Keskuskauppakamari

Lämpöpumppujen yleistyessä ja tekniikan kehittyessä ilma-vesilämpöpumppujen asentaminen etenkin saneerauskohteisiin on yhä suositumpaa. Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju muistuttaa ottamaan huomioon lämmitysmuodon vaihtoprosessissa muutakin kuin lämpöpumppujen ominaisuuksien, arvojen ja hinnan vertailun. Huolellinen suunnittelu ja osaava asentaja auttavat välttämään ongelmia.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan lukemat paljastavat, että tuotanto on pysynyt lähes paikoillaan koko vuoden, ja vaikka kulutuskysynnän ja viennin elpyminen antavat toivoa, kasvu nojaa edelleen epävarmoihin tulevaisuudenodotuksiin.

Kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä on lyhyessä ajassa tapahtunut paljon. Pandemia, Venäjän hyökkäyssota, inflaatio, korkojen nousu ja Trumpin ennakoimattomuus ovat testanneet yritysten sopeutumiskykyä, joiden myötä riskienhallinnan merkitys maailmankaupassa on korostunut. Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo painottaa valmistautumisen merkitystä riskien hallinnassa.

Kauppakamarien talouskysely paljastaa, että investointien kustannukset, vähäpäästöisten tuotteiden heikko kysyntä ja poliittinen epävarmuus ovat merkittävimpiä puhtaan siirtymän esteitä. Yli kolmannes yrityksistä kuitenkin kokee, ettei siirtymälle ole esteitä - erityisesti alle kymmenen henkilön yrityksissä. 45 prosenttia yrityksistä korosti kyselyssä lupaprosessien ja sääntelyn sujuvoittamista ensisijaisena toimena puhtaan siirtymän onnistumiselle.

Kesäkuukausiin verrattuna syyskuun työllisyyslukemat olivat rohkaisevia. Vaikka työttömyys oli vuositasolla edelleen nousussa, olisi selvästi huonompikin lukema ollut mahdollinen. Työttömyysasteen trendi oli yhä erittäin korkea, eli 9,9 prosenttia, mutta suunta oli lievästi alaspäin verrattuna kuukausi sitten monet säikäyttäneeseen kymmenen prosentin lukemaan.

Kansainvälisessä merenkulkujärjestö (International Maritime Organization IMO) perjantaina päättyneessä ympäristökomitean kokouksessa ei päästy sopuun meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä, vaan lopullinen päätös päästömaksuista siirrettiin ensi vuoden syksyyn. Pitkään valmistellun päästömaksujärjestelmän lykkääntyminen on Keskuskauppakamarin ja Suomen Satamat ry:n mukaan harmillista, sillä mekanismi olisi merkittävä askel meriliikenteen päästöjen vähentämisessä. Kansainvälisen meriliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet noin 500 megatonnista yli 700 megatonniin ja yli 70 prosenttia kansainvälisestä kaupasta kulkee merirahtina.

Keskuskauppakamari kannattaa torstaina annettua hallituksen esitystä, jolla velkakonversio ehdotetaan lisättäväksi yrityssaneerauslain saneerauskeinoihin. Velkakonversiossa on mahdollista muuntaa velkasaamisia velallisyhtiön osakkeiksi ja mitätöidä yhtiön vanhoja osakkeita. Maksunsaantijärjestyksen tuominen lähemmäksi konkurssin maksunsaantijärjestystä on Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntija Ville Kajalan mukaan erinomainen muutos.

Keskuskauppakamari pitää liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaa ajokorttisääntelyn muutosta elinkeinoelämälle merkittävänä ja pitkään odotettuna edistysaskeleena. Uudistus nopeuttaa siirtymää sähkö- ja kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin jakelu- ja taksiliikenteessä sekä huolto- ja asennuspalveluissa.

Keskuskauppakamarin syksyllä toteuttama kysely paljastaa kiinteistömarkkinoiden tilanteen vakiintuneen, vaikkei odotettua vilkastumista ole juurikaan tapahtunut. Markkinakyselyyn vastasi 123 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa. Vastauksista käy ilmi, että asuntomarkkinoilla suurin kiinnostus kohdistuu kohtuuhintaisiin, vain vähäistä remonttitarvetta vaativiin uudehkoihin perheasuntoihin.

Yritysten arviot suhdannetilanteesta ottivat kauppamarien tuoreessa talouskyselyssä takapakkia verrattuna kevääseen. Heikkeneminen ei ole suuruudeltaan valtavaa, mutta se koskee laaja-alaisesti vastauksia niin liikevaihdon, tilauskantojen, viennin kuin henkilöstömäärienkin suhteen. Omalla toimialalla vallitsevia yleistunnelmia luonnehditaan pessimistisesti. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan yrityksissä riittää silti edelleen uskoa kasvuun ja erityisesti siihen, että pidemmällä aikavälillä suhdanne on kirkastumassa. Ensi vuodesta ennakoidaan tuntuvasti kuluvaa vuotta parempaa.

Kauppakamareiden elokuussa toteutettu osaajakysely osoittaa, että osaajapula on helpottunut suuressa osassa yrityksiä. Siinä missä vielä pari vuotta sitten yritykset eivät saaneet tarvitsemaansa työvoimaa, on avoimiin työpaikkoihin nyt pääasiassa runsaasti hakijoita. Edelleen kuitenkin 25 prosenttia yrityksistä kokee pulaa sopivista osaajista. Rekrytointeja vaikeuttavat rakenteelliset esteet kuten kannusteet työn tarjoamiseen ja kohtaanto-ongelmat.

Yli puolet kauppakamarikyselyyn vastanneista vientiyrityksistä on tyytymättömiä EU:n solmimaan tullisopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Tyytyväisiä on vain kymmenesosa vastanneista. Epävarmuus on jatkunut Yhdysvaltain sovun jälkeen tekemien uusien avausten vuoksi. Kaksi kolmasosaa yrityksistä kertoo tullien ylipäätään vaikuttavan kielteisesti yrityksen toimintaan.

Hallituksen veropoliittiset päätökset ovat olleet rohkeita ja tarpeellisia Suomen talouskasvun starttaamiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan yhä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kannusti Suuressa veropäivässä hallitusta jatkamaan veropoliittisia toimia myös loppuhallituskaudella. “Perintö- ja lahjaveron poisto, ansiotuloverotuksen laskeminen edelleen ja korkeimman marginaaliveron painaminen alle 50 prosentin luovat kaikki kasvua Suomeen”, Romakkaniemi sanoi.

Keskuskauppakamari esittää, että investointihyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskokorajaa alennettaisiin, jotta tuki olisi kaikkien yritysten saatavilla. Tavoitteena tulisi olla puhtaiden innovaatioiden ja kestävän kasvun edistäminen laajasti koko yrityskentässä.

Elokuun työmarkkinatilastot olivat Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appleqvistin mukaan heikkoja, eikä talouden elpyminen ole käynnistynyt toivotusti. Pitkäaikaistyöttömiä on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon.

Keskuskauppakamarin tuore vientijohtajakysely paljastaa, että suomalaisyritysten luottamus viennin elpymiseen on vahvistumassa, vaikka usko tämän vuoden osalta on hieman hiipunut. Yli puolet vastaajista uskoo viennin kasvavan vuoden 2025 aikana, ja peräti 66 prosenttia arvioi kasvun jatkuvan vuonna 2026. Samalla yritykset tunnistavat muuttuvan kansainvälisen toimintaympäristön tuovan kysyntää erityisesti puolustusteollisuudessa ja avaavan uusia mahdollisuuksia puhtaissa teknologioissa.

Työministeri Matias Marttinen kertoi tänään käynnistävänsä selvityksen maahanmuuton pisteytysmalleista. Keskuskauppakamari on erittäin tyytyväinen, että asiaan on tartuttu, ja toivoo että selvitystyössä kiinnitetään erityisestä huomiota mallien elinkeinoelämälähtöisyyteen.

Keskuskauppakamari esittää, että pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytykset ulotetaan myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Lakiesitys asettaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot eriarvoiseen asemaan ja heikentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi täysistunnossaan Keskuskauppakamarin ilmasto- ja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Teppo Säkkisen laatiman kannan komission esitykseen. Komitea esittää, että Ukrainassa ja muissa jäsenehdokasmaissa tehdyt ilmastotoimet otetaan osaksi 2040-ilmastotavoitteen saavuttamista. Samalla tuettaisiin niiden irtautumista Venäjän vaikutuspiiristä. Komitea tukee 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Kauppakamarien osaajakyselyn mukaan yli 80 prosenttia yrityksistä kokee nuorten osaamistason ja valmiuksien haastavan niiden kilpailukykyä tulevina vuosina. Vain alle kolmannes vastaajista arvioi, että ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Yritykset toivovatkin maan poliittiselta johdolta toimia nuorten työelämään pääsyn, perustaitojen ja ammattiosaamisen vahvistamiseen.