Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Om ändringen som gäller kommunernas in house-bolag i samband med revideringen av upphandlingslagen träder i kraft enligt regeringsprogrammet, kommer det att medföra merkostnader för kommunerna på cirka 600 miljoner euro. Det här framgår av en utredning som FCG gjort för Kommunförbundet, där kommunerna har bedömt hurdana omställningskostnader den eventuella lagreformen skulle medföra.

Jos hankintalain uudistukseen liittyvä kuntien in house -yhtiöitä koskeva muutos tulee voimaan hallitusohjelmakirjauksen mukaisena, kunnille koituu uudistuksesta noin 600 miljoonan euron lisäkustannukset. Tämä käy ilmi FCG:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä, jossa kunnat arvioivat mahdollisen lakiuudistuksen muutoskustannusvaikutuksia.

Kommunförbundet har skickat en vädjan till kommun- och regionminister Anna-Kaisa Ikonen om behovet av att inleda ett parlamentariskt arbete om kommunernas framtid.

Kuntaliitto on lähettänyt kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle vetoomuksen parlamentaarisen työn käynnistämiseksi kuntien tulevaisuudesta.

Neljä viidestä ammatillisen koulutuksen opiskelijasta kertoo pitävänsä koulunkäynnistä, selviää vastikään julkaistusta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselystä. Osuus on kyselyssä mukana olevista koulutusmuodoista selvästi korkein, ohi perusopetuksen ja lukion. Tulokset kääntävät päälaelleen sitkeän käsityksen siitä, että ammatilliseen hakeutuisivat vähemmän motivoituneet nuoret. Samaa suuntaa osoittaa myös Kuntaliiton tuore selvitys, jonka mukaan ammatillisen koulutuksen opiskelijat kokevat vaikutusmahdollisuutensa ja kouluarjen työrauhan paremmiksi kuin muut toisen asteen opiskelijat.

Hyvinvointialueuudistus on Suomen julkisen hallinnon historian suurin muutos, ja sen vaikutukset näkyvät kunnissa monin tavoin. Uudistus on luonut uudenlaisen kolmikerroksisen hallintorakenteen, jossa valtion vahva ohjaus, epäselvät vastuut, taloushaasteet ja käytännön yhteistyön haasteet kiristävät kuntien ja hyvinvointialueiden välejä. "Kunnilla ja hyvinvointialueilla on oltava niille määritellyn itsehallinnollisen roolin mukaisesti riittävästi liikkumavaraa omassa toiminnassaan ja yhteistyössään, jota tehdään yhteisten asukkaiden hyväksi. Isot uudistukset vievät aikaa, mutta asukkaiden palvelutarpeet eivät odota", Kuntaliiton Liisa Jurmu alleviivaa.

Välfärdsområdesreformen är den största omstruktureringen någonsin i Finlands offentliga förvaltnings historia och dess effekter märks på många sätt i kommunerna. Reformen har skapat en ny förvaltningsstruktur med tre nivåer där statens starka styrning, en oklar ansvarsfördelning, ekonomiska utmaningar och det praktiska samarbetet skapar friktion mellan kommunerna och välfärdsområdena.

Limingan sivistysjohtaja, filosofian tohtori Päivi Mäki on saanut vuoden 2025 Sivistyksen suunta -palkinnon. Kuntaliiton ja Opsia ry:n myöntämä tunnustus jaettiin 14. kertaa Valtakunnallisilla sivistystoimen neuvottelupäivillä. Mäki tunnetaan rohkeasta kehittämisotteestaan ja vahvasta yhteistyökyvystään – hänen johdollaan Limingassa on muun muassa rakennettu kaksikielinen suomi–englanti -opetuksen polku ja saatu Lapsiystävällinen kunta -tunnustus.

Kahdeksan suurimman puolueen johto vakuutti olevansa valmis parlamentaariseen työhön kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi keskiviikkona 17.9. Kuntamarkkinoiden Puoluejohdon paneelissa. Kaikki puoluejohtajat jakoivat yhteisen huolen siitä, että väestön ikääntyminen, matala syntyvyys, kaupungistuminen ja keskittyvä maahanmuutto vaikeuttavat kaupunkien ja kuntien mahdollisuuksia tarjota laadukkaita palveluja. – Kunta- ja palvelurakenteen tulevaisuutta suuntaavat päätökset ovat poliittisia ja toivon, että näistä asioista voidaan keskustella, sopia ja päättää laajasti yli puoluerajojen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen totesi.

Kommunerna har under det senaste decenniet avsevärt ökat resurserna för att främja barns och ungdomars välmående, enligt en utredning från Kommunförbundet. Omkring 13 000 nyanställningar har gjorts och tjänsterna har blivit mångsidigare. Majoriteten av de unga mår fortfarande bra: cirka 85 procent säger att de är nöjda med sitt liv. Samtidigt behöver vissa unga alltmer stöd. Kommunerna har infört effektfulla lösningar, och utan dessa insatser skulle de unga må klart sämre. De växande utmaningarna i framtiden kräver att resurserna riktas rätt och kommunerna måste ges tillräckligt med handlingsutrymme för att utveckla sin verksamhet. – Vi måste fråga oss om vi gör rätt saker och riktar resurserna dit där de gör mest nytta. Behoven av tjänster kan inte tillgodoses i det oändliga genom att nya uppgifter ständigt läggs till de gamla. Därför bör kommunernas utvecklingsutrymme inte krympas, utan utvidgas, säger Susanna Huovinen, vice verkställande direktör vid Kommunförbundet.

Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoi vuonna 2023 olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa. "On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaj

Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana. Valtaosa vastaajista (lähes 80 %) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa. Kuntaliiton Talousbarometri toteutettiin 3.–8. syyskuuta ja siihen vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.

Den demografiska förändringen, dvs. den minskande nativiteten, befolkningens stigande ålder, den koncentrerade invandringen och urbaniseringen, försvårar på ett aldrig tidigare skådat sätt kommunernas möjligheter att tillhandahålla tjänster för invånarna. Förändringen är oundviklig och kännbar både i kommuner som förlorar befolkning och i snabbt växande städer, enligt en utredning beställd av Kommunförbundet. Om inget görs kan skillnaden mellan den lägsta och högsta kommunalskattesatsen i framtiden vara nästan 19 procentenheter.

Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. Muutos on vääjäämätön ja merkittävä niin väestöään menettävissä kunnissa kuin vauhdikkaasti kasvavissa kaupungeissakin, selviää Kuntaliiton tilaamasta selvityksestä. Jos mitään ei tehdä, ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä.

Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin palkkaamalla omaa, ei-lakisääteistä henkilöstöä varhaiskasvatukseen, esiopetukseen, perusopetukseen ja lukioihin, vaikka laki ei siihen velvoita, selviää Kuntaliiton tuoreesta kyselytutkimuksesta. – Kuntien lisäsatsaukset kertovat aidosta tahdosta tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Huolemme kuitenkin on, että hyvinvointialueiden vastuulla olevia tehtäviä sysätään kunnille, Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki painottaa. Koulun opetushenkilöstö toteuttaa työssään yhteisöllistä opiskeluhuoltoa yhteistyössä hyvinvointialueen ammattilaisten kanssa.

Kommunerna har satsat mycket på barns och ungas välmående genom att anställa egen, icke–lagstadgad personal inom småbarnspedagogiken, förskoleundervisningen, den grundläggande utbildningen och gymnasierna. Enligt Kommunförbundets utredningar våren 2025 har nästan alla kommuner som svarat investerat egna resurser i barns och ungas välmående, även om lagen inte förpliktar till det. – Kommunernas tilläggssatsningar vittnar om en genuin vilja att stödja barn, unga och familjer. Vi är dock oroade för att uppgifter som välfärdsområdena har ansvar för skyfflas över på kommunerna, säger Irmeli Myllymäki, direktör för utbildningsfrågor vid Kommunförbundet Skolans undervisningspersonal arbetar med generellt inriktad elevhälsa i samarbete med yrkesutbildade personer inom välfärdsområdet.

Kommunförbundet uttrycker lättnad över att regeringen avstod från största delen av de nya nedskärningar i kommunernas statliga finansiering som Finansministeriet föreslog i augusti. Regeringen skär dock ner statsandelarna till kommunerna nästa år med sammanlagt 75 miljoner euro genom beslut som fattades redan vid vårens ramförhandlingar. Enligt förslagen vid budgetmanglingen blir det dessutom en tilläggsnedskärning på 30 miljoner euro i kommunernas kalkylerade integrationsersättningar för 2027.

Kuntaliitto on huojentunut siitä, että hallitus luopui valtaosasta valtiovarainministeriön elokuussa esittämistä uusista kuntien valtionrahoituksen lisäleikkauksista. Hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia ensi vuonna kuitenkin jo kevään kehysriihessä tehdyillä päätöksillä yhteensä 75 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi riihessä päädyttiin esittämään 30 miljoonan euron lisäleikkaukset kuntien laskennallisiin kotouttamiskorvauksiin vuodelle 2027.

Branscher som stöder sig på kunskapsarbete är klart de mest betydande sektorerna för ny tillväxt i Finland. Under 2015–2023 skapade kunskapssektorn 50 000 nya arbetstillfällen och 26 500 nya företag i Finland. Detta framgår av en utredning som Kommunförbundet beställt av MDI. Undersökningen granskar den regionala företagsetableringen och utvecklingen av arbetstillfällen inom kunskapsbranscherna, branscherna inom den gröna omställningen och andra tillväxtbranscher.

Tietotyöhön nojaavat alat ovat selvästi merkittävimmät uuden kasvun alat Suomessa. Vuosina 2015–2023 tietoalat loivat Suomeen 50 000 uutta työpaikkaa ja 26 500 uutta yritystä. Tämä selviää Kuntaliiton MDI:llä teettämästä selvityksestä, joka tarkastelee alueellista yritysperustantaa sekä tietoalojen, vihreän siirtymän alojen ja muiden kasvualojen työpaikkakehitystä.