Keskuskauppakamari

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kielteinen suhtautuminen ilmastotoimiin ja vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta ei juuri ole muuttanut suomalaisyritysten suuntaa ilmastotoimissa. Kauppakamarien ilmastokyselyyn vastanneista yrityksistä 72 prosenttia kertoo, ettei Trumpin toimilla ole vaikutusta.

Hallituksen puoliväliriihessä tehdyt linjaukset tukevat yritysten kasvun ja investointien rahoitusta sekä tukevat suomalaisten rahoitusmarkkinoiden kehitystä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että tehdyt linjaukset toteutetaan ripeästi.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä valmiudesta jatkaa puhtaan siirtymän investointien verohyvitystä, jos EU:n valtiontukipoikkeukset jatkuvat. Nyt verohyvitys on päättymässä vuoden 2025 lopussa. Keskuskauppakamarin mielestä verohyvityksen jatko on tarpeen investointien kotiuttamiseksi ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Hallitus teki puoliväliriihessään useita myönteisiä päätöksiä osaamisen ja koulutuksen kehittämiseksi. Avoimen korkeakoulutuksen laajentaminen tutkintotavoitteiseen jatkuvaan oppimiseen ja maksuttomat opinnot avoimessa korkeakoulussa toisen asteen jälkeen ovat tärkeitä keinoja vastata koulutuskysyntään. Samalla kokonaisuutta hämmentävät korkeakoulutukseen kohdistuvat leikkaukset sekä epäselvä rahoitus uusille aloituspaikoille.

Maaliskuun työllisyystilastojen kokonaisuus on jossain määrin ristiriitainen. Myönteistä oli työvoiman kasvu, joka tuki työllisyyttä. Samalla työttömyyden huolestuttava nousu kuitenkin jatkui: työttömyysluvut ovat murheellisia.

Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin sekä työn verotuksen keventäminen ovat hallitukselta erinomainen, kasvua ja Suomen kilpailukykyä tukeva päätös. Päätökset muuttavat verotuksen rakennetta oikeaan, paremmin kasvua synnyttävään suuntaan. Ylimpien tuloluokkien marginaaliverojen reipas pudotus on kauan odotettu toimenpide työn tuottavuuden ja osaamisen kehittämisen kannustamiseksi.

Kauppamerenkulun alusten maasähkön käyttöä satamissa pitää edistää soveltamalla maasähköön alempaa teollisuuden verokantaa. Verokannan muutos soveltuisi hyvin toteutettavaksi hallituksen puoliväliriihessä merenkulun kustannuksia alentavana ja vientiteollisuuden kilpailukykyä lisäävänä toimena.

Vuoden brändi -kilpailun finalistikolmikkoon kivunneet iLOQ, Relove ja Snellman ovat kaikki vahvoja ja tunnettuja suomalaisbrändejä. Kilpailu ratkeaa 6.5.2025, kun ammattilaisista koostuva raati julistaa voittajan Keskuskauppakamarin Suuri brändipäivä -tilaisuudessa.

Vuoden 2024 alussa Keskuskauppakamarin yhteyteen perustettu Isännöinnin eettinen neuvosto on antanut suosituksen koskien tietojen luovuttamista isännöinnin vaihtotilanteissa. Vaihtotilanteissa aineisto on luovutettava määräajassa oma-aloitteisesti ja vaihtotilanteet on hoidettava yhteistyössä ja ammattimaisesti.

Keskuskauppakamari pitää kolmen kuukauden maasta poistumissäännöstä ongelmallisena erityisesti nyt, kun työttömyys on ennätyksellisen korkealla ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet. Tänään eduskunnassa äänestyksessä oleva laki tulee siten osumaan entistä useampaan ulkomaalaiseen, jolla normaalioloissa on hyvät edellytykset työllistyä ja antaa panoksensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös työnantajalle laki tuo lisää velvollisuuksia.

Laajat työssäkäyntialueet parantavat osaavan työvoiman saatavuutta, mutta edellyttävät toimivia liikenneyhteyksiä ja -palveluja. Keskusta-alueiden elinvoima edellyttää monipuolista saavutettavuutta. Joukkoliikenteen hinnan ja lippuvaihtoehtojen tulisi olla houkuttelevia myös satunnaisesti joukkoliikennettä käyttäville matkustajille.

Sote-palveluiden uudistamiseen tarvitaan uusi vaihe: hyvinvointialueiden tuottavuutta on parannettava keskittymällä vahvemmin toimintatapojen muuttamiseen. Hoitoon on päästävä ja se onnistuu parhaiten, kun hyvinvointialue toimii yhteistyössä alueen yritysten kanssa sote-palveluiden tuottamisessa. Kustannustehokkuuden perusedellytys on kustannusten läpinäkyvyyden lisääminen.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin myöhään tiistai-iltana julkistamat odotettuakin kovemmat tullimaksut useita maita kohtaan haittaavat koko maailman taloutta ja saattavat leikata esimerkiksi Euroopan talouskasvua tulevina vuosina muutamilla prosenttiyksiköillä. Suurin kärsijä tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan Yhdysvallat itse, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Kuntaveron jatkuva korottaminen ei voi olla ratkaisu kuntatalouden ongelmiin vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Veronkiristysten tie on kuljettu loppuun, toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Johanna Sipola.

Reilu kolmasosa suomalaisista vientiyrityksistä suunnittelee osallistuvansa Ukrainan jälleenrakennukseen, käy ilmi kauppakamarien vientijohtajakyselystä. 36 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä suunnittelee osallistumista jälleenrakennushankkeisiin, kun vastaava luku vuosi sitten oli 29 prosenttia. Kolmannes ei ole aikeissa suunnata liiketoimintaa Ukrainaan. Epävarmoja on 31 prosenttia.

Moni yritys haluaa nykyään käyttää ympäristöväittämiä markkinoinnissaan. Ympäristöväittämän käyttämisessä pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei yritys menettele markkinointia koskevien sääntöjen vastaisesti ja siten lupaa jotain sellaista, mikä ei pidä paikkansa, muistuttaa Keskuskauppakamarin liiketapalautakunnan pääsihteeri Paula Paloranta. Ympäristöväittämiä käytettäessä markkinoijan tulee näyttää väittämänsä toteen.

Helmikuun työllisyysluvut olivat pääosin murheellista luettavaa. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli 64 000 henkeä vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Samalla työttömyys nousi ja työvoiman määrä supistui.

Suomen väestökehitys ja työvoimapula asettavat kunnille uuden haasteen. Kauppakamarien mukaan kuntien elinvoima ja yritysten kilpailukyky edellyttävät sujuvia palveluita kansainvälisille osaajille, toimivia kotoutumisratkaisuja ja avointa ilmapiiriä.

Suomen sijoitus naisten osuudessa hallitusten jäsenistä on kansainvälisessä vertailussa pudonnut hiljalleen ja tänä vuonna Suomi putosi ensimmäistä kertaa kärkikymmenikön ulkopuolelle, selviää Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta. Johtoryhmävertailussa Suomen sijoitus on vielä kärkikymmenikössä, mutta silläkin puolella kärkisijoista kamppailemaan on tullut uusia maita, kertoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala.

Vaikka maailmassa on paljon turbulenssia ja epävarmuutta, suomalaisten vientiyritysten kokonaisnäkymät kuluvalle vuodelle ovat hieman parantuneet loppuvuoden lukemista. Vuoden takaiseen verrattuna näkymät ovat selvästi paremmat. Erityisesti puolustusteollisuuden nähdään jouduttavan kasvua.