Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

I processen för val av vice verkställande direktör vid Kommunförbundet går två sökande efter intervjuerna vidare till lämplighetsbedömning. Kommunförbundets arbetsutskott som intervjuat de sökande kallar Ari Korhonen och Susanna Huovinen till lämplighetsbedömning. Förslaget är enhälligt.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan valintaprosessissa kaksi hakijaa on haastattelujen jälkeen etenemässä soveltuvuusarviointiin. Kuntaliiton työvaliokunnasta muodostuva haastatteluryhmä kutsuu arvioitaviksi Ari Korhosen ja Susanna Huovisen. Esitys on yksimielinen.

Bland de sökande till den lediga posten som vice verkställande direktör vid Kommunförbundet har sex personer valts till intervju. Sammanlagt 18 personer hade sökt posten.

Avoinna olevaa Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa hakeneiden keskuudesta on valittu kuusi henkilöä haastatteluun. Tehtävää haki yhteensä 18 henkilöä.

Kuntaliitto on tyrmistynyt, että hallitus täyttää veronkevennyksistä aiheutuvaa rahoitusvajetta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Leikkaus iskee suoraan suomalaisten peruspalveluihin ja kasvun edellytyksiin, kuten koulutukseen.

Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.

Posten som vice vd vid Kommunförbundet har sökts av 18 personer. Ansökningstiden gick ut 16.4.2025.

Avoinna olevaa Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa on hakenut 18 henkilöä. Hakuaika umpeutui 16.4.2025.

Heikko työllisyystilanne on kasvattamassa TE-uudistuksen hintalappua ennakoitua merkittävästi suuremmaksi. Jos TE-uudistuksen rahasiirtoja ei kehysriihessä tarkisteta, lankeaa loppulasku täysimääräisesti kuntien harteille.

Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. "Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).

Kuntavaaleissa saatiin moneen kuntaan keski-ikäiset valtuustot – nuorten osuus päätöksenteossa jatkaa laskuaan. Kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna ja on nyt 51,3 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus valtuustoissa pieneni 5,0 prosenttiin. "Valtuustojen ikärakenne heijastaa pitkälti myös ehdokasasettelua, mutta nuorten osalta ero ehdokkaiden ja valittujen välillä on silti huolestuttavan suuri. Nuorten ääni jää edelleen vaimeaksi kuntien päätöksenteossa", sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. Kunnittain on kuitenkin huomattavia eroja, selviää Kuntaliiton kuntavaalianalyysista.

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi historiallisen alhaiseksi – "Erittäin suuri pettymys", sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. ”Kuntavaalit antoivat selvästi vetoapua aluevaaleille, jotka järjestettiin ensi kertaa samaan aikaan kuntavaalien kanssa”, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Äänestysaktiivisuudessa oli jälleen suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa päästiin yli 70 prosentin, toisissa jäätiin selvästi alle 50:n. Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 % kunnista) ja laski 166 kunnassa (57 % kunnista). Äänestysaktiivisuus nousi eniten Ranuan kunnassa ja laski eniten Pyhärannan kunnassa. Kuntaliitto julkaisee vaalianalyyseja alkuviikon ajan.

Kunnat ja kaupungit odottavat hallituksen puoliväliriiheltä ratkaisuja kasvun edellytysten luomiseen. Kuntaliitto painottaa, että kuntataloudessa ei ole enää leikkaus- tai jakovaraa.

Vuoden 2024 Kuntalaistutkimuksen mukaan kansalaisopistot ovat edelleen erittäin arvostettuja kuntalaisten keskuudessa. Kansalaisopistojen palveluihin kantaa ottaneista peräti 74 prosenttia pitää näitä palveluja hyvin hoidettuina ja 72 prosenttia hyvin saatavina ja saavutettavina.

Kuntien välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka paljon perusopetuksen järjestäminen maksaa oppilasta kohden. Kuntaliiton tuore selvitys osoittaa, että pienenevät ikäluokat ja maantieteelliset erot heijastuvat yhä selvemmin opetuksen kustannuksiin. Perusopetuksen järjestämisen kustannukset eivät supistu suoraviivaisesti oppilasmäärien laskiessa. "Olemme pitkään puhuneet siitä, kuinka erilaiset olosuhteet kunnissa ovat, mutta näin isot erot olivat meillekin yllätys", sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat monet tekijät, joihin kunnat eivät voi suoraan vaikuttaa. Näitä ovat esimerkiksi taajama-aste, maantieteelliset olosuhteet, kuten saaristoisuus sekä oppilasmäärät. Lisäksi valtakunnalliset säädökset rajaavat paikallista päätäntävaltaa. “On välttämätöntä, että lainsäädäntö sallii joustoja ja erilaisia järjestämistapoja perusopetuksen saatavuuden varmistamiseksi Suomen erilaisissa olosuhteissa. Etäopetusta tulee kehittää lähiopetust

Vuoden 2025 kuntavaalien ennakkoäänestys on päättynyt. Ennakkoon kuntavaaleissa äänesti 28,2 prosenttia kaikista äänioikeutetuista eli yhteensä vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus on hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 koronavaalien tasosta, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. – Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, arvioi Pekola-Sjöblom. Korkeimman ennakkoäänestysaktiivisuuden kunnat: Kolari – 54,9 % Lestijärvi – 52,4 % Savukoski – 52,3 % Ranua – 47,7 % Puolanka – 47,4 % Kustavi – 46,1 % Pello – 44,2 % Utsjoki – 43,3 % Enonkoski – 42,9 % Hailuoto – 42,6 %.

Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan nuorisopalveluihin ollaan tyytyväisiä, ja pitkällä aikavälillä kehitys on ollut nousujohteista. Nuorisopalvelujen hoitoon kantaa ottaneista kuntalaisista 51 prosenttia pitää palvelua hyvin hoidettuna ja 56 prosenttia hyvin saatavana ja saavutettavana.

Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksesta (n=10500) selviää, että suomalaiset tekevät äänestyspäätöksensä kuntavaaleissa ennen kaikkea ehdokkaan, puolueen sekä ehdokkaan kotipaikan mukaan eli vaakakupissa painaa, onko ehdokas oman kunnanosan edustaja. Lähes yhdeksän kymmenestä (88%) vastaajasta pitää henkilöä eli ehdokasta tärkeänä tekijänä kuntavaaleissa äänestettäessä: 60 prosenttia vastaajista pitää ehdokasta erittäin tärkeänä ja 28 prosenttia melko tärkeänä tekijänä äänestyspäätöksen taustalla. Puoluetta tai valitsijayhdistystä pitää tärkeänä tai melko tärkeänä 68 prosenttia vastaajista, ja lähes puolet painottaa oman kylän, kunnan tai kaupunginosan ehdokasta.

Uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 56 prosenttia ammatilliseen koulutukseen kantaa ottaneista kuntalaisista piti sitä hyvin hoidettuna ja 60 prosenttia hyvin saavutettavana. Ammatillisen koulutuksen tyytyväisyyttä mitattiin myös asteikolla 1–5 ja vuoden 2024 kyselyssä tyytyväisyys oli 3,50. Tämä on hienoista laskua edelliseen mittauskertaan vuonna 2020, jolloin keskiarvo oli 3,57.

Julkaisuvapaa 31.3. klo 1 Kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 2. huhtikuuta, ja äänestäjille on tänä vuonna tarjolla lähes tuhat äänestyspaikkaa ympäri Suomen. Perinteisten kunnantalojen, kirjastojen ja kauppakeskusten lisäksi äänen voi käydä antamassa esimerkiksi uimahallissa, paloasemalla, museossa, teatterissa ja jopa laskettelurinteessä. Jos satut olemaan saaristossa, ei hätää – Paraisilla ja Kemiönsaarella voit äänestää yhteysaluksilla. Mantereella puolestaan liikkuvat äänestysbussit tuovat vaalit äänestäjien lähelle myös kuntakeskusten ulkopuolella.