Keskuskauppakamari

Kauppakamarien talouskysely osoittaa, että yritysten näkymät suhdanteen paranemisesta ovat jatkuneet. Vastaukset ovat myönteisempiä kuin alkuvuodesta, erityisesti odotukset liikevaihdon ja kannattavuuden kehityksestä ovat vahvistuneet selvästi. Melko vaatimaton suhdanne jatkuu toistaiseksi, mutta yritysten tilanne on kehittymässä asteittain parempaan, summaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

“Huoli lisääntyvien puolustusmenojen rahoittamisesta on perusteltu mutta keino täysin väärä. Suomella ei ole tarvetta korvamerkityn puolustusveron käyttöönottamiseen varallisuusveron tai muunkaan ylimääräisen veron muodossa”, toteaa Keskuskauppakamarin veroasiantuntija Tomi Viitala.

Huhtikuun työllisyystilastot luovat toivoa siitä, että asetelma olisi Suomen työmarkkinoilla kääntymässä asteittain paremmaksi. Työvoiman vahva kasvu jatkui, mutta muuten edettiin toistaiseksi odottavissa tunnelmissa, analysoi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist tuoreita työttömyys- ja työllisyyslukuja.

Kesämökkikauppa käy kuumimmillaan, mutta innostuksen lisäksi kaupanteossa kannattaa aina pitää järki mukana. Mökki voi sijaita täydelliseltä näyttävällä paikalla ja olla ihanan näköinen, mutta ennen kauppojen tekoa kannattaa varmistaa muutama seikka, ettei mökistä tulekin huomattavasti kauppahintaa kalliimpi, muistuttaa rakennusalalla toimiva Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja Kurt Westberg.

Keskuskauppakamarin ansiomerkkilautakunta on myöntänyt Keskuskauppakamarin aloitteesta elinkeinoelämän ansioristin Broman Groupin hallituksen puheenjohtajalle, kauppaneuvos Harri Bromanille.

Hallituksen kehysriihessä tekemät veropäätökset lisäävät suomalaisyritysten halua investointeihin kotimaassa. Viidennes kaikista yrityksistä kertoi investointihalukkuuden lisääntyneen veropäätösten myötä. Teollisuuden alan yrityksistä investointeja aikoi lisätä 30 prosenttia. 67 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä toivoi hallitukselta vielä lisää kasvua edistäviä toimenpiteitä. Kauppakamarikyselyyn vastasi toukokuun alussa lähes 1500 yritystä.

Keskuskauppakamarin tietohallintojohtajaksi on nimitetty Olli-Pekka Roiha (DI). Roiha siirtyy Keskuskauppakamariin rakennusyhtiö Skanskan tietohallintopäällikön tehtävästä. Roihalla on laaja kokemus erilaisten digitaalisten palvelujen, työkalujen ja sovellusten hyödyntämisestä liiketoiminnan kehittämisessä. Skanskan lisäksi Roiha on työskennellyt muun muassa IBM:llä.

Hallituksen puoliväliriihessä tehdyt linjaukset tukevat yritysten kasvun ja investointien rahoitusta sekä tukevat suomalaisten rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että tehdyt linjaukset toteutetaan ripeästi.

Keskuskauppakamarin Vuoden brändi -kilpailun voittajaksi valittiin tänä vuonna iLOQ. Digitaalisia pääsynhallintamenetelmiä kehittävän yrityksen tarina alkoi jo yli parikymmentä vuotta sitten, kun yrityksen perustaja Mika Pukari kehitti lukolle toimintaperiaatteen, jossa avaimen työntöliike aiheuttaa sähköenergiaa lukkosylinterissä.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kielteinen suhtautuminen ilmastotoimiin ja vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta ei juuri ole muuttanut suomalaisyritysten suuntaa ilmastotoimissa. Kauppakamarien ilmastokyselyyn vastanneista yrityksistä 72 prosenttia kertoo, ettei Trumpin toimilla ole vaikutusta.

Hallituksen puoliväliriihessä tehdyt linjaukset tukevat yritysten kasvun ja investointien rahoitusta sekä tukevat suomalaisten rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että tehdyt linjaukset toteutetaan ripeästi.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä valmiudesta jatkaa puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä, jos EU:n valtiontukipoikkeukset jatkuvat. Nyt verohyvitys on päättymässä vuoden 2025 lopussa. Keskuskauppakamarin mielestä verohyvityksen jatko on tarpeen investointien kotiuttamiseksi ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Hallitus teki puoliväliriihessään useita myönteisiä päätöksiä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Avoimen korkeakoulutuksen laajentaminen tutkintotavoitteiseen jatkuvaan oppimiseen ja maksuttomat opinnot avoimessa korkeakoulussa toisen asteen jälkeen ovat tärkeitä keinoja vastata koulutuskysyntään. Samalla kokonaisuutta hämmentävät korkeakoulutukseen kohdistuvat leikkaukset sekä epäselvä rahoitus uusille aloituspaikoille.

Maaliskuun työllisyystilastojen kokonaisuus on jossain määrin ristiriitainen. Myönteistä oli työvoiman kasvu, joka tuki työllisyyttä. Samalla työttömyyden huolestuttava nousu kuitenkin jatkui: työttömyysluvut ovat murheellisia.

Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin sekä työn verotuksen keventäminen ovat hallitukselta erinomainen, kasvua ja Suomen kilpailukykyä tukeva päätös. Päätökset muuttavat verotuksen rakennetta oikeaan, paremmin kasvua synnyttävään suuntaan. Ylimpien tuloluokkien marginaaliverojen reipas pudotus on kauan odotettu toimenpide työn tuottavuuden ja osaamisen kehittämisen kannustamiseksi.

Kauppamerenkulun alusten maasähkön käyttöä satamissa pitää edistää soveltamalla maasähköön alempaa teollisuuden verokantaa. Verokannan muutos soveltuisi hyvin toteutettavaksi hallituksen puoliväliriihessä merenkulun kustannuksia alentavana ja vientiteollisuuden kilpailukykyä lisäävänä toimena.

Vuoden brändi -kilpailun finalistikolmikkoon kivunneet iLOQ, Relove ja Snellman ovat kaikki vahvoja ja tunnettuja suomalaisbrändejä. Kilpailu ratkeaa 6.5.2025, kun ammattilaisista koostuva raati julistaa voittajan Keskuskauppakamarin Suuri brändipäivä -tilaisuudessa.

Vuoden 2024 alussa Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettu Isännöinnin eettinen neuvosto on antanut suosituksen koskien tietojen luovuttamista isännöinnin vaihtotilanteissa. Vaihtotilanteissa aineisto on luovutettava määräajassa oma-aloitteisesti ja vaihtotilanteet on hoidettava yhteistyössä ja ammattimaisesti.

Keskuskauppakamari pitää kolmen kuukauden maasta poistumissäännöstä ongelmallisena erityisesti nyt, kun työttömyys on ennätyksellisen korkealla ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Tänään eduskunnassa äänestyksessä oleva laki tulee siten osumaan entistä useampaan ulkomaalaiseen, jolla normaalioloissa on hyvät edellytykset työllistyä ja antaa panoksensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös työnantajalle laki tuo lisää velvollisuuksia.

Laajat työssäkäyntialueet parantavat osaavan työvoiman saatavuutta, mutta edellyttävät toimivia liikenneyhteyksiä ja -palveluja. Keskusta-alueiden elinvoima edellyttää monipuolista saavutettavuutta. Joukkoliikenteen hinnan ja lippuvaihtoehtojen tulisi olla houkuttelevia myös satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäville matkustajille.