Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Yleinen linja palkankorotuksissa on voitava ylittää tilanteissa, joissa sille on selvät edellytykset, ammattiliitot JHL, SuPer, Talentia ja Erto vaativat. Näistä edellytyksistä tasa-arvo on ehdottomasti tärkein.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n tilaama ja Työn ja talouden tutkimus Laboren toteuttama Esimerkkikotitalouksien ostovoimakatsaus osoittaa, että vuosien 2022–2023 korko- ja inflaatiokriisi on jättänyt pysyvän jäljen monien kotitalouksien ostovoimaan. Veromuutokset eivät merkittävästi paranna keski- ja matalatuloisten julkisten alojen työntekijöiden taloudellista asemaa. Ostovoiman kehitys nojaa ensisijaisesti palkkatulojen kasvuun – ei veropolitiikkaan.

Ammattiliitto JHL vaatii, että hallituksen hankintalakiesitys siirretään käsiteltäväksi eduskunnan perustuslakivaliokuntaan ja talousvaliokuntaan. Esityksen vaikutukset ovat niin laajoja ja riskialttiita, ettei sitä voida käsitellä tavanomaisena teknisenä lakimuutoksena.

Ammattiliitto JHL tyrmää hallituksen esittämät muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalliin. Esitys on puhdas säästötoimi, joka ei ratkaise hyvinvointialueiden rahoituksen rakenteellisia ongelmia, vaan pahentaa niitä ja lisää alueellista eriarvoisuutta.

Ammattiliitto JHL vastustaa hallituksen esittämiä työelämälainsäädännön muutoksia. Esitykset heikentävät työntekijöiden asemaa, lisäävät epävarmuutta ja siirtävät työnantajariskejä työntekijöiden kannettaviksi ilman hyväksyttäviä perusteita.

Trade Union JHL is going to boost the deadlocked negotiations with a three day long strike on 17–19 February 2026. The strike targets selected workplaces in the private social services sector in different parts of Finland.

Ammattiliitto JHL vauhdittaa jumiutuneita neuvotteluja kolmipäiväisellä lakolla 17.–19.2.2026. Lakko kohdistuu valikoituihin yksityisen sosiaalialan työpaikkoihin eri puolilla Suomea.

Ammattiliitto JHL:n saamien tietojen mukaan Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksen yksiköihin on lähetetty ohjeistus turvallisten työkenkien käytöstä. Asia on herättänyt laajaa huolta ja hämmennystä työntekijöiden keskuudessa, sillä vaadittavien kenkien tarkka määritelmä on edelleen epäselvä ja tulkinnanvara on jätetty esihenkilöille.

Ammattiliitto JHL arvioi Suomen hallitukseen iskeytyneen trumppilaisen ajattelun, kun se ajaa hankintalain muutoksessa suppean valtaeliitin etuja.

Veronkevennyksiä luvattiin – näkyvätkö ne julkisten alojen työntekijöiden kukkarossa? Miten asumistuen muutokset ja velkaratkaisut muokkaavat opiskelijan toimeentuloa? Onko hallituksen politiikka vahvistanut ostovoimaa?

Ammattiliitto JHL on huolissaan hankintalain uudistuksesta. Liiton mielestä lakimuutos aiheuttaa lisäkustannuksia ja merkittäviä turvallisuusriskejä.

Ammattiliitto JHL vastustaa jyrkästi hallituksen valmistelemia työsopimuslain heikennyksiä. Erityisen huolestunut liitto on julkisella puolella tapahtuvista määräaikaisuuksien ketjuttamisista.

Ammattiliitto JHL:n kumppanin Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin rahoitusleikkaus heikentää merkittävästi työntekijöiden oikeuksien eteen tehtävää työtä maailmalla. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavion (ps.) johdolla rahoitusta leikataan noin 40% nykytasoon verrattuna.

Ammattiliitto JHL on syvästi huolissaan hyvinvointialueiden tilanteesta, kun ne joutuvat turvautumaan laajoihin henkilöstövähennyksiin taloudellisten paineiden vuoksi. Tämä ei ole pelkästään hallinnollinen kysymys: kyse on ihmisten terveydestä, turvallisuudesta ja työntekijöiden jaksamisesta. Ratkaisuksi liitto esittää, että hyvinvointialueiden rahoituslaki avataan. Näin alueille voidaan antaa kohtuullinen lisäaika alijäämien kattamiseen ja kestävien ratkaisujen löytämiseen.

Vankilavirkailijain liitto varoittaa vankeinhoidon kriisistä Suomessa. Vankiloiden yliasutus uhkaa turvallisuutta, ja henkilöstön työhyvinvointi on heikentynyt resurssipulan vuoksi. Vartijoiden koulutuspaikkoja on lisätty, mutta työvoiman riittävyys ja turvallisuus ovat yhä haasteita. Työterveyshuolto on myös heikentynyt säästöjen seurauksena.

Ammattiliitto JHL vaatii Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuustoa perumaan päätöksen pelastustoimen palvelutason heikentämisestä vuosille 2025–2029. JHL vaatii aikalisää ja selvityksen käynnistämistä vaikutuksista.

Yleisimmän syrjintään syylliseksi koetaan esihenkilö, naiset kohtaavat syrjintää enemmän kuin miehet. Ikäryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja siinä, miten usein syrjintää koetaan.

Oftast är det chefen som diskriminerar, och kvinnor upplever mer diskriminering än män. Det fanns inga stora skillnader i hur ofta olika åldersgrupper råkade ut för diskriminering.

EMBARGOED UNTIL TUE 25 NOVEMBER 9:30 AM EET Most often the person whose actions are perceived as discrimination is a supervisor or manager. Women face discrimination more often than men. There are no significant differences between age groups in how often people experience discrimination.

Ammattiliitto JHL:n mukaan Suomen väestökehitys vaikeuttaa entisestään työvoiman saatavuutta sote- sekä kasvatus- ja ohjausaloilla. Juuri nyt olisi ratkaisevan tärkeää huolehtia siitä, että olemassa oleva henkilöstö on osaavaa ja että he saavat tarvittavan tuen ammattitaitonsa kehittämiseen.