Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Suomen menestys syntyy kunnissa, mutta nykyiset rakenteet eivät kestä väestönmurroksen painetta. Kuntaliitto vaatii hallitusohjelmaan kannusteita vapaaehtoisiin kuntaliitoksiin sekä kuntien yhteistyön lisäämiseen.

Jatkuvan oppimisen työryhmä esittää muutoksia ammatilliseen koulutukseen ja tutkintorakenteeseen. Kuntaliitto korostaa, että koulutusta on suunnattava osaajapula-aloille ja työttömyyden vähentämiseen.

Arbetskraftsinvandringen i Finland koncentreras till några få kommuner och landskap, visar en utredning som Kommunförbundet har låtit göra. Det är första gången arbetskraftsinvandringen granskas på kommun- och landskapsnivå.

Työperusteinen maahanmuutto keskittyy Suomessa harvoihin kuntiin ja maakuntiin, selviää Kuntaliiton teettämästä selvityksestä, joka tarkastelee ensimmäistä kertaa työperusteista maahanmuuttoa kunta- ja aluetasolla.

Perusopetuksen osaamistakuu ei saa jäädä pelkäksi arvioinnin uudistamiseksi, korostaa Kuntaliitto. Osaamisen vahvistaminen edellyttää myös opetussuunnitelman uudistamista, oppiaineiden sisältöjen selkeyttämistä sekä sitä, että oppilaan osaamisen kehittymisestä muodostuu nykyistä realistisempi kuva. ”Osaamistakuussa on onnistuttava. Se ei saa jäädä pelkäksi arvioinnin täsmentämiseksi lakitasolla”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström. "Jos oppimistulosten kehitystä pohditaan laajalti, tarvitaan toimia, jolla hyvän osaamisen oppilaat pääsevät etenemään kohti erinomaista osaamista. Meidän pitäisi kokonaisvaltaisesti vaikuttaa oppimistuloksiin ja näin myös arvosanainflaatioon”, jatkaa Sjöström.

Kuntavaalit nojaavat yhä harvempaan ja iäkkäämpään joukkoon ehdokkaita ja äänestäjiä, ilmenee kuntatutkijoiden tuoreesta Kuntavaalitrendit 2025 -raportista. Kuntaliiton, Kunnallisalan kehittämissäätiön, Åbo Akademin ja Tampereen yliopiston tutkijoiden mukaan äänestysaktiivisuus on pitkään jatkuneessa laskussa ja jäi kevään 2025 vaaleissa 54,3 prosenttiin, samalla kun ehdokasmäärä on pudonnut alle puoleen 1980-luvun huippuvuosista. Kehitys eriyttää kuntademokratiaa alueellisesti ja sosiaalisesti sekä korostaa vanhempien ikäryhmien roolia paikallisessa päätöksenteossa. Aihetta käsitellään maanantaina 27.4. klo 10 webinaarissa, jossa esitellään raportin keskeiset tulokset ja pohditaan niiden merkitystä kuntademokratian tulevaisuudelle.

Kuntaliitto on pettynyt siitä, että Orpon kehysriihessä kuntien valtionosuuksiin kohdistui jälleen uusia suoria leikkauksia. Kuntien valtionrahoitusta on supistettu kuluvalla hallituskaudella jo useasti asteittain kasvavilla päätöksillä.

I Kommunförbundets vision Med sikte på en ny bostadspolitik som publiceras idag, presenterar förbundet en ny, egen modell för den framtida bostadspolitiken. Den finländska bostadspolitiken genomgår en stor omställning: den nuvarande regeringen har genomfört omfattande förändringar i bostadspolitiken, kommunernas verksamhetsmiljöer och bostadsmarknader har utvecklats i olika riktning, bostadsproduktionen är i en konjunktursvacka och bostadslösheten har ökat kraftigt. Kreditflödet för finansiering har skärpts avsevärt till följd av en stigande räntenivå och ändringar i den finansiella regleringen.

Kuntaliitto esittää uuden, oman mallinsa asuntopolitiikan suuntaviivoiksi tänään julkaistussa visiossa Kohti uutta asuntopolitiikkaa. Suomalainen asuntopolitiikka on suuressa murroksessa: nykyhallitus on tehnyt mittavia uudistuksia asuntopolitiikkaan, kuntien toimintaympäristöt ja asuntomarkkinat ovat eriytyneet, asuntotuotanto on lamassa ja asunnottomuus on kääntynyt jyrkkään nousuun. Rahoituksessa luotonsaanti on kiristynyt merkittävästi korkotason noustua ja finanssisääntelyn muututtua.

Den växande långtidsarbetslösheten belastar kommunerna på ett aldrig tidigare skådat sätt och försämrar arbetsmarknadens funktionsförmåga. Kommunförbundet och OAJ föreslår snabba och tidsbegränsade åtgärder som möjliggör både kompetenshöjning och verktyg för att främja sysselsättningen samt förebygger en orimlig ökning av förmånsutgifterna för kommunerna.

Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu kuormittaa kuntia ennennäkemättömällä tavalla ja heikentää työmarkkinoiden toimivuutta. Kuntaliitto ja OAJ esittävät kiireellisiä ja määräaikaisia toimia, joilla sekä mahdollistetaan osaamisen vahvistaminen sekä työkalut työllisyyden hoitoon ja ehkäistään etuuskulujen kohtuuton kasvu kunnille.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuore arviointi osoittaa, että lukiokoulutuksen järjestämisen edellytykset eriytyvät nopeasti. Ikäluokkien pieneneminen ja rahoituksen kiristyminen haastavat kuntia turvaamaan koulutuksen laadun ja saavutettavuuden eri puolilla maata. Kuntaliiton mukaan tilanteeseen vastaaminen edellyttää muun muassa tiiviimpää yhteistyötä koulutuksen järjestäjien välillä.

Finlands kommuner och städer är medvetna om att den offentliga ekonomin är svag och behöver anpassas. I ramförhandlingarna i april behövs det beslut som förbättrar sysselsättningstjänsternas effekt, särskilt för långtidsarbetslösa och unga och beslut som ger kommunerna fler verktyg och minskar på straffavgifterna. Nya nedskärningar får inte göras i kommunernas basservice, kräver Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.

Suomen kunnat ja kaupungit tunnistavat julkisen talouden heikon tilanteen ja sopeutustarpeen. Huhtikuun kehysriihessä tarvitaan kipeästi päätöksiä, joilla parannetaan erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta, lisätään kuntien työkaluja ja kevennetään sakkomaksutaakkaa. Uusia leikkauksia kuntien peruspalveluihin ei tule tehdä, edellyttää Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen.

Kuntien toimintaympäristö on muutoksessa: ikäluokat pienenevät ja alueellinen eriytyminen lisääntyy. Tämä haastaa kuntia turvaamaan yhdenvertaiset koulutusmahdollisuudet kaikille oppilaille. ”Lasten määrä vähenee ja opetuksen järjestäminen vaikeutuu, mutta teknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia – myös sellaisia, joita meillä ei vielä ole käytössämme”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindberg. ”Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus ei korvaa lähiopetusta, vaan täydentää sitä. Lähtökohtana on koulussa tapahtuva oppiminen, jossa oppilas saa tarvitsemansa ohjauksen ja tuen”, Kuntaliiton Minna Lindberg painottaa. Karvin 8.4. julkaistavan arvioinnin mukaan etäyhteyksien hyödyntäminen ei tuo säästöjä opetuksen kustannuksiin. Kuntaliitto haluaakin nostaa esille, että etäopetuksen keskeinen rooli ei ole kustannusten leikkaaminen, vaan opetuksen saavutettavuuden ja monipuolisuuden turvaaminen.

Kunta- ja kuntayhtymäjohdolle tehdyn kyselyn mukaan yhteistyö hyvinvointialueen kanssa on edennyt myönteiseen suuntaan. Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö kuitenkin jakaa kuntajohtoa: kolmannes kokee yhteistyön toimivan hyvin, kun taas lähes neljännes arvioi sen heikoksi. Kuntaliiton tuoreen kyselyn mukaan yhteistyö on kehittynyt, mutta sitä haastavat epäselvä työnjako, talouspaineet ja vastakkainasettelu. ”Kyselyn vastauksissa korostuvat tiukan taloustilanteen aiheuttamat kasvavat haasteet ja osin myös lisääntyvä vastakkainasettelu kuntien ja hyvinvointialueiden välille”, tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo. Kuntaliitto on toteuttanut kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tilannekuvaseurantaa hyvinvointialueuudistuksen valmisteluvaiheesta vuodesta 2022 asti. Tilannekuvan seuranta on osoittanut, että yhteistyössä on haasteita vaihtelevasti eri yhdyspinnoilla. Onnistumiset ja haasteet myös vaihtelevat alueittain.

Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometri, julkaisuvapaa ma 30.3.2026 klo 02.00. Kuntien talouden tila näyttäytyy tällä hetkellä melko valoisana. Näkymät kuitenkin heikkenevät arvioitaessa talouden tilaa 12 kuukauden kuluttua. Myös kuntien velkaantuminen uhkaa nousta. Valtaosa kunnista tunnistaakin taloudessaan huomattavan tai kohtalaisen sopeutustarpeen. Pidemmällä aikavälillä kuntakenttä on valmis toteuttamaan sopeutustoimia tuottavuuttaan parantamalla. Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton kevään 2026 Talousbarometristä.

Publiceras måndagen den 30 mars kl. 02.00 Kommunernas ekonomiska läge ser för närvarande ganska ljust ut. Om 12 månader uppskattas läget dock bli sämre. Också kommunernas skuldsättning hotar att öka. De flesta kommuner anser att kommunens ekonomi behöver anpassas betydligt eller åtminstone måttligt. På längre sikt är kommunerna beredda att vidta anpassningsåtgärder genom att förbättra sin produktivitet. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets ekonomibarometer våren 2026.

Kuntaliitto ja INFRA ry ovat myöntäneet Joensuun kaupungille vuoden 2025 Paras infratilaaja -tunnustuksen. Joensuu on avoin ja kehitysmyönteinen infratilaaja, joka tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupunki hyödyntää säännöllistä markkinavuoropuhelua, edistää digitalisaatiota ja edistää vähäpäästöisiä toteutusmenetelmiä.

Kommunförbundet och INFRA rf har beviljat Joensuu stad utmärkelsen Bästa infrastrukturbeställare 2025. Joensuu är en öppen och utvecklingsvänlig beställare av infrastruktur, som har ett nära samarbete med regionens företag och utbildningsorganisationer. Staden använder sig av en regelbunden marknadsdialog samt främjar digitalisering och utsläppssnåla metoder för genomförande.