Insinööriliitto IL ry

Insinööriliiton hallitus on valinnut Maria Mäkysen liiton yhteiskuntasuhdejohtajaksi 1. joulukuuta 2025 alkaen. Mäkysen vastuulle kuuluvat liiton yhteiskuntasuhteet, viestintä, markkinointi ja tutkimus.

Vaativimmissa tehtävissä työskentelevillä on useammin YAMK-tutkinto kuin alemmissa toimiasemissa työskentelevillä.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salon mielestä maan hallitus kylvää lisää myrkkyä suomalaisille työmarkkinoille esittämällä henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista. Jos eduskunta hyväksyy hallituksen tänään sille antaman esityksen, jatkossa henkilökohtaisen irtisanomisen perusteeksi riittää pelkkä asiallinen peruste nykyisen asiallisen ja painavan perusteen sijaan.

Teollisuuden uusien tilausten arvo ja tuotannon volyymi ovat molemmat kasvussa. Tuotannon kasvu näkyy ennen pitkää myös työpaikkojen määrässä.

Inflaatio on säilynyt koko vuoden vakaana. Insinööriliiton ekonomisti Paavo Hurrin mielestä hallituksen on pidettävä huolta, että kulutus ei jää polkemaan paikalleen.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on luonnollinen välivaihe ammattitaidon kehittämisessä ja polku myöhemmin mahdolliseen AMK-tohtorin tutkintoon.

Vaikka talouden suhdanne on parantunut, työvoiman kysyntä ei ole vielä alkanut elpyä. Työllisyyden kasvattaminen vaatisi työllisyyspalveluiden parantamista.

The Union of Professional Engineers in Finland and Academic Engineers and Architects in Finland TEK are concerned about research findings on the position of international experts. The unions propose means of getting top experts into employment more effectively and motivating them to remain in Finland.

Insinööriliitto ja Tekniikan akateemiset (TEK) ovat huolissaan tutkimustuloksista kansainvälisten osaajien asemasta. Liitot ehdottavat keinoja, joilla huippuosaajia saataisiin työllistettyä nykyistä paremmin ja houkuteltua jäämään maahan.

Koulutusta vastaavan työpaikan saaminen vaikeutui kolmatta vuotta peräkkäin, selviää Insinööriliiton tekemästä sijoittumistutkimuksesta.

Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo vaatii päättäjiä ratkaisemaan kiireellisesti mielenterveyden kriisin. Vaarana on, että mielenterveyden ongelmat luhistavat monen nuoren työuran ennen kuin se ehtii kunnolla alkaakaan.

Viime vuonna maksettiin aikaisempaa vähemmän yritystukia, mutta niiden painopiste siirtyi uusien innovaatioiden kehittämiseen.

Viime kuukausien talousennusteet ovat ennustaneet parempia aikoja, mutta kuluttajien luottamus laahaa perässä.

Järjestäjät: Insinööriliitto ja MIELI ry Aika: 27.3.2025 klo 11:00-11:45 Paikka: Pikkuparlamentti, Kansalaisinfo Kahvitarjoilu ennen tilaisuutta Mielenterveyden häiriöt olivat yleisen syy sairauspäivärahalle viime vuonna. Mielenterveyden häiriöiden perusteella sairauspäivärahaa sai yli 100 000 henkilöä vuonna 2024 (Kela). Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet muodostavat jo yli puolet kaikista työkyvyttömyyseläkkeistä (Eläketurvakeskus). Erityisesti alle 45-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeistä valtaosa johtuu mielenterveyden ongelmista. Miksi työ kuormittaa mieltä? Onko asialle tehtävissä mitään? Ohjelma Tilaisuuden avaus, edunvalvontajohtaja Petteri Oksa, Insinööriliitto Miksi työ kuormittaa mieltä? Johtaja Timo Lehtinen, MIELI ry Ratkaiseeko politiikka mielenterveyskriisin? Millä politiikkatoimilla tuetaan työelämän mielenterveyttä? Puheenvuorot kansanedustajat Saara-Sofia Siren (kok.) ja Pinja Perholehto (sd.)

Teollisuuden tilaukset ja tuotanto kasvoivat tammikuussa vuoden takaisesta. Talouden kasvua uhkaa kuitenkin suurvaltojen välinen kauppasota.

Insinööriliitto (IL) ja Tekniikan Akateemiset (TEK) vastustavat hallituksen esittämiä tiukennuksia pysyvän oleskeluluvan saamiseen. Pysyvä oleskelulupa vahvistaa ihmisen sitoutumista Suomeen ja mahdollistaa suuremman riskinottokyvyn. Kansainvälisten osaajien lupaehtoja tulee helpottaa merkittävästi tiukennuksien sijasta. Tämä parantaisi Suomen kilpailukykyä ja vetovoimaa kansainvälisten osaajien houkuttelussa.

Yleisen taloussuhdanteen paranemisesta on selviä merkkejä, mutta työnantajat aikailevat vielä työntekijöiden palkkaamisessa.

Insinöörien mediaanipalkka nousi viime vuonna maltilliset 2,5 prosenttia. Työehtosopimuksen yleiskorotuksilla on iso merkitys insinöörien palkkakehityksessä, sillä 69 prosentilla palkan nousu perustui työehtosopimuksessa määriteltyyn yleiskorotukseen, selviää Insinööriliiton lokakuussa tekemästä työmarkkinatutkimuksesta.

Ministeri voisi yhä käyttää valtaansa ja tunnustaa vanhan insinööritutkinnon tasavertaiseksi nykyisten ammattikorkeakoulututkintojen kanssa.

Uransa alkutaipaleella olevien insinöörien työpaikkojen määrä kasvanee ensi vuonna, kun talous alkaa kasvaa.