Keskuskauppakamari

Yritysten tyytyväisyys kansainvälisiin osaajiin on pysynyt korkealla. Kauppakamareiden osaajakyselyn perusteella 73 prosenttia kansainvälisiä työntekijöitä rekrytoineista yrityksistä pitää kokemustaan myönteisenä, ja vain 4,5 prosenttia kielteisenä. Kansainvälisten rekrytointien määrä on kuitenkin laskussa.

EU:n ja Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) välisen, maailman suurimman kauppasopimuksen hyväksyntä toisi merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle. Euroopan komissio on jättänyt virallisen esityksen sopimuksen hyväksymisestä, ja Keskuskauppakamari pitää tätä askelta erittäin tervetulleena.

Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisäännöksiä on päivitetty muun muassa syrjintäperusteiden osalta, ja nyt myös mielenterveys voi olla syrjintäperuste. Lisäksi säännösten päivityksessä disinformaatio ja vihapuhe on kielletty markkinoinnissa, sekä niissä määritellään vaikuttaja ensimmäistä kertaa.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen pitää hallituksen päätöstä olla kohdistamatta uusia säästöjä koulutukseen erittäin tervetulleena. Hänen mukaansa ratkaisu tukee Suomen kilpailukykyä ja tavoitetta nostaa osaamistasoa. Kotouttamiseen tarvitaan työ ensin -periaate.

Hallituksen päätökset toimeenpanna kasvupäätöksiä kuten veronalennuksia ovat Keskuskauppakamarin mukaan erinomainen asia. Veronalennukset antavat sysäyksen kotimaiselle kulutukselle ja yritysten investoinneille. Lisäksi työllisyyden edistämiseksi suunniteltu nuorille kohdistettava työllistymisseteli on myös hyvä päätös. Sen sijaan kaivosteollisuuden veronkorotukset ovat myrkkyä ennakoitavuudelle.

Keskuskauppakamarin mukaan maahanmuutosta käytävään keskusteluun tarvitaan positiivista, rakentavaa otetta. Maahanmuuton rakenne tarvitsee muutoksia, mutta niitä on tehtävä positiivien ei negatiivisen keskustelun ja ratkaisujen kautta. Tarvitsemme maahanmuuton yhteiskuntasopimuksen, jotta voimme etsiä ja löytää maahanmuuttoon oikeanlaiset ratkaisut, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Suomen hallitus on tehnyt oikeita elinkeino- ja kauppapoliittisia päätöksiä, joista on tänään alkavissa budjettineuvotteluissa pidettävä kiinni. Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan jo tehdyt päätökset on pantava toimeen mahdollisimman nopeasti ja samalla uusia, yritysten kasvua ja kilpailukykyä estäviä leikkauksia on vältettävä.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist luonnehtii Tilastokeskuksen tuoreita vuoden toisen neljänneksen lukuja odotettua kehnommiksi. Tuotannon suhdannekuvaaja kuitenkin antaa toivoa alkavaan syksyyn.

Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva Isännöinnin eettinen neuvosto on suositellut isännöintialan yrityksille kuudessa tapauksessa varoitusta ja kahdessa huomautusta kevään ja kesän aikana annetuissa lausunnoissaan. Varoitukseen johtaneissa tapauksissa kyse on ollut muun muassa pitkäkestoisista isännöinnin perustehtävien laiminlyönneistä.

Keskuskauppakamari ehdottaa, että valmistelussa olevaan niin sanottuun yhden paikan sääntöön sisältyisi ehto, jonka mukaan korkeakouluun voisi hakea vain henkilö, jolla ei ole aiempaa samantasoista tutkintoa suomalaisesta korkeakoulusta tai jonka tutkinnon suorittamisesta on kulunut yli kymmenen vuotta. Lakiluonnoksessa ehdotetaan nyt, että jatkossa opiskelijan pitäisi luopua aiemmasta opiskeluoikeudestaan, jos ottaa vastaan uuden opiskelupaikan.

Heinäkuun työllisyystilastojen kokonaisuus oli Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan murheellista luettavaa. Sekä työllisyys että työttömyys olivat selvässä nousussa ja uusien avoimien työpaikkojen määrä poikkeuksellisen alhainen.

Vaikka Suomen työmarkkinoilla on nyt ylitarjontaa osaajista, tilanne voi nopeasti kääntyä päälaelleen. Siksi Suomen on pidettävä kiinni parhaista osaajistaan. Keskuskauppakamari esittää, että hallitus käynnistää selvityksen maahanmuuton pisteytysmallin implementoinnista Suomeen.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tuore Tilastokeskuksen tieto yritysten konkursseista kertoo, ettei toistaiseksi merkkiä paremmasta vielä näy: konkurssien määrä kasvoi heinäkuussa voimakkaasti. Vaikka varovaisen myönteisiä merkkejä Suomen taloudessa on jo näkynyt, ei se vielä riitä tukemaan yrityksiä.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan paitsi 2000-luvun suurin inhimillinen tragedia Euroopassa, samalla myös vakava uhka taloudelle ja hyvinvoinnille. Sodan vaikutukset ovat ulottuneet kauas taistelukenttien ulkopuolelle: investoinnit ovat lykkääntyneet, kustannukset nousseet, kilpailukyky heikentynyt ja yleinen epävarmuus lisääntynyt. Rauha ei Romakkaniemen mukaan lopettaisi vain kärsimystä, vaan se palauttaisi myös vakauden, jota talous kipeästi tarvitsee.

Naisten osuus First North -yhtiöiden hallitusten jäsenistä on noussut 28 prosenttiin. Jo 54 prosentilla First North -yhtiöistä hallituksen sukupuolijakauma on tasapuolinen. Tiedot selviävät heinäkuussa julkaistusta Keskuskauppakamarin naisjohtajakatsauksesta.

Euroopan komissio julkaisi heinäkuussa ehdotuksensa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä (MFF), jossa EU:n budjetti lähes kaksinkertaistuisi. Rahoituspaineiden helpottamiseksi komissio esittää uusia omien varojen lähteitä, joista yksi kohdistuisi suoraan Euroopassa toimiviin suuryrityksiin. Uusin ehdotus EU-yritysveroksi on kuitenkin herättänyt laajaa arvostelua – Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Tomi Viitalan mielestä kyseessä on harvinaisen epäonnistunut luomus, jonka toteuttamiskelpoisuutta ja oikeudenmukaisuutta on syytä kyseenalaistaa.

Toisen asteen koulutus kaipaa kiireellisesti linjauksia puhelinten käyttöön. Ammattiin opiskelevat ja lukiolaiset viettävät usein päivänsä puhelin kädessä, mikä vaikeuttaa keskittymistä, aivojen palautumista ja opiskelurytmin ylläpitämistä. Elokuussa voimaan tullut perusopetuksen kännykkäkielto ei koske toisen asteen koulutusta, ja peruskouluissakin välituntien ja siirtymien osalta linjaukset jäivät kouluille itselleen päätettäviksi.

Elokuun alussa voimaan tullut oppimisen tuen uudistus on askel oikeaan suuntaan, mutta se pitäisi kytkeä vielä selkeämmin työelämään. Ryhmäkohtainen tuki, kevyempi byrokratia ja opettajien lisääntynyt aika opetukseen ovat tarpeellisia keinoja, mutta koulujen arjessa ja käytännöissä on palattava vielä enemmän perusasioiden äärelle, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.

Mainonnan eettinen neuvosto antoi vuonna 2024 yhteensä 61 lausuntoa. Jopa 60 prosenttia lausuntopyynnöistä koski markkinoinnin tunnistettavuutta somessa.

Naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä nousi ensimmäistä kertaa 40 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. Kun tarkastellaan kaikenkokoisten pörssiyhtiöiden hallituksia, on naisten osuus niissä nyt 35 prosenttia. Hallituksen sukupuolijakauma on tasapuolinen jo 70 prosentissa pörssiyhtiöistä. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.