Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari pitää liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaa ajokorttisääntelyn muutosta elinkeinoelämälle merkittävänä ja pitkään odotettuna edistysaskeleena. Uudistus nopeuttaa siirtymää sähkö- ja kaasukäyttöisiin ajoneuvoihin jakelu- ja taksiliikenteessä sekä huolto- ja asennuspalveluissa.

Keskuskauppakamarin syksyllä toteuttama kysely paljastaa kiinteistömarkkinoiden tilanteen vakiintuneen, vaikkei odotettua vilkastumista ole juurikaan tapahtunut. Markkinakyselyyn vastasi 123 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa. Vastauksista käy ilmi, että asuntomarkkinoilla suurin kiinnostus kohdistuu kohtuuhintaisiin, vain vähäistä remonttitarvetta vaativiin uudehkoihin perheasuntoihin.

Yritysten arviot suhdannetilanteesta ottivat kauppamarien tuoreessa talouskyselyssä takapakkia verrattuna kevääseen. Heikkeneminen ei ole suuruudeltaan valtavaa, mutta se koskee laaja-alaisesti vastauksia niin liikevaihdon, tilauskantojen, viennin kuin henkilöstömäärienkin suhteen. Omalla toimialalla vallitsevia yleistunnelmia luonnehditaan pessimistisesti. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan yrityksissä riittää silti edelleen uskoa kasvuun ja erityisesti siihen, että pidemmällä aikavälillä suhdanne on kirkastumassa. Ensi vuodesta ennakoidaan tuntuvasti kuluvaa vuotta parempaa.

Kauppakamareiden elokuussa toteutettu osaajakysely osoittaa, että osaajapula on helpottunut suuressa osassa yrityksiä. Siinä missä vielä pari vuotta sitten yritykset eivät saaneet tarvitsemaansa työvoimaa, on avoimiin työpaikkoihin nyt pääasiassa runsaasti hakijoita. Edelleen kuitenkin 25 prosenttia yrityksistä kokee pulaa sopivista osaajista. Rekrytointeja vaikeuttavat rakenteelliset esteet kuten kannusteet työn tarjoamiseen ja kohtaanto-ongelmat.

Yli puolet kauppakamarikyselyyn vastanneista vientiyrityksistä on tyytymättömiä EU:n solmimaan tullisopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Tyytyväisiä on vain kymmenesosa vastanneista. Epävarmuus on jatkunut Yhdysvaltain sovun jälkeen tekemien uusien avausten vuoksi. Kaksi kolmasosaa yrityksistä kertoo tullien ylipäätään vaikuttavan kielteisesti yrityksen toimintaan.

Hallituksen veropoliittiset päätökset ovat olleet rohkeita ja tarpeellisia Suomen talouskasvun starttaamiseksi, mutta lisätoimia tarvitaan yhä. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi kannusti Suuressa veropäivässä hallitusta jatkamaan veropoliittisia toimia myös loppuhallituskaudella. “Perintö- ja lahjaveron poisto, ansiotuloverotuksen laskeminen edelleen ja korkeimman marginaaliveron painaminen alle 50 prosentin luovat kaikki kasvua Suomeen”, Romakkaniemi sanoi.

Keskuskauppakamari esittää, että investointihyvityksen 50 miljoonan euron vähimmäiskokorajaa alennettaisiin, jotta tuki olisi kaikkien yritysten saatavilla. Tavoitteena tulisi olla puhtaiden innovaatioiden ja kestävän kasvun edistäminen laajasti koko yrityskentässä.

Elokuun työmarkkinatilastot olivat Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appleqvistin mukaan heikkoja, eikä talouden elpyminen ole käynnistynyt toivotusti. Pitkäaikaistyöttömiä on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon.

Keskuskauppakamarin tuore vientijohtajakysely paljastaa, että suomalaisyritysten luottamus viennin elpymiseen on vahvistumassa, vaikka usko tämän vuoden osalta on hieman hiipunut. Yli puolet vastaajista uskoo viennin kasvavan vuoden 2025 aikana, ja peräti 66 prosenttia arvioi kasvun jatkuvan vuonna 2026. Samalla yritykset tunnistavat muuttuvan kansainvälisen toimintaympäristön tuovan kysyntää erityisesti puolustusteollisuudessa ja avaavan uusia mahdollisuuksia puhtaissa teknologioissa.

Työministeri Matias Marttinen kertoi tänään käynnistävänsä selvityksen maahanmuuton pisteytysmalleista. Keskuskauppakamari on erittäin tyytyväinen, että asiaan on tartuttu, ja toivoo että selvitystyössä kiinnitetään erityisestä huomiota mallien elinkeinoelämälähtöisyyteen.

Keskuskauppakamari esittää, että pysyvän oleskeluluvan saamisen edellytykset ulotetaan myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Lakiesitys asettaa yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkinnot eriarvoiseen asemaan ja heikentää Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi täysistunnossaan Keskuskauppakamarin ilmasto- ja elinkeinopoliittisen asiantuntijan Teppo Säkkisen laatiman kannan komission esitykseen. Komitea esittää, että Ukrainassa ja muissa jäsenehdokasmaissa tehdyt ilmastotoimet otetaan osaksi 2040-ilmastotavoitteen saavuttamista. Samalla tuettaisiin niiden irtautumista Venäjän vaikutuspiiristä. Komitea tukee 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2040.

Kauppakamarien osaajakyselyn mukaan yli 80 prosenttia yrityksistä kokee nuorten osaamistason ja valmiuksien haastavan niiden kilpailukykyä tulevina vuosina. Vain alle kolmannes vastaajista arvioi, että ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Yritykset toivovatkin maan poliittiselta johdolta toimia nuorten työelämään pääsyn, perustaitojen ja ammattiosaamisen vahvistamiseen.

Vuoden kauppakamari ja Vuoden kauppakamarilainen palkittiin 10.–11. syyskuuta järjestetyillä kauppakamaripäivillä Rovaniemellä. Vuoden kauppakamariksi valittiin Kymenlaakson kauppakamari ja Vuoden kauppakamarilaisena palkittiin Viivi Sakkara, Keski-Suomen kauppakamarin viestintäpäällikkö. Vuoden aktiivisimpana ansiomerkkien myynnin edistäjänä palkittiin Etelä-Pohjanmaan kauppakamari.

Yritysten tyytyväisyys kansainvälisiin osaajiin on pysynyt korkealla. Kauppakamareiden osaajakyselyn perusteella 73 prosenttia kansainvälisiä työntekijöitä rekrytoineista yrityksistä pitää kokemustaan myönteisenä, ja vain 4,5 prosenttia kielteisenä. Kansainvälisten rekrytointien määrä on kuitenkin laskussa.

EU:n ja Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) välisen, maailman suurimman kauppasopimuksen hyväksyntä toisi merkittäviä mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle. Euroopan komissio on jättänyt virallisen esityksen sopimuksen hyväksymisestä, ja Keskuskauppakamari pitää tätä askelta erittäin tervetulleena.

Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) markkinointisäännöksiä on päivitetty muun muassa syrjintäperusteiden osalta, ja nyt myös mielenterveys voi olla syrjintäperuste. Lisäksi säännösten päivityksessä disinformaatio ja vihapuhe on kielletty markkinoinnissa, sekä niissä määritellään vaikuttaja ensimmäistä kertaa.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen pitää hallituksen päätöstä olla kohdistamatta uusia säästöjä koulutukseen erittäin tervetulleena. Hänen mukaansa ratkaisu tukee Suomen kilpailukykyä ja tavoitetta nostaa osaamistasoa. Kotouttamiseen tarvitaan työ ensin -periaate.

Hallituksen päätökset toimeenpanna kasvupäätöksiä kuten veronalennuksia ovat Keskuskauppakamarin mukaan erinomainen asia. Veronalennukset antavat sysäyksen kotimaiselle kulutukselle ja yritysten investoinneille. Lisäksi työllisyyden edistämiseksi suunniteltu nuorille kohdistettava työllistymisseteli on myös hyvä päätös. Sen sijaan kaivosteollisuuden veronkorotukset ovat myrkkyä ennakoitavuudelle.

Keskuskauppakamarin mukaan maahanmuutosta käytävään keskusteluun tarvitaan positiivista, rakentavaa otetta. Maahanmuuton rakenne tarvitsee muutoksia, mutta niitä on tehtävä positiivien ei negatiivisen keskustelun ja ratkaisujen kautta. Tarvitsemme maahanmuuton yhteiskuntasopimuksen, jotta voimme etsiä ja löytää maahanmuuttoon oikeanlaiset ratkaisut, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.