuutoksena.