Keskuskauppakamari

Kireät pakkaset haastavat kotien lämmitystä. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Juha Helkamäki muistuttaa, että pitkään käyttämättä olleen tulisijan liian nopea lämmittäminen voi aiheuttaa sen rakenteisiin vakavia vaurioita. Myös mahdollinen savukanaviston kosteus voi aiheuttaa vaaratilanteita tai vahinkoa huoneilmaan pääsevän savun vuoksi.

Keskuskauppakamarin mukaan Euroopan nykyinen geopoliittinen tilanne tarjoaa historiallisen mahdollisuuden vahvistaa omaa digitaalista kilpailukykyään. Toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan tavoitteena ei ole irtaantua yhdysvaltalaisista palveluista, vaan vähentää niiden käyttöä maltillisesti ja strategisesti. Jo pieni muutos vahvistaisi Euroopan digitaalista kasvua ja huoltovarmuutta.

Talvilomaviikot ovat alkamassa kovien pakkasten kera. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Mikko Summa muistuttaa, että ankarat pakkaset lisäävät merkittävästi autojen käynnistysongelmia ja teknisten vaurioiden riskiä. Yksi keskeisimmistä pakkasajan toimenpiteistä on auton akun asianmukainen lämmitys, mistä kannattaakin huolehtia lomalle lähdettäessä.

Keskuskauppakamari pitää erittäin tervetulleena, että työllistyminen nostetaan kotoutumislain uudistuksessa nykyistä selkeämmin keskiöön ja palvelurakenteita uudistetaan. Hallituksen esittämät säästöt kotoutumiseen ovat kuitenkin ristiriidassa työllistymistavoitteen kanssa, sillä kotoutumiskoulutuksen on tutkitusti todettu edistävän työllistymistä.

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen ehdotus kansalaisuuskokeesta sisältää selviä puutteita, jotka asettavat kyseenalaiseksi koko kokeen tarpeellisuuden. Keskuskauppakamarin mukaan kokeessa tulisi kysyä vain objektiivisesti mitattavia tosiasioita ja turhaa byrokratiaa pitäisi välttää. Riskinä on, että koe muodostuu tarpeettomaksi pullonkaulaksi kansalaisuuden saamiselle ja pitkittää yritysten jo valmiiksi hankalaa rekrytointiprosessia ulkomaalaisen työvoiman suhteen.

Kylmimmillään yli 20 pakkasasteen talvisää kasvattaa putkirikkojen riskiä etenkin vanhoissa kiinteistöissä ja pientaloissa. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja, HTT Arto Krootila varoittaa, että ongelmat voivat alkaa jo huomattavasti lievemmässäkin pakkasessa, jos vesijohto kulkee liian lähellä maanpintaa tai sen eristys on puutteellinen.

Kaikkien sopimusten äidiksi kutsutun EU:n ja Intian välisen kauppasopimuksen solmiminen on Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Juho Romakkaniemen mukaan merkittävää: tullien asteittainen poistuminen avaa suomalaisyrityksille mittavat uudet vientimahdollisuudet nopeasti kasvavilla markkinoilla, erityisesti teollisuuden eri aloilla. Lisäksi sopimus muodostaa tarvitun vaihtoehdon protektionismille sekä uuden strategisen kumppanuuden.

Joulukuun työllisyystilastot olivat Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan heikko kokonaisuus: työttömyyden nousu jatkui. Työllisyys sinnitteli edelleen siedettävissä lukemissa, mutta merkkejä paremmasta ei nähty. ”Viime vuosi päättyi työmarkkinoilla apeissa merkeissä”, sanoo Appelqvist.

Kauppakamarien kyselyn mukaan yritysten aikeissa palkata nuoria esimerkiksi kesätöihin, harjoitteluun tai tuettuihin töihin ei ole tiedossa suuria muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen. Vain noin kuusi prosenttia yrityksistä kertoi aikovansa palkata nuoria edellisvuotta enemmän, kun taas kymmenen prosenttia aiempaa vähemmän. Yritykset mieltävät nuorten palkkaamisen osaksi yhteiskuntavastuutaan, mutta monessa yrityksessä aikaa nuorten ohjaamiseen ei ole riittävästi. Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Suvi Pulkkisen mukaan kyselyn tulokset kertovat ristiriidasta yritysten asenteiden ja arjen realiteettien välillä.

EU:n ja Intian tänään uutisoitu mahdollinen sopimus jättimäisten kauppaneuvottelujen päättämisestä on erinomainen uutinen ”hullun viikon” päätteeksi, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Sopimusneuvottelut ovat siinä pisteessä, että niistä kerrottaneen ensi viikolla EU:n ja Intian huippukokouksessa.

Kauppakamarien tammikuun alussa toteuttamasta kyselystä selviää, että yritysten odotukset tulevasta kasvusta vahvistuivat syksystä erityisesti liikevaihdon, tilauskantojen ja viennin osalta. Lähes 85 prosenttia vastaajista odottaa liikevaihtonsa pysyvän ennallaan tai kasvavan. Tilauskantojen ja kannattavuuden kehityksen osalta odotukset seuraavan puolen vuoden jaksolle olivat mittaushistorian myönteisimmät. Erityisen myönteisiä arvioita antoivat teollisuusalan yritykset.

Joulun jälkeen koko Suomeen satanut runsas lumi kuormittaa rakennusten kattorakenteita ja lisää vaurioriskiä. Siksi lumen poistaminen katoilta ajoissa on tärkeää. Keskuskauppakamarin pääsihteeri Raisa Harju korostaa, että turvallinen ja rakenteita säästävä lumenpudotus on syytä antaa ammattilaisen tehtäväksi.

Keskuskauppakamari pitää EU–Mercosur-kauppasopimusta merkittävänä askeleena Suomen ja Euroopan talouden kannalta. Sopimus poistaa tullit valtaosasta tavaroita, poistaa muita kaupan esteitä ja luo ennustettavat pelisäännöt kaupalle. ”Sopimus vahvistaa Suomen taloutta, yritysten kilpailukykyä ja tukee kestävää kasvua, mikä on erinomainen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Yritykset tarttuvat ilmastotoimiin, mutta etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat konkreettisia neuvoja ja tukea aloittamiseen. Lähes 80 prosenttia Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä toteaa, että ilmastotoimet ovat parantaneet niiden kilpailukykyä.

Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) on antanut vuoden aikana yhteensä 81 lausuntoa, joista yli puolet (47 kpl) oli huomautuksia. Vastaavasti vuonna 2024 annettiin 61 lausuntoa, joista 51 oli huomautuksia. Suuri osa vuoden 2025 lausuntopyynnöistä koski edellisvuosien tapaan piilomainontaa.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenissä nousi 31 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. First North -yhtiöissä naistoimitusjohtajien määrä tuplaantui 13 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.

Pieleen menneet talousennusteet ovat synnyttäneet ekonomistien ammattikunnalle uskottavuusongelman. Samalla myönteisen suhdannekäänteen odottaminen on vaihtunut liialliseen synkistelyyn. Kulunut vuosi oli torjuntavoitto, ensi vuodesta on tulossa parempi jo siksikin, että lähtötaso on heikko, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvua seuraavalta vuodelta odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä. Odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin vastaava kysymys esitettiin kyselyssä ensimmäisen kerran. Erityisesti Saksan miljardiluokan investointeihin infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille asetetaan toiveita viennin ajuriksi myös Suomessa.

Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.