Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kommunförbundet utredde våren 2025 vilket stöd kommunerna och städerna i nuläget erbjuder i användningen av digitala tjänster. Diskussioner fördes med 21 kommuner. De främsta utmaningarna med att erbjuda och utveckla digitalt stöd är bristen på kontinuitet, att ingen ansvarar för stödet, tidsbrist och osäker finansiering. För att utveckla det digitala stödet på lokal eller regional nivå behövs en stadigvarande samordnare och ett långsiktigt arbete.

Kuntaliitto selvitti keväällä 2025 kuntien ja kaupunkien digituen nykytilaa. Keskusteluja käytiin 21 kunnan kanssa. Keskeisimpiä haasteita digituen tarjoamiselle ja kehittämiselle ovat jatkuvuuden puute, vastuuhenkilön tai -tahon puuttuminen, ajanpuute sekä epävarmuus rahoituksesta. Digituen alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen tarvitaan vakituista koordinoijaa ja pitkäjänteistä tekemistä.

Kommunförbundets styrelses arbetsutskott föreslår att Susanna Huovinen, magister i samhällsvetenskaper, väljs till ny vice vd vid Kommunförbundet. Det slutliga beslutet fattas av Kommunförbundets styrelse vid sammanträdet den 22 maj.

Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta esittää, että liiton uudeksi varatoimitusjohtajaksi valitaan yhteiskuntatieteiden maisteri Susanna Huovinen. Lopullisen päätöksen tekee Kuntaliiton hallitus kokouksessaan 22. toukokuuta.

Kuntaliiton Yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtajaksi ja Kuntaliiton johtoryhmän jäseneksi on valittu maisema-arkkitehti Pirjo Sirén. Sirén siirtyy Kuntaliittoon Tuusulan kuntakehitysjohtajan tehtävästä ja aloittaa Kuntaliitossa 5. elokuuta.

Viisi suurta kaupunkia – eli Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa ja Turku – julkaisivat vapaaehtoiset kestävyysarvionsa tänään 7. toukokuuta. Vapaaehtoinen kestävyysarvio viittaa siihen, että arvioita ei ohjaa lakisääteinen pakko, vaan tarve kehittää kaupunkien toimintaa.

Fem stora städer – Helsingfors, Esbo, Tammerfors, Vanda och Åbo – har publicerat frivilliga hållbarhetsbedömningar i dag den 7 maj. De frivilliga hållbarhetsbedömningarna visar att bedömningen inte styrs av ett lagstadgat tvång, utan av behovet av att utveckla städernas verksamhet.

Talous yhdistää – ilmasto jakaa: kuntapäättäjät ja kuntalaiset suhtautuvat kestävään kehitykseen myönteisesti, mutta eri painotuksin. Kestävä kehitys saa laajaa kannatusta kunnissa, mutta näkemyseroja löytyy sen eri osa-alueiden välillä. Kuntaliiton tuoreet tutkimukset osoittavat, että erityisesti taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys yhdistävät kuntalaisia ja päättäjiä yli puoluerajojen. Ekologinen kestävyys puolestaan – erityisesti ilmastotoimet – jakaa näkemyksiä merkittävästi erityisesti poliittisesti ja roolien mukaan. Kuntien viranhaltijat ovat päättäjiä valmiimpia edistämään monia kestävyyteen liittyviä toimia.

I processen för val av vice verkställande direktör vid Kommunförbundet går två sökande efter intervjuerna vidare till lämplighetsbedömning. Kommunförbundets arbetsutskott som intervjuat de sökande kallar Ari Korhonen och Susanna Huovinen till lämplighetsbedömning. Förslaget är enhälligt.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan valintaprosessissa kaksi hakijaa on haastattelujen jälkeen etenemässä soveltuvuusarviointiin. Kuntaliiton työvaliokunnasta muodostuva haastatteluryhmä kutsuu arvioitaviksi Ari Korhosen ja Susanna Huovisen. Esitys on yksimielinen.

Bland de sökande till den lediga posten som vice verkställande direktör vid Kommunförbundet har sex personer valts till intervju. Sammanlagt 18 personer hade sökt posten.

Avoinna olevaa Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa hakeneiden keskuudesta on valittu kuusi henkilöä haastatteluun. Tehtävää haki yhteensä 18 henkilöä.

Kuntaliitto on tyrmistynyt, että hallitus täyttää veronkevennyksistä aiheutuvaa rahoitusvajetta leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Leikkaus iskee suoraan suomalaisten peruspalveluihin ja kasvun edellytyksiin, kuten koulutukseen.

Kevään kuntavaaleissa nähtiin yhdistelmä jatkuvuutta ja uudistumista. Enemmistö valituista on istuvia valtuutettuja – enemmän kuin kertaakaan yli kahteen vuosikymmeneen – mutta samaan aikaan yli 50 kunnassa valtuusto meni lähes uusiksi. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom pitää valtuutettujen vaihtuvuutta kokonaisuutena tänä vuonna hyvin vähäisenä.

Posten som vice vd vid Kommunförbundet har sökts av 18 personer. Ansökningstiden gick ut 16.4.2025.

Avoinna olevaa Kuntaliiton varatoimitusjohtajan paikkaa on hakenut 18 henkilöä. Hakuaika umpeutui 16.4.2025.

Heikko työllisyystilanne on kasvattamassa TE-uudistuksen hintalappua ennakoitua merkittävästi suuremmaksi. Jos TE-uudistuksen rahasiirtoja ei kehysriihessä tarkisteta, lankeaa loppulasku täysimääräisesti kuntien harteille.

Kevään 2025 kuntavaaleissa valittiin ennätyksellinen määrä naisia valtuutetuiksi. Naisten osuus valituista valtuutetuista on 44,9 prosenttia, mikä tarkoittaa 4,7 prosenttiyksikön nousua vuoden 2021 kuntavaaleihin verrattuna. "Kyseessä on historiallinen muutos", iloitsee Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Eniten naisvaltuutettuja valittiin Uudellamaalla (52,8 %) ja Kanta-Hämeessä (52,1 %), vähiten taas Kainuussa (38,7 %) ja Etelä-Pohjanmaalla (33,5 %).

Kuntavaaleissa saatiin moneen kuntaan keski-ikäiset valtuustot – nuorten osuus päätöksenteossa jatkaa laskuaan. Kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen keski-ikä nousi hieman edellisiin vaaleihin verrattuna ja on nyt 51,3 vuotta. Alle 30-vuotiaiden osuus valtuustoissa pieneni 5,0 prosenttiin. "Valtuustojen ikärakenne heijastaa pitkälti myös ehdokasasettelua, mutta nuorten osalta ero ehdokkaiden ja valittujen välillä on silti huolestuttavan suuri. Nuorten ääni jää edelleen vaimeaksi kuntien päätöksenteossa", sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Kuntaliitosta. Kunnittain on kuitenkin huomattavia eroja, selviää Kuntaliiton kuntavaalianalyysista.

Kuntavaalien äänestysaktiivisuus jäi historiallisen alhaiseksi – "Erittäin suuri pettymys", sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen. ”Kuntavaalit antoivat selvästi vetoapua aluevaaleille, jotka järjestettiin ensi kertaa samaan aikaan kuntavaalien kanssa”, toteaa tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom. Äänestysaktiivisuudessa oli jälleen suuria kuntakohtaisia eroja. Joissakin kunnissa päästiin yli 70 prosentin, toisissa jäätiin selvästi alle 50:n. Äänestysaktiivisuus nousi 120 kunnassa (41 % kunnista) ja laski 166 kunnassa (57 % kunnista). Äänestysaktiivisuus nousi eniten Ranuan kunnassa ja laski eniten Pyhärannan kunnassa. Kuntaliitto julkaisee vaalianalyyseja alkuviikon ajan.