Kiinteistöliitto Uusimaa ry

Suomen Kiinteistöliiton tekemässä Indeksitalo2026-kyselyssä selvitettiin erilaisia kiinteistöön ja asumiseen liittyviä kustannuksia koko maan laajuisesti. Tuloksissa vahvistui, että Helsinki on kiinteistökustannuksiltaan edelleen maamme kallein kunta.

Korkein hallinto-oikeus on ennakkopäätöksellään KHO 2026:35 (26.5.2026) kumonnut yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan päätöksen ja vahvistanut Helsingin hallinto-oikeuden tuomion. KHO hylkäsi väitteet sekä suorasta syrjinnästä (yhdenvertaisuuslain 8 §) että välillisestä syrjinnästä (13 §) taloyhtiön käsitellessä osakkeenomistajan muutostyölupahakemusta. Kiinteistöliitto Uusimaa hoiti valitusprosessia taloyhtiön lukuun edunvalvontatoimena.

Kiinteistöliitto Uusimaa teki marraskuussa jäsenistölleen kyselyn lyhytaikaisesta vuokraustoiminnasta. Sen tarkoituksena oli selvittää, miten lyhytaikaisen vuokrauksen eli arkikielellä airbnb-toiminnan vaikutukset näkyvät taloyhtiökentässä ja miten siihen suhtaudutaan. Kyselyyn saatiin lähes 3 000 vastausta.

Taloyhtiöiden palvelu- ja edunvalvontayhdistys Kiinteistöliitto Uusimaa on valinnut kolmatta kertaa alueeltaan Vuoden taloyhtiön puheenjohtajan sekä Vuoden taloyhtiöteon. Kilpailun tarkoitus on lisätä hallitustyön arvostusta ja merkitystä sekä kertoa hienoista teoista asumisen arjessa. Ehdotuksia palkittaviksi tuli kaikkiaan 85 kappaletta.

Vihti on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein. Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet Vihdissä kahdessa vuodessa yhteensä 31 prosenttia, mikä tarkoittaa noin 1 150 euron nousua perheasunnon kiinteistökuluihin. Tänä vuonna Vihdin vertailukustannukset olivat jo 4,57 euroa neliöltä kuukaudessa. Seuraavaksi kalleimmat olivat Järvenpää 4,35 euroa, Helsinki 4,28 euroa ja Tuusula 4,19 euroa. Koko maan keskiarvo oli 3,51 euroa asuinneliötä kohti.

Kiinteistöliitto Uusimaa valitsi jo toista kertaa alueeltaan Vuoden taloyhtiön puheenjohtajan sekä Vuoden taloyhtiöteon. Kilpailun kautta halutaan nostaa hallitustyön arvostusta ja merkitystä sekä jakaa positiivisia tekoja asumisen arjessa. Palkintoehdotuksia tuli yhteensä 111 kappaletta.

Helsinki yhä kallein, vuoden kustannusnousu kaksinkertainen maan keskiarvoon nähden

Rakennusala ja erityisesti uudisrakentaminen on ollut synkässä suhdanteessa pian pari vuotta. Kuumaan markkinaan verrattuna nyt on mahdollisuus säästää sekä materiaaleista että työkustannuksista. Lisäksi korkojen ennakoidaan laskevan jo tämän vuoden aikana. Juuri nyt on otollinen hetki korjaushankkeille.

Tammikuun kovat pakkaset olivat kylmää kyytiä kiinteistöille. Lähtökohtaisesti asuinrakennusten pitäisi toimia ongelmitta kovallakin pakkasella, ja rajana pidetään -26 astetta. Vaikka Uudellamaalla lämpötila ei pudonnutkaan näin alas, ilmeni Kiinteistöliitto Uusimaan kyselyn mukaan liian monessa kiinteistössä pakkasen aiheuttamia ongelmia ja vaurioita.

Kiinteistöliitto Uusimaa käynnisti elokuussa 2023 kilpailun, jossa haettiin vuoden taloyhtiöpuheenjohtajaa sekä taloyhtiötekoa. Kilpailun tavoitteena oli nostaa esiin hallitustyön merkitystä sekä tärkeitä tekoja asumisen arjessa. Palkintoehdotuksia tuli kiitettävästi, yhteensä 130.

Pääkaupunkiseutu on Suomen kallein asuinalue. Vuoden 2022 kiinteistöverosta yli kolmannes kertyi pääkaupunkiseudun kiinteistöistä, vaikka asuinkiinteistöjen veroprosentti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lain määrittämällä alarajalla. Nyt tuore hallitusohjelma sekä 29.8. julkistettu ehdotus hallituksen esitykseksi kiinteistöveron muuttamisesta nostaisi tätä alarajaa lähes 40 prosenttia. Korotus kiristää kiinteistöverotusta 245 kunnassa.

Kesällä on mukava puuhastella ulkona ja puhelinneuvontaamme tuleekin paljon soittoja siitä, mitä kaikkea omalla rivitalopihalla saa tehdä. Lakineuvontaa Kiinteistöliitto Uusimaalla antava varatuomari Niklas Lindberg muistuttaa, että ennen kuin osakas aloittaa pihallaan mitään toimenpiteitä, tulisi ottaa selvää onko piha hänen vai taloyhtiön juridisessa hallinnassa.

Kevätauringon lämmittäessä moni alkaa miettiä ilmalämpöpumpun hankkimista kesäksi tai jos ilmalämpöpumppu on jo aiemmin asennettu, aloittaa laitteella viilentämisen. Kiinteistöliitto Uusimaan tekniseen neuvontaan onkin tullut paljon kysymyksiä ilmalämpöpumpun hankintaan ja huoltoon liittyen.

Pääkaupunkiseutu on Suomen kallein asuinalue. Asuinkiinteistöjen kalleus nostaa myös kiinteistöverotuksen perusteena käytettäviä arvoja sekä tontin että rakennusten osalta. Vuoden 2022 kiinteistöverosta yli kolmannes kertyi pk-seudun kiinteistöistä, vaikka asuinkiinteistöjen veroprosentti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lakisääteisellä alarajalla.

Talouden taantuma ja kasvaneet elinkustannukset näkyvät taloyhtiöissä osakkeenomistajien maksuvaikeuksina. Tämä on huomattu myös Kiinteistöliitto Uusimaan puhelinneuvonnassa. Aiempaa useampi soittaja kysyy neuvoa liittyen osakkeenomistajien taloudellisiin vaikeuksiin maksaa vastiketta ja siihen, miten taloyhtiön tulisi reagoida tilanteeseen.

Ilotulitteiden käyttö on vuosi vuodelta vähentynyt, mitä monet pitävät pelkästään hyvänä asiana. Erityisesti tiheästi asutuilla kaupunkialueilla on syytä muistaa, että lain mukaan ilotulitteiden käyttäjä vastaa aina niiden turvallisesta käytöstä. Henkilö- ja omaisuusvahinkojen vaaraa ei saa aiheuttaa.

Suomessa on kaupungeissa totuttu siihen, että sähkökatkoja ei tule, ainakaan pitkiä. Tänä talvena ollaan tässä suhteessa uuden edessä ja mahdollisiin sähkökatkoihin olisi syytä varautua jo hyvissä ajoin. Taloyhtiöissä on hyvä muistuttaa asukkaita, että lämmintä vettä ei tule käyttää sähkökatkon aikana.

Helsingin seudulla kaukolämpöä ja sähköä tuottava, Helsingin kaupungin omistaman Helen Oy:n maine on koetuksella. Viime vuosina Helen on korottanut kaukolämmön vesivirtamaksuja, perinyt kaukolämmöstä irtautumisen maksuja ja nyt on jälleen tulossa isoja hinnankorotuksia sekä kaukolämmön että sähkön hintoihin.

Energiakustannusten nousu huolestuttaa taloyhtiöpäättäjiä nyt paljon ja monessa taloyhtiössä mietitään kuumeisesti, miten taloyhtiön kassa saadaan kestämään talven yli. Taloyhtiöissä eniten energiaa kuluu lämmitykseen ja lämpimään käyttöveteen. Taloyhtiön hoitokuluista energia- ja vesikustannukset ovat tyypillisesti olleet noin 30–40 %, mutta nyt osuus on kovassa kasvussa.

Ukrainan sodan seurauksena ovat hyödykkeiden ja palveluiden kustannukset nousseet. Tämä näkyy etenkin polttoaineiden sekä erilaisten materiaalien ja raaka-aineiden hinnannousuna. Taloyhtiöitäkin lähestytään sopimuskumppanien taholta erilaisilla hinnankorotusilmoituksilla. Tällöin on hyvä muistaa, että hintojen korotus ei ole automaatio, eikä sitä tarvitse suoralta kädeltä hyväksyä.