Helsingin seudun kauppakamari

Kuntien yhteistyön tiivistäminen ilman hallinnollista yhdistymistä on yritysjohtajien suosituin yksittäinen vaihtoehto Helsingin seudun kuntarakenteen kehittämiseksi. Vaihtoehdon valitsi 30 prosenttia Helsingin seudun kauppakamarin kyselyyn vastanneista. Nykyistä mallia pitää yritysten kannalta riittävänä joka neljäs (25 %). Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistymisen valitsi vajaa viidennes (19 %) ja Helsingin ja Vantaan yhdistymisen kahdeksan prosenttia vastaajista, selviää Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä. Vastaajat saivat valita kuudesta vaihtoehdosta enintään kolme vaihtoehtoa.

Helsingin seudun yritysten suhdannenäkymät seuraavalle kolmelle kuukaudelle ovat positiivisia ensimmäistä kertaa Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssin nelivuotisessa historiassa. Myös näkemykset liikevaihdosta ja kannattavuudesta ovat parantuneet selvästi maaliskuusta. "Usko kasvuun on palannut laajalti. Kyse ei ole yksittäisten toimialojen noususta, vaan odotukset ovat myönteiset lähes kaikilla toimialoilla", sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vastaajien arviot työllisyydestä olivat odotettua paremmat: taso on pysynyt neutraalina. "Todennäköistä on, että työvoiman kysyntä vahvistuu Helsingin seudulla jo tämän vuoden puolella. Myös rakentamisen sekä kuljetuksen ja varastoinnin parantuvat näkymät lisäävät työvoiman kysyntää. Lomautusten väheneminen on myönteinen signaali työmarkkinoilta", sanoo Markku Lahtinen.

Helsingin Ydin ry on valinnut Jannica Aallon yhdistyksen ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi. Aalto aloittaa tehtävässä 1.10.2026. Helsingin Ydin ry on kesäkuussa 2026 perustettu elinkeinoelämävetoinen yhdistys, jonka taustalla ovat Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ja Helsingin kaupunki. Yhdistys jatkaa Helsinki City Markkinoinnin työtä tavoitteena lisätä keskustan kävijämääriä, näkyvyyttä, investointeja ja tapahtumia.

Helsingin ydinkeskustan liiketoiminta kehittyi monella mittarilla myönteisesti, vaikka vähittäiskaupan toimipaikkojen määrä on neljänneksen jäljessä vuotta 2019, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä. Tekstiili-, vaate- ja jalkinekaupan liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana toista vuotta peräkkäin. Myös ravintola- ja majoitusalan yritykset ovat kasvu-uralla: ravintoloiden liikevaihto ydinkeskustassa on kasvanut vuonna 2025 lähes kymmenen prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Hotellien liikevaihto ylittää vuoden 2019 tason.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus Uudellamaalla ammattikorkeakoulussa aloittaneista on kasvanut selvästi. 42 prosenttia ammattikorkeakoulujen uusista opiskelijoista Uudellamaalla oli suorittanut ammatillisen tutkinnon vuonna 2024. Vielä vuonna 2010 osuus oli 31 prosenttia. Myös ammattikorkeakouluun hakevissa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on 2010-luvulla kasvanut selvästi. Uudellamaalla ammatillisen tutkinnon suorittaneet valmistuvat ammattikorkeakoulusta useammin kuin opiskelijat yleensä. ”Uudenmaan tilastot osoittavat, että ammatillinen koulutus on toimiva väylä korkeakouluun. Yhä useampi ammatillisen tutkinnon suorittanut syventää osaamistaan ammattikorkeakoulussa”, sanoo Ennakointikamarin projektipäällikkö Olli Oja. Helsingin seudun kauppakamarin koordinoima Ennakointikamari arvioi kaksi kertaa vuodessa opiskelu- ja työllisyystilannetta Uudellamaalla. Opiskelutiedot perustuvat Opetushallituksen Vipunen-tilastopalveluun.

Uusimaa tuottaa noin 40 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta – kun Helsingin seutu kasvaa, kasvavat koko Suomen verotulot, työpaikat ja hyvinvointi. Helsingin seudun kauppakamarin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2027–2031 kattavat osaavan työvoiman, kaavoituksen ja liikenteen, yritysten uudistumisen sekä EU-politiikan. Osaajat ovat kasvun edellytys: opiskelupaikkoja tulee kohdentaa Uudellemaalle sen osuuden mukaisesti, saatavuusharkintamalli on uudistettava. Valtion on hoidettava osuutensa Uudenmaan liikenneinvestoinneista. Kasvua yrityksille Viron veromallista ja Kanadan teknologian siirtokeskusmallista oppien. Suomen on osattava käyttää EU-rahoitusta ja kohdistettava sitä voimakkaammin Uudenmaan alueelle.

”Asiakaspalautetta mitataan, analysoidaan ja raportoidaan enemmän kuin koskaan. Silti monessa organisaatiossa palautteen pohjalta tehdyt päätökset eivät johda parempaan asiakaskokemukseen ja samalla vastausprosentit laskevat”, sanoo asiakaskokemuksen strategisen kehittämisen asiantuntija Kari Korkiakoski. Korkiakosken uutuusteos Asiakaspalautteen voima – palautteen keräämisestä ymmärrykseen näyttää, miksi pelkkä data ei riitä ja miten palautteesta syntyy todellista ymmärrystä.

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja työllisyydestä ovat samalla tasolla kuin joulukuussa. Vastaajista 69 prosenttia katsoo, että eniten yrityksen näkymiä heikentää kotimainen kysyntä. Seuraavaksi eniten näkymiin vaikuttavat kansainvälisen politiikan ja turvallisuustilanteen epävarmuus (46 %) ja kustannustaso yleensä (36 %). ”Toimitusjohtajien vastauksissa näkyvät markkinan varovaisuus, asiakkaiden lykkäämät osto- ja investointipäätökset sekä asuntorakentamisen alakulo. Rakentaminen ja kuljetus- ja varastointitoimialat ovat edelleen haastavassa tilanteessa, mutta b2b-puolella näkyy varovaisia myönteisiä merkkejä. Tarjouskyselyitä on paikoin enemmän, ja teollisuudessa, liike-elämän palveluissa sekä informaatio- ja viestintäalalla näkymät ovat muuta kenttää toiveikkaampia”, sanoo Helsingin seudun kauppaka

Hallitusohjelmaan kirjattiin vuonna 2023, että korkeakoulupaikkoja lisätään kasvukeskuksiin ja sinne, missä aloituspaikkojen määrä suhteessa nuoriin on alhainen. Hallitusohjelman kirjaukset ovat jääneet toimeenpanematta. ”Uusmaalaisten korkeakoulujen aloituspaikkojen vaje on kroonistunut. Vaikka Uudenmaan osuus koko maan BKT:sta on lähes 40 prosenttia ja työpaikoista 36 prosenttia, se ei näy korkeakoulujen resurssijaossa”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin johtava asiantuntija Riikka Vataja.

Mitä opittavaa Kanadan menestyksekkäässä teknologiansiirtokeskusmallissa on Suomelle? Teknologian siirtokeskukset toimivat pienyritysten TKI-osastona. Niiden tehtävä on auttaa pieniä yrityksiä kasvamaan ja uudistamaan toimintaansa. Helsingin seudun kauppakamari kutsuu median kuulemaan From Skills to Applied Research Ecosystems -tutkimuksen tuloksia. Tutkimus tarkastelee Kanadan menestyksekästä teknologiansiirtokeskusmallia ja sen soveltamista Suomeen. EU-komissio on pyytänyt tutkimuksen käyttöönsä osana ammatillisen koulutuksen strategian uudistamista Euroopassa. Malliin pohjautuvia keskuksia on jo käynnistetty Suomessa. Teknologiansiirtokeskukset toimivat pk-yritysten TKI-kumppaneina, tarjoten nopean väylän uusien teknologioiden testaukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon.

Helsingin ydinkeskustan ankkuriyritykset ovat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa käynnistäneet yhdistyksen, jonka tehtävä on parantaa Helsingin ydinkeskustan vetovoimaa. Mallia on haettu Tukholman City i Samverkan -toiminnasta. ”Suomen pääkaupungissa tulee olla elävä ja vetovoimainen keskusta. Helsingin keskustassa on jo nyt sykettä ja vilskettä, mutta olemme sitoutuneet kehittämään keskustasta vielä entistä vetävämmän. Elinkeinoelämän ja kaupungin yhteistyötä vahvistava yhdistys on tärkeä askel tässä työssä”, sanoo Helsingin pormestari Daniel Sazonov.

Uudellamaalla lopetti toimintansa yli 21 100 yritystä vuonna 2025, arvioi Helsingin seudun kauppakamari Tilastokeskuksen alkuvuoden lukuihin perustuen. Lopettaneita yrityksiä on arvion mukaan lähes viidennes enemmän kuin edellisenä vuonna. Luvuissa ei ole huomioitu alkutuotantoa. Uudellamaalla aloittaa myös paljon yrityksiä. Arviolta yli 21 650 viime vuonna, noin neljännes enemmän kuin 2024. Arvion mukaan lähes puolet uusista yrityksistä Suomessa näyttää perustettavan Uudellamaalla. ”Uudellamaalla yrityksiä perustetaan enemmän kuin muualla maassa. Koko Suomessa aloitettiin arvion mukaan vähemmän yrityksiä kuin lopetettiin. Hyvin poikkeuksellinen tilanne, joka kielii rakennemuutoksesta ja yrittämisen siirtymisestä uusien sukupolvien myötä yhä voimakkaammin Uudellemaalle”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin yritysneuvonnan johtaja Marko Silen.

Vuoden johtaja on Orionin toimitusjohtaja Liisa Hurme. Valinnan teki Helsingin seudun kauppakamari.

22 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä kertoo hyötyvänsä tekoälystä paljon tai erittäin paljon. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin kyselystä jäsenyritysten toimitusjohtajille. 63 prosenttia vastaajista katsoo, että tekoälystä on jonkin verran hyötyä, 12 prosenttia, että tekoälystä ei ole lainkaan hyötyä. ”Tekoäly selvästi kaventaa yritysten resurssieroja. Kyselyn edistyneimmät toimialat tekoälyn hyödyntämisessä ovat informaatio- ja viestintäala, liike-elämän palvelut sekä teollisuus, joissa tekoäly on asiantuntijatyön arkea. Ratkaisevaa ei ole toimiala, vaan työn tietointensiivisyys ja henkilöstön kyky hyödyntää tekoälyä”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Vielä kaksi vuotta sitten vain kahdeksan prosenttia alueen yrityksistä arvioi hyötyvänsä tekoälystä paljon tai erittäin paljon. Tuolloin jopa 30 prosenttia yrityksistä oli sitä mieltä, että tekoälystä ei ole lainkaan hyötyä.

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä heikoiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten näkemykset kannattavuudesta, työllisyydestä ja suhdannenäkymistä ovat samalla tasolla kuin elokuussa. Odotukset liikevaihdosta ovat elokuuhun verrattuna aavistuksen heikentyneet. ”Pulssikyselyssä näkyy valitettavasti vain pieniä alakohtaisia merkkejä suhdanteen paranemisesta. Hieman vahvistunutta kysyntää on nähtävissä B2B-palveluissa, joiden markkina tyypillisesti elpyy talouden kääntyessä parempaan suuntaan”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.

Logistiikkayhtiö Kuehne+Nagelin Suomen toimitusjohtaja Hanna Korvenpää on valittu Helsingin seudun kauppakamarin hallituksen puheenjohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä vuoden 2026 alusta.

Helsingin seudun kauppakamari kannattaa Vantaan ratikan rakentamista, jota se pitää koko seudun elinvoimaa vahvistavana investointina. ”Vantaan ratikka ei ole vain liikennehanke, vaan seudun elinkeinoelämän kasvualusta. Se tukee yritysten kasvua, uusien työpaikkojen syntymistä, TKI-toimintaa, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä. Vantaan on hoidettava talouttaan vastuullisesti, mutta suurten kaupunkien on rakennettava myös vaikeina aikoina”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen. Ratikka on Vantaalle kasvua ja kilpailukykyä vahvistava ratkaisu. Se lujittaa Vantaan asemaa yhtenä pääkaupunkiseudun kasvumoottoreista. Ratikka parantaa saavutettavuutta, helpottaa työvoiman liikkuvuutta ja sujuvoittaa logistiikkaa. Yhteys tukee erityisesti Aviapoliksen kehitystä kansainvälisenä yritys- ja innovaatiokeskittymänä.

Helsingin seudun kauppakamarin kohtaanto-ongelmaa koskevassa julkaisussa ja tiedotteessa on virhe. Virhe johtuu tiedonkeruuvaiheessa tehdyistä muutoksista. Tämä tarkoittaa, että tiedotteessa on tulkintavirhe eikä kyselyn tieto myöskään ole vertailukelpoista aiempiin vuosiin verrattuna.

Tiedotteesta on tehty korjaustiedote 14.10. kello 11.23: https://www.sttinfo.fi/tiedote/71527114/korjaustiedote-kohtaanto-ongelma-karjistyy-helsingin-seudulla-jopa-46-prosenttia-alueen-yrityksista-kokee-pulaa-osaavasta-tyovoimasta?publisherId=26487429&lang=fi Jopa 46 prosenttia Helsingin seudun yrityksistä kokee pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin jäsenyrityksille tehdystä kyselystä. Yritysten kokema osaajapula Helsingin seudulla on nopeasti kroonistunut. Vielä keväällä pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta koki 35 prosenttia alueen yrityksistä. ”Pula osaajista pahenee, vaikka työvoiman tarjontaa on enemmän kuin aikoihin. Tässä on kyse vakavasta rakenteellisesta ongelmasta, johon on löydettävä nopeasti ratkaisuja”, sanoo johtava asiantuntija Riikka Vataja Helsingin seudun kauppakamarista. 33 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kokee, että työvoiman saatavuus on tasapainossa ja 20 prosenttia, että osaavasta työvoimasta on

Yritykset Helsingin seudulla arvioivat seuraavan kolmen kuukauden suhdannenäkymät yhä korkeintaan kohtuullisiksi. Arviot käyvät ilmi Helsingin seudun kauppakamarin Suhdannepulssista. Yritysten arvioiden mukaan näkemykset liikevaihdosta, kannattavuudesta ja suhdannenäkymistä ovat hieman valoisampia kuin viime maaliskuussa. Sen sijaan työllisyysnäkymät ovat maaliskuuta huonommat. ”Helsingin seudun yritysten toimitusjohtajille tekemässämme kyselyssä näkyy vain pieniä merkkejä paremmasta suhdanteesta. Vaikka yritysten arviot liikevaihdon kehityksestä ovat vahvistuneet, kannattavuus ja suhdannenäkyvät ovat edelleen välttäviä. Työvoiman kysynnän ei odoteta vahvistuvan, joten työllisyystilanne jatkuu vaikeana”, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.