Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Naisten osuus kuntien poliittisessa johdossa on noussut ennätykselliseen 43,5 prosenttiin. Myös kansanedustajien vahva rooli kuntien päätöksenteossa jatkuu. Kuntaliiton analyysi paljastaa myös nuorten esiinmarssin ja useita uusia “naissuoria” kunnissa eri puolilla Suomea.

Andelen kvinnor på ledande politiska poster i kommunerna har stigit till rekordhöga 43,5 procent. Också riksdagsledamöterna har en fortsatt stark roll i det kommunala beslutsfattandet. Kommunförbundets analys visar också att de unga är på frammarsch och att det nu finns flera nya kvinnodominerade presidier i kommuner på olika håll i landet.

Liikkumattomuuden kustannukset ovat Suomessa yli 3 miljardia euroa vuodessa, mutta kunnilla on ratkaiseva rooli liikkumisen lisäämisessä. Suomen liikkuvin kunta -kilpailu nostaa esiin kuntien kekseliäät ja luonnonläheiset keinot innostaa ihmisiä liikkeelle. Vuoden teemana on Energiaa luonnosta. Nyt on aika palkita parhaat esimerkit kunnista. Tiesitkö, että uusimman Kuntalaistutkimuksen mukaan 80 % kuntalaisista pitää kuntien liikuntapalveluita hyvin hoidettuina ja hyvin saatavina?

Fysisk inaktivitet kostar i Finland över 3 miljarder euro per år, men kommunerna har en avgörande roll i att öka rörelsen. Tävlingen Finlands aktivaste kommun lyfter fram kommunernas påhittiga och naturnära sätt att inspirera människor till att röra på sig. Årets tema är Energi från naturen. Nu är det dags att belöna de bästa exemplen. Visste du att enligt den senaste Invånarenkäten anser 80 % av invånarna att kommunernas motionsservice är välskött och lättillgänglig?

Enligt en färsk undersökning som genomförts av nätverket för regionstäder har kännedomen om regionstäderna ökat. Med regionstäder avses städer som utgör ett centrum eller centrumpar för sina ekonomiska regioner och som skapar ett pendlings- och serviceområde kring sig. Undersökningen genomfördes elektroniskt under april–maj 2025 och cirka 10 400 tillfrågade deltog i den.

Seutukaupunkien tunnettuus on kasvanut, selviää seutukaupunkiverkoston tuoreesta tutkimuksesta. Seutukaupunkeja ovat seutunsa ja talousalueensa keskukset tai keskusparit, jotka muodostavat ympärilleen työssäkäynti- ja asiointialueen. Tutkimus toteutettiin sähköisesti huhti-toukokuussa 2025, ja siihen osallistui noin 10 400 vastaajaa.

Kuntaliitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ muistuttavat , että koulutus ei ole valtion toissijainen meno, vaan hyvinvointivaltion perusta. Kuntaliitto ja OAJ edellyttävät pitkäkatseisuutta ja koulutusmyönteisyyttä hallituksen neuvotteluihin. Koulutuksesta leikkaaminen ei pelasta Suomea – se kaventaa sen mahdollisuuksia. Juuri koulutuksen kautta Suomi voi vastata osaajapulaan, parantaa työllisyyttä ja nostaa tuottavuutta. Koulutuksesta huolehtiminen on talouspoliittisesti järkevä ja välttämätön investointi. Sellaista byrokratiaa ei kunnissa ole, josta esitetyt leikkaukset voitaisiin tehdä. Jos peruspalveluiden valtionosuutta leikataan, osuvat ne vääjäämättä varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen. On kysyttävä, mistä kunnissa voidaan enää leikata ilman, että vaikutukset kasautuvat kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille ja perheille.

Finansminister Riikka Purras förslag till statsbudget för 2026, som publicerades på onsdagen, överraskade med sin politiska karaktär, nya nedskärningar i basservicen och det faktum att utbildning och kultur för medborgarna kallades ”sekundära statliga utgifter”.

Valtiovarainministeri Riikka Purran keskiviikkona julkaistu esitys vuoden 2026 valtion budjetiksi yllätti poliittisuudellaan, peruspalveluihin kohdistuvilla uusilla leikkauksilla ja sillä, että kansalaisten sivistystä ja koulutusta kutsuttiin ”valtion toissijaisiksi menoiksi”.

Kuntamediat eli Kuntalehti ja Kommuntorget ottavat seuraavan askeleen panostamalla kehitystyöhön. Jatkossa Kuntalehden nykyinen päätoimittaja Tommy Pohjola ottaa Kommuntorgetin päätoimittajuuden lisäksi vastuun KL-Kustannus Oy:n medioiden kehityshankkeista. Yksi hankkeista on uuden julkaisujärjestelmän käyttöönotto.

Kuntaliitto vetoaa valtioneuvostoon ja ministeriöihin, jotta lakihankkeiden lausuntokierroksia ei ajoitettaisi kesälomien ajaksi. Kunnille ei jää kesäkaudella aikaa valmistella ja jättää lausuntoja niitä koskeviin lakeihin ja asetuksiin.

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Kuntaliitto palkitsi Vaasan kaupungin vuoden ilmastokuntana Kuntien ilmastokonferenssissa Turussa 22.5.2025. Kuntaliitto myöntää palkinnon joka toinen vuosi. Valintakriteerit perustuvat kuntien hiilineutraaliustyön tuloksiin. Palkitun kunnan tulee tehdä vaikuttavaa ja vastuullista viestintää, olla sitoutunut muutokseen sekä tuottaa konkreettisia tuloksia.

Kommunförbundet premierade Vasa stad med titeln Årets klimatkommun vid Kommunernas klimatkonferens i Åbo 22.5.2025. Kommunförbundet delar ut priset vartannat år. Urvalskriterierna baserar sig på resultaten av kommunernas arbete för att uppnå koldioxidneutralitet. Den premierade kommunen ska kommunicera på ett effektfullt och ansvarsfullt sätt, vara engagerad i förändringen och få konkreta resultat.

Kommunförbundets styrelse har valt Susanna Huovinen till ny vice verkställande direktör. Styrelsen fattade beslutet vid sitt sammanträde 22.5.2025. Beslutet var enhälligt.

Kuntaliiton hallitus on valinnut uudeksi varatoimitusjohtajaksi Susanna Huovisen. Hallitus teki päätöksen kokouksessaan 22.5.2025. Päätös oli yksimielinen.

Kommunförbundet utredde våren 2025 vilket stöd kommunerna och städerna i nuläget erbjuder i användningen av digitala tjänster. Diskussioner fördes med 21 kommuner. De främsta utmaningarna med att erbjuda och utveckla digitalt stöd är bristen på kontinuitet, att ingen ansvarar för stödet, tidsbrist och osäker finansiering. För att utveckla det digitala stödet på lokal eller regional nivå behövs en stadigvarande samordnare och ett långsiktigt arbete.

Kuntaliitto selvitti keväällä 2025 kuntien ja kaupunkien digituen nykytilaa. Keskusteluja käytiin 21 kunnan kanssa. Keskeisimpiä haasteita digituen tarjoamiselle ja kehittämiselle ovat jatkuvuuden puute, vastuuhenkilön tai -tahon puuttuminen, ajanpuute sekä epävarmuus rahoituksesta. Digituen alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen tarvitaan vakituista koordinoijaa ja pitkäjänteistä tekemistä.