Lähes puolet kauppakamarien jäsenyrityksistä kertoo osaavan henkilöstön olevan heidän merkittävin kilpailuetunsa. Muina kilpailuetuina yritykset kokevat joustavuuden ja teknologiset ratkaisut

Saatavuusharkinta on ollut haaste reilulle kolmannekselle yrityksistä ja puolet yrityksistä pitää työperäistä oleskelulupaprosessia kankeana. Tiedot selviävät kauppakamarien jäsenyrityksilleen toteuttamasta kyselystä. Kyselyn mukaan useat yritykset kertovat kokevansa kansainvälisten osaajien rekrytointiprosessin haastavaksi, vaikka 62 prosenttia yrityksistä suhtautuu kansainvälisten osaajien rekrytointiin positiivisesti.

Keskuskauppakamarin Suuresta Veroselvityksestä selviää, että vuonna 2021 yritykset maksoivat ja tilittivät veroja ja veronluonteisia maksuja lähes 77 miljardia euroa. Tämä on kahdeksan miljardia euroa enemmän kuin vuonna 2019. Selvityksellä Keskuskauppakamari haluaa tuoda näkyväksi yritysten elintärkeän roolin julkisten palveluiden rahoittamisessa.

Kauppakamarikyselyn mukaan noin 62 prosenttia yrityksistä on harkinnut tai voisi harkita kansainvälisen osaajan rekrytoimista tai vuokraamista. 59 kuvailee kokemustaan kansainvälisen osaajan rekrytoinnista positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi. Enemmistöä yrityksistä kuitenkin askarruttaa, miten toimia monikielisenä ja monikulttuurisena työyhteisönä. 58 prosenttia yrityksistä kertoo, ettei ole rekrytoinut tai vuokrannut ulkomaisia osaajia, sillä työtehtävässä vaaditaan äidinkielen tasoista suomen kielen osaamista. .

Kauppakamarikyselyn mukaan 39 prosenttia yrityksistä (Pohjois-Karjala 40%) kokee, ettei ammattiin valmistuneiden osaaminen vastaa työelämän tarpeita. Määrä on huolestuttava, sillä suurin pula yrityksillä on kauppakamarikyselyn mukaan juuri ammatillisista osaajista. Tärkeimpinä keinoina osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi yritykset pitävät yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämistä, koulutussisältöjen kehittämistä työelämän tarpeisiin paremmin vastaaviksi ja työn vastaanottamisen kannustinloukkujen purkamista.

Yritysten näkemykset suhdannekehityksestä ovat heikentyneet kauppakamarien tuoreessa kyselyssä verrattuna edelliseen toukokuussa julkistettuun talouskyselyyn. Peräti 49 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä kuvailee tunnelmia pessimistisiksi tai erittäin pessimistiseksi. Arviot ovat synkentyneet laaja-alaisesti koskien kyselyn eri osa-alueilta, kuten liikevaihtoa, tilauskantoja, rekrytointitarvetta ja vientiä

Kauppakamarien kyselyn mukaan 59 (P-K 73,9 %) prosentilla yrityksistä on pulaa osaavasta työvoimasta ja 66 (P-K 52,1 %) prosenttia yrityksistä kertoo osaajapulan rajoittavan yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Suurin pula on ammatillisista osaajista. Heikentynyt suhdannetilanne on vaikuttanut hetkellisesti yritysten työllistämismahdollisuuksiin ja työvoiman tarpeeseen. Keskuskauppakamari kuitenkin varoittaa, että yritykset tulevat ajautumaan vakaviin ongelmiin talouden elpyessä, mikäli toimia osaajapulan helpottamiseksi ei tehdä ennakoivasti.

Kauppakamarien tuoreen talouskyselyn mukaan 69 prosenttia (73,5 %) yrityksistä arvioi paikallisen sopimisen laajentamisen vauhdittavan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua. 38 prosenttia (38,7 %) vastanneista arvioi uudistusten lisäävän lisätyöntekijöiden palkkaamista yrityksessä seuraavan viiden vuoden aikana.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin kansainvälistymispalkinto on myönnetty kontiolahtelaiselle Plasthill Oy:lle. Palkinto jaetaan kauppakamarin kevätkokouksessa Joensuussa maanantaina 8.5.2023.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Vuoden digitaalinen yritys -palkinto on myönnetty KIVUTON-yhtiöille. Palkinto jaettiin kauppakamarin kevätkokouksessa Joensuussa maanantaina 8.5.2023.

Venäjän hyökkäyssodan ja turvallisuuspolitiikan vuoksi Pohjois- ja Etelä-Karjalan kauppakamarit esittävät Suomen hallitusohjelmaan erityistoimia. Ne tulee kohdentaa pahiten tilanteesta kärsineille maakunnille, jotka sijaitsevat NATO-rajan kriittisimmässä paikassa itärajalla. Elinvoiman lisääminen ja alueen asuttuna pysyminen rajamaakunnissa ovat nyt myös turvallisuuskysymyksiä; ei vain aluepolitiikkaa.

Keskuskauppakamari ja alueelliset kauppakamarit vetoavat, ettei yritysten verotusta kiristetä seuraavalla hallituskaudella. Pysyvälle kasvu-uralle pääsy edellyttää kauppakamarien mukaan sitä, että rakenteellisiin ongelmiin tartutaan ja että yritysten, yrittäjyyden ja yksityisten investointien kannusteet ovat kunnossa. Suomessa on oltava kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö, erityisesti suhteessa tärkeimpiin verrokkimaihimme. Verokiilalaskurilla voi selvittää nykyiset työllistämisen kustannukset ja palkankorotuksesta käteen jäävän osuuden verojen ja maksujen jälkeen.

Kauppakamarit vaativat, että osaavan työvoiman saatavuus yrityksille turvataan ensi vaalikaudella ja esittävät kymmenen konkreettista ratkaisua osaajapulan helpottamiseksi. Kriittisimpinä toimenpiteinä kauppakamarit pitävät maahanmuuton merkittävää kasvattamista nykyisestä, ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden vahvistamista sekä jokaisen lapsen ja nuoren riittävien perustaitojen varmistamista. Valtakunnallisesti jopa 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.

Vastuullisuus, toimien taloudellinen kannattavuus ja mainehyöty ovat syitä, jotka ovat saaneet suomalaisyritykset tarttumaan ilmastotyöhön. Kauppakamarien jäsenyrityksilleen tekemästä kyselystä selviää, että noin 90 prosenttia kaikista yrityksistä kertoo tehneensä ilmastotoimia. Reilu kolmasosa kaikista yrityksistä ja suurista yrityksistä yli 80 prosenttia on asettanut päästövähennystavoitteen. Lähes 60 prosenttia vastaajista arvioi, että ilmastotoimet ovat taloudellisesti kannattavia pitkällä tai jo lyhyelläkin aikavälillä.

Kauppakamarien jäsenyrityksille suunnatussa saavutettavuuskyselyssä selvitettiin Suomen väyläverkoston kunnon ja laajuuden vaikutuksia yritysten tavaraliikenteen toimintaedellytyksille ja työvoiman liikkuvuudelle. Huoli tieverkoston rapautumisesta toistui yritysten vastauksissa läpi Suomen ja perusväylänpidon tärkeys korostui ylivoimaisen selvästi kyselyn tuloksissa. Tavarakuljetusten kannalta jopa 65 prosenttia vastaajista ja työvoiman liikkuvuuden osalta 49 prosenttia vastaajista piti perusväylänpitoa tärkeimpänä tekijänä saavutettavuuden näkökulmasta. Kohonneet liikenteen kustannukset nähdään myös merkittävänä esteenä työvoiman saatavuudelle.

Tuoreimman kauppakamarien jäsenyritykselleen toteuttaman suhdannekyselyn tulokset ovat kautta linjan heikompia kuin aiemmin tänä vuonna toteutetuissa kauppakamarikyselyissä. Oman toimialansa tunnelmia optimistisina pitää vain 20 prosenttia vastanneista. Kohonneet kustannukset ja palkkojen korotuspaineet koettelevat yrityksiä ja yli 40 prosenttia arvioi yrityksensä kannattavuuden heikkenevän ensi vuonna. Työvoiman kysyntä on jatkunut vastatuulitekijöistä huolimatta yllättävän vahvana, mutta heikentynyt suhdannetilanne näkyy työmarkkinoilla vasta viiveellä, muistuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti.

Mahdolliset kiertävät sähkökatkokset aiheuttavat yrityksille merkittävää haittaa, selviää kauppakamarien tekemästä kyselystä. Jopa 85 prosenttia yrityksistä kertoi, että kiertävät sähkökatkokset aiheuttavat joko merkittävää tai vähintäänkin hieman haittaa. Yrityksistä 37 prosenttia on varautunut mahdollisiin sähkökatkoksiin, mutta 55 prosenttia yrityksistä ei ole toistaiseksi vielä varautunut mitenkään.

Talouden heikkenevästä suhdanteesta huolimatta yrityksiä vaivaa vakava pula osaavasta työvoimasta. Eniten pulaa on ammatillisista osaajista, selviää kauppakamarien tuoreesta kyselystä. Keskuskauppakamarin mukaan osaajapula on edennyt pisteeseen, jossa se ei enää entiseen tapaan seuraa talouden suhdannevaihteluja, vaan osaajapula vaivaa yrityksiä myös silloin, kun ei olla noususuhdanteessa, vaikeuttaen yritysten toimintaa ja tyrehdyttäen kasvua. Keskuskauppakamari varoittaa, että mikäli toimia osaajapulan helpottamiseksi ei tehdä nopeasti, yritykset ajautuvat vakaviin ongelmiin seuraavan nousukauden alkaessa ja se tulee jarruttamaan myös Suomen talouskasvua. Kauppakamarien jäsenyrityksille tehdyn kyselyn mukaan yrityksistä noin 70 prosentilla on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. Peräti 73 prosenttia yrityksistä kertoi työvoiman saatavuuden rajoittavan yrityksensä kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä. Osaajapula ei ole juurikaan helpottanut vuoden takaiseen kyselyyn verrattu

Pohjois-Karjalan kauppakamarin ensimmäinen Vuoden digitaalinen yritys -palkinto on myönnetty Kiilax Oy:lle. Palkinto jaettiin kauppakamarin kevätkokouksessa Joensuussa keskiviikkona 11.5.2022.

Pohjois-Karjalan kauppakamarin kansainvälistymispalkinto on myönnetty Binderholz Nordic Oy:lle. Binderholz Nordic Oy kuuluu perheomisteiseen Binderholz-konserniin, joka on yksi maailman johtavista massiivipuunjalostusyrityksistä ja Euroopan suurin sahayritys. Konserni työllistää yli 5000 työntekijää Itävallassa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Latviassa, Suomessa ja USA:ssa. Pohjois-Karjalassa yritys työllistää suoraan yli 300 työntekijää, pääasiassa Lieksassa ja Nurmeksessa. Palkinto jaetaan kauppakamarin kevätkokouksessa Joensuussa 11.5.2022. - Kansainvälistymispalkinto myönnetään ensimmäistä kertaa ulkomaalaisomisteiselle yritykselle Pohjois-Karjalassa. Binderholz Nordic Oy on tuonut maakuntaan lisää kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia. Yhtiön investoinnit alueelle ovat olleet merkittäviä ja se on esimerkillään osoittanut Pohjois-Karjalan olevan erinomainen investointikohde, kertoo kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtaja Veli-Pekka Leppänen. Binderholz Nordic Oy on vuodesta 2016 mää