Keskuskauppakamari

Laillistetun kiinteistönvälittäjän kokeeseen (LKV) osallistuvien määrä on pitkästä aikaa nousussa. Viikonloppuna järjestettyihin kokeisiin osallistui 246 kokelaista, mikä on suurin määrä sitten vuoden 2021. Tämä kertoo Keskuskauppakamarin legal counsel Erika Leinon mukaan talouden luottamuksen parantumisesta sekä siitä, että alan toimijat odottavat markkinan vilkastumista.

Keskuskauppakamarin mukaan koulutusjärjestelmää on uudistuttava vastaamaan työelämää, jossa tekoäly on pysyvä osa arkea ja jossa inhimillinen arvonluonti korostuu. Koulutuksen tulee vahvistaa erityisesti ajattelua, soveltamiskykyä ja teknologian kriittistä hyödyntämistä. Keskuskauppakamari esittää, että korkeakoulujen rahoituksen tulee palkita nykyistä vahvemmin laadukkaasta oppimista ja työllistymistä.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan teollisuudessa maaliskuu sujui varsin mainiosti sekä uusien tilausten että erityisesti tuotannon osalta.

Keskuskauppakamarin Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi on valittu VR. Raadin mukaan VR:n brändi on erittäin tunnettu ja sen tarina on Suomessa ainutlaatuinen. Brändi on onnistunut uudistumaan määrätietoisesti ja laajentumaan myös ulkomaille.

Keskuskauppakamari pitää kannatettavana Akavan esitystä nopeammasta väylästä pysyvään oleskelulupaan. Suomi tarvitsee lisää kansainvälisiä osaajia, mutta yhä useammin ratkaisevaa ei ole pelkkä houkuttelu vaan se, haluavatko osaajat jäädä. Keskuskauppakamarin mielestä järjestelmän on oltava ennakoitava ja joustava sekä vastattava koko maan työvoimatarpeisiin.

Kauppakamarien huhtikuussa toteuttamasta suhdannekyselystä selviää, että yritysten näkymät ovat tammikuussa tehtyä kyselyä heikompia, mutta pääosin edelleen hyviä. Lähes 81 prosenttia vastanneista yrityksistä odotti liikevaihtonsa kasvavan tai pysyvän ennallaan seuraavan puolen vuoden aikana. Vastaajien arvio tilauskantojen ja viennin kehityksestä oli edelleen myönteinen. Sen sijaan kannattavuuden heikkenemistä ennakoivien osuus oli noussut tammikuun kyselystä. ”Elpymistä ei ole kyselyn perusteella peruttu”, tiivistää Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Tilastokeskus julkisti tänään Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan maaliskuulta. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kiinnostavampaa on kuitenkin se, että samalla saatiin ennakollinen arvio vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. ”Näyttää siltä, että viime vuosi oli vasta alkusoittoa, ja kasvu on vauhdittunut tämän vuoden puolella enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida”, sanoo Appelqvist.

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän tänään julkaisemat esitykset perusopetuksen kehittämiseksi sisältävät oikeansuuntaisia elementtejä. Keskuskauppakamari huomauttaa silti, että jos lasten ja nuorten osaamistasoa halutaan aidosti vahvistaa, perusopetuksen vaatimustasoa on nostettava, ei ainoastaan ylläpidettävä tai kavennettava, kuten esityksessä ehdotetaan. Koulun on annettava jokaiselle oppilaalle valmiudet pärjätä opinnoissa, työelämässä ja elämässä, ja tämä edellyttää selkeitä ja kunnianhimoisia vaatimuksia.

Kauppakamareiden huhtikuussa teettämästä kyselystä selviää, että 57 prosenttia vastaajista kokee yrityksensä kilpailukyvyn heikentyneen jonkin verran tai paljon Iranin sotatilanteen aiheuttaman logistiikkakustannusten nousun seurauksena. Erittäin paljon tai paljon haittaa tilanne on aiheuttanut kuitenkin vain noin kymmenelle prosentille vastaajayrityksistä. Tiekuljetusten kallistumisen kokee erittäin haitalliseksi noin viidennes vastaajista ja jonkin verran haitalliseksi 47 prosenttia vastaajista.

Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, että hallitus vie eteenpäin kansalaisuuskoetta nyt entistä vahvemmin tietoon, lakeihin ja faktoihin perustuvana testinä. Edelleen kansalaisuuskokeen toimeenpanossa tulisi huolehtia siitä, ettei kokeesta muodostu uutta pullonkaulaa osaajille päällekkäisten testien vuoksi.

Opposition kritisoiman yhteisöveron alentaminen hyödyttää ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vaikka yhteisöverokannan alennus hyödyttää myös suuryrityksiä, on verokannan alentamisen suhteellinen vaikutus suurempi pienille ja keskisuurille yrityksille. ”Yhteisöveron alentaminen tukee nimenomaan pk-yritysten kasvumahdollisuuksia ja kauan odotettu hyvän kierre voi alkaa verokannan alennuksen myötä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Hallituksen kehysriihen päätökset sisältävät Keskuskauppakamarin mukaan myönteisiä elementtejä kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden osalta. Erityisesti liikennehankkeet ja ammattidieselin käyttöönoton nopeuttaminen, veropäätökset ja määräaikainen asuinrakennusten korjausavustus ovat oikeansuuntaisia toimia kasvun kirittämiseksi.

Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan viime kuukausina työllisyyskehitys on kulkenut vaakasuunnassa. ”Työmarkkinakehitys etenee vaisuna, mutta lisäheikennystä ei onneksi ole tullut”, arvioi Appelqvist.

Talouden orastavaa kasvua on vauhditettava hallituksen kehysriihessä, vaatii Keskuskauppakamari. Keskuskauppakamari esittää täsmätoimia asuntomarkkinoiden piristämiseksi ja nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi sekä ammattidieselin käyttöönoton nopeuttamista.

Vuoden brändi -kilpailun finalistinelikkoon kivunneet DNA, Rukka, Sydänmerkki ja VR ovat kaikki vahvoja ja tunnettuja brändejä. Kilpailu ratkeaa 6.5.2026, kun ammattilaisista koostuva raati julistaa voittajan näiden neljän joukosta Keskuskauppakamarin Suuri brändipäivä -tilaisuudessa.

Keskuskauppakamari katsoo, että valmisteilla oleva korkeakoulu- ja tutkimusvisio tunnistaa Suomen keskeiset osaamis- ja tuottavuushaasteet, mutta jää keinoiltaan liian varovaiseksi. Jotta visio kääntyisi talouskasvuksi, paremmaksi työllistymiseksi ja vahvemmaksi innovaatiotoiminnaksi, korkeakouluille on annettava nykyistä selkeämpi ja rohkeampi kasvurooli.

Kevään lähestyessä moottoripyöräkaupoilla käy jälleen vilkas sutina. Keskuskauppakamarin hyväksymä tavarantarkastaja (HTT) Mikko Summa muistuttaa, että innostuksen keskellä ostajan kannattaa pitää mielessä huolellinen valmistautuminen.

Työttömyyden pitkittyminen Suomessa ei ole vain suhdannekysymys, vaan oire työmarkkinoiden vakavasta kohtaanto-ongelmasta. Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulevassa kehysriihessä tarvitaan päätöksiä, jotka puuttuvat suoraan työmarkkinoilla vallitsevaan haasteeseen ja vahvistavat työllisyyttä nopeasti ilman pysyvää menolisäystä. Keskuskauppakamari esittää 40 miljoonan euron kertaluontaista lisärahoitusta rekrytoitaviin koulutuksiin tilanteen ratkaisemiseksi.

Kotitalouksien luottamus talouteen heikkeni entisestään, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta luottamusindikaattorista. Luottamus heikkeni Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan jopa suhteessa helmikuun valmiiksi sysisynkkään lukemaan. ”Tiedot on kerätty maaliskuun kahden ensimmäisen viikon aikana, eli ne heijastelevat yleisen pessimismin lisäksi osittain Iranin sodan alkuvaiheita”, sanoo Appelqvist.

Keskuskauppakamarin mukaan Euroopan unionin ja Australian välinen tuore kauppasopimus on turbulenttisen maailmantilanteen keskellä merkittävä ja tervetullut avaus Euroopan kasvulle ja avoimelle kaupalle. Sopimus parantaa eurooppalaisten yritysten kauppaehtoja jopa miljardilla eurolla vuodessa.