Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille. “On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.

Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.

Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.

Kuntatalouden tila heikkeni odotetusti vuodesta 2024. Toiminnan ja investointien rahavirralla mitattuna kuntataloudessa oli yli 800 miljoonan euron alijäämä vuonna 2025, sillä kuntien kustannukset kasvoivat muun muassa TE-palvelu-uudistuksen myötä reippaasti. Talouden tilan heikkenemistä selittävät myös verotulojen aleneminen sekä valtionosuuksien leikkaukset. Tiedot käyvät ilmi kuntatalouden tilaa vuonna 2025 arvioivasta Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä.

Tarkoituksena on löytää ratkaisuja tilanteisiin, joissa nuoren toimintakyky ei riitä opintojen suorittamiseen. ”Meidän on varmistettava, ettei yksikään nuori jää koulutusjärjestelmässä väliinputoajaksi silloin, kun toimintakyky ei riitä tutkintotavoitteisiin opintoihin. Kuntouttavan opetuksen selvityksellä haemme konkreettisia ratkaisuja ja toimivia yhteistyömalleja nuorten tueksi”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen.

Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa, kaavoitus ja maankäyttö sekä uusien asukkaiden houkuttelu ovat kuntapäättäjien mukaan tärkeimmät keinot vahvistaa kunnan elinvoimaa ja hyvinvointia. Nämä keinot arvioivat melko tai erittäin tärkeiksi useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä. Tiedot perustuvat syksyllä 2025 toteutettuun Kuntapäättäjäkyselyyn, johon vastasi yli 2 500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.

Samarbete med lokala företag, planläggning och markanvändning samt åtgärder för att locka nya invånare är enligt de kommunala beslutsfattarna de viktigaste metoderna för att stärka kommunens livskraft och välfärd. Dessa metoder bedömdes vara ganska eller mycket viktiga av fler än nio av tio enkätdeltagare. Uppgifterna baserar sig på en beslutsfattarenkät som genomfördes hösten 2025 och som besvarades av över 2 500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.

Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii

Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin

Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.

Valtaosa kuntien luottamushenkilöistä ja johtavista viranhaltijoista näkee, että keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiri vaikuttaa melko tai erittäin paljon oman kunnan toimintaedellytyksiin. Tämä ilmenee syksyllä toteutetusta Kuntapäättäjäkyselystä, johon vastasi yli 2500 valtuutettua ja keskeistä viranhaltijaa.

Merparten av kommunernas förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare anser att debatt- och beslutsklimatet påverkar mycket eller ganska mycket förutsättningarna för kommunens verksamhet. Resultaten baserar sig på beslutsfattarenkäten som genomfördes i höstas och besvarades av över 2500 förtroendevalda och ledande tjänsteinnehavare.

Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea. Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään. Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän. Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen. Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.

Kuntien tiukka taloustilanne vaikuttaa viestinnän resursseihin, käy ilmi Kuntaliiton kuntaviestintäkyselystä. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista kuntien ja kaupunkien viestijöistä arvioi, että kunnan taloudellinen tilanne vaikuttaa viestintään ja markkinointiin.

Kommunernas strama ekonomiska situation påverkar resurserna för kommunikationen, enligt Kommunförbundets kommunikationsenkät. Två tredjedelar av kommunikatörerna som svarat på enkäten bedömer att kommunens ekonomiska situation påverkar kommunikationen och marknadsföringen.

De första resultaten av beslutsfattarenkäten ger en heltäckande och aktuell bild av läget i kommunsektorn i början av den nya fullmäktigeperioden. De kommunala beslutsfattarna ser med tillförsikt på den pågående perioden, även om det svaga läget inom den offentliga ekonomin ger upphov till omfattande oro i kommunerna.

Kuntapäättäjäkyselyn ensimmäiset tulokset tarjoavat kattavan ja ajantasaisen kuvan kuntakentän näkymiin uuden valtuustokauden alkutaipaleella. Kuntapäättäjät suhtautuvat alkaneeseen kauteen luottavaisesti, vaikka julkisen talouden heikko tilanne huolestuttaa laajasti kuntakentällä.

Kommunförbundets förbundsdelegation har idag 4.12.2025 valt delegationens presidium samt styrelse och styrelsens presidium. Till ordförande för Kommunförbundets styrelse valdes Tammerfors borgmästare Ilmari Nurminen (SDP).

Kuntaliiton valtuuskunta valitsi tänään 4.12.2025 valtuuskunnan puheenjohtajiston sekä hallituksen ja hallituksen puheenjohtajiston. Kuntaliiton hallitusta valittiin johtamaan Tampereen pormestari Ilmari Nurminen (SDP).