Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari pitää EU–Mercosur-kauppasopimusta merkittävänä askeleena Suomen ja Euroopan talouden kannalta. Sopimus poistaa tullit valtaosasta tavaroita, poistaa muita kaupan esteitä ja luo ennustettavat pelisäännöt kaupalle. ”Sopimus vahvistaa Suomen taloutta, yritysten kilpailukykyä ja tukee kestävää kasvua, mikä on erinomainen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Yritykset tarttuvat ilmastotoimiin, mutta etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat konkreettisia neuvoja ja tukea aloittamiseen. Lähes 80 prosenttia Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä toteaa, että ilmastotoimet ovat parantaneet niiden kilpailukykyä.

Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) on antanut vuoden aikana yhteensä 81 lausuntoa, joista yli puolet (47 kpl) oli huomautuksia. Vastaavasti vuonna 2024 annettiin 61 lausuntoa, joista 51 oli huomautuksia. Suuri osa vuoden 2025 lausuntopyynnöistä koski edellisvuosien tapaan piilomainontaa.

Naisten osuus pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenissä nousi 31 prosenttiin, mikä on uusi ennätys. First North -yhtiöissä naistoimitusjohtajien määrä tuplaantui 13 prosenttiin. Tiedot käyvät ilmi Keskuskauppakamarin tuoreesta naisjohtajakatsauksesta.

Pieleen menneet talousennusteet ovat synnyttäneet ekonomistien ammattikunnalle uskottavuusongelman. Samalla myönteisen suhdannekäänteen odottaminen on vaihtunut liialliseen synkistelyyn. Kulunut vuosi oli torjuntavoitto, ensi vuodesta on tulossa parempi jo siksikin, että lähtötaso on heikko, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Kauppakamarien vientiyrityksille suunnattuun kyselyyn vastanneista yrityksistä 66 prosenttia odottaa viennin kasvavan vuonna 2026. Vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvua seuraavalta vuodelta odotti 60 prosenttia vientiyrityksistä. Odotukset tulevasta vuodesta ovat positiivisimmat sitten vuoden 2022, jolloin vastaava kysymys esitettiin kyselyssä ensimmäisen kerran. Erityisesti Saksan miljardiluokan investointeihin infra-, digitalisaatio- ja puolustussektoreille asetetaan toiveita viennin ajuriksi myös Suomessa.

Marraskuun työllisyystilastot olivat odotuksiakin heikompia työttömyyden osalta. ”Edelleen silti pätee, että osasyy korkealle työttömyydelle on työvoiman tarjonnan korkea taso, mikä on lähtökohtaisesti myönteinen asia”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Isännöinnin eettinen neuvosto on saanut kahden toimintavuotensa aikana yhteensä 36 lausuntopyyntöä. Näistä 19:stä on annettu lausunnot. Neuvosto on suositellut kahdeksassa tapauksessa varoitusta, seitsemässä huomautusta, kolmessa lausunto on ollut vapauttava ja yhtä ei otettu käsittelyyn.

Ensi vuoden verotukseen tulee merkittäviä muutoksia, jotka on hyvä tiedostaa etukäteen. Monen palkansaajan verotus kevenee, mutta samalla työntekijöiden työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu ja sähköautojen latausetu muuttuu veronalaiseksi. Lisäksi ensi vuodesta alkaen työnantaja saa korvata työntekijän oikeudenkäyntikulut verovapaasti. Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala kertoo ensi vuoden veromuutosten voittajat ja häviäjät.

Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.

Eurooppa-neuvoston hyväksymä 90 miljardin euron taloudellinen tukipaketti Ukrainalle on historiallinen ja strategisesti ratkaiseva askel koko Euroopan turvallisuudelle. EU-johtajat sitoutuivat tarjoamaan merkittävää rahoitusta Ukrainan valtion tarpeisiin ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen vuosiksi 2026–2027, vaikka alkuperäinen tavoite käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja rahoituksen lähteenä osoittautui oikeudelliselta ja poliittiselta kannalta liian vaikeaksi toteuttaa juuri nyt. Työtä niiden varojen käyttämiseksi on kuitenkin myös jatkettava, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Oikeusministeriön työryhmän julkaisema välimiesmenettelylain uudistusehdotus on Keskuskauppakamarin mukaan erittäin tervetullut ehdotus. Ehdotuksen sisältämät uudistukset parantavat Suomen välitysmenettelytoiminnan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.

Keskuskauppakamari pitää hallituksen linjauksia ulkomaisten opiskelijoiden lupaprosessien ja toimeentuloedellytysten selkeyttämisestä pääosin perusteltuina. On tärkeää torjua väärinkäytöksiä ja estää opiskelijoiden joutuminen haavoittuvaan asemaan. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät uudet vaatimukset yhdessä ulkomaalaisvastaisemmaksi muodostuneen ilmapiirin kanssa heikennä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.

Suomalaisista vientiyrityksistä 43,5 prosenttia näkee, että kauppasuhteiden palauttaminen Venäjän kanssa ennalleen voisi olla joskus mahdollista, jos rauhansopimus olisi sellainen, että se olisi Ukrainan hyväksyttävissä. Yrityksistä 30,6 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että kauppasuhteiden palauttaminen ennalleen ei ole mahdollista. ”Jos asiassa edetään, se tehdään tietenkin yhteisessä rintamassa EU:n kanssa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.

EU:n metsäkatoasetuksen soveltamisen toistuvat lykkäykset ja viime hetken muutokset aiheuttavat Keskuskauppakamarin vastuullisuuspäällikkö Jussi Hakasen mukaan merkittävää epävarmuutta yrityksille. Keskuskauppakamari vaatii selkeää ja ennakoitavaa sääntelyä.

Jouluaaton tärkeimmän vieraan verokysymyksiin voi törmätä joko tilatessaan pukin kotiinsa tai toimiessaan itse pukkina. Joulupukin saama rahallinen korvaus on Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntijan Tomi Viitalan mukaan veronalaista ansiotuloa. Koska joulu on vain kerran vuodessa, toiminnasta saadut tienestit tulevat yleensä pukin muiden veronalaisten ansiotulojen päälle.

Keskuskauppakamarin ansiomerkkilautakunta on myöntänyt Elinkeinoelämän ansioristin OP Pohjolan pääjohtajalle, vuorineuvos Timo Ritakalliolle tunnustuksena ansiokkaasta työstä talouden vapauden ja Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytysten puolesta. Elinkeinoelämän ansioristin ovat aiemmin saaneet muun muassa Esko Aho, Jussi Pesonen ja Kari Jordan.

Mainonnan eettinen neuvosto (MEN) on päivittänyt sääntöjään vastaamaan muuttunutta markkinointiympäristöä. Jatkossa neuvoston kokoonpanossa on edustettuna myös vaikuttajamarkkinointia tekevä henkilö. Uudistus vastaa alan kasvaneisiin tarpeisiin ja puuttuu myös vaikuttajien maalittamiseen.

Keskuskauppakamarin hallituksen puheenjohtajaksi on valittu Elisan toimitusjohtaja Topi Manner. Mannerin kausi alkaa 1.1.2026. Varapuheenjohtajiksi valittiin Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme ja Versowoodin toimitusjohtaja Ville Kopra.

Joulunpyhät ovat monelle vuoden kohokohta, mutta ne voivat tuoda mukanaan myös sähköongelmia. Kinkku kypsyy uunissa, sauna lämpenee, valosarjat loistavat – ja samalla kodin sähkönkulutus nousee huippuunsa. Tämä voi johtaa ylikuormituksiin, sulakkeiden palamiseen tai jopa koko kodin sähköjen katkeamiseen.