Työeläkevakuuttajat Tela

YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan työ valmistuu marraskuussa. Sen jälkeen maan hallituksella on mahdollisuus korjata yrittäjien eläkejärjestelmää pitkään vaivanneita ongelmia. Yrittäjät odottavat erityisesti nykyisen, jäykän YEL-työtulon uudistamista. Pidemmällä aikavälillä myös julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa aloittamalla yrittäjien työeläkkeiden rahastointi.

Tervetuloa kuulemaan, kun Työeläkevakuuttajat Tela esittelee työeläkevakuuttajien ehdotukset työkykyä palauttavan etuus- ja palvelujärjestelmän korjaamiseksi. Työurien pidentäminen – unohdettu haaste? -webinaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 9.00–10.15 kuullaan myös työmarkkinajärjestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden paneeli, jossa keskustellaan osatyökykyisyydestä ja työurien pidentämisen keinoista.

Suomi sijoittui Mercerin Global Pension Index -vertailussa tänä vuonna 8. sijalle. Mercerin selvitys on maailman kattavin eläkejärjestelmävertailu. Vuonna 2025 arviossa oli mukana 52 maata, jotka kattavat globaalisti ison osan maailman väestöstä, BKT:sta sekä kehittyneistä eläkejärjestelmistä.

”Haluan elää vähemmän aikataulutettua elämää”, Siimes sanoo.

Työeläkeala kannattaa, että YEL-työtulo perustuisi todellisiin ansioihin ja että vakuuttamisen alarajaa laskettaisiin. Näin myös piiloon jäävät yrittäjätulot tulisivat eläkevakuutuksen piiriin samalla tavalla kuin palkkatulot.

Tervetuloa mukaan täyttämään yhteistä bingoruudukkoa asioilla ja ideoilla, joiden avulla Suomen vuosittaisen palkkasumman kasvun esteet ja eväät ratkaistaan. Palkkasummabingo pyörähtää käyntiin keskiviikkona 24.9. klo 15.15-16.00.

Sijoitusmarkkinoilla on nähty heiluntaa niin ylös- kuin alaspäin vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Toisella neljänneksellä suunta kääntyi positiiviseksi ja työeläkevarat kasvoivat kahdella miljardilla eurolla. Kaikkiaan suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli kesäkuun lopussa 272 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Työeläkevakuuttajien toiminnan tarkoitus on hoitaa lakisääteistä tehtävää. Näitä tehtäviä ovat lakisääteisen työeläketurvan toimeenpaneminen ja tätä varten kertyvien varojen sijoittaminen tuottavasti ja turvaavasti.

Myös muualla kuin Suomessa eläkerahastojen toivotaan sijoittavan niiden kotimaiden yrityksiin talouskasvun vauhdittamiseksi. Tutkija Keith Ambachtsheerin raportti nostaa esiin eläkerahastojen kotimaan sijoituksiin liittyviä haasteita. Näitä ovat muun muassa tähän ”kotivinoumaan” liittyvät taloudelliset haasteet laskusuhdanteen aikana sekä poliittisesti ohjatun sijoittamisen riskit.

Työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien sijoitusvarojen hajauttaminen maantieteellisesti ja omaisuuslajeittain korostui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden vahva vire hyytyi. Työeläkevarojen määrä aleni alkuvuoden aikana noin miljardilla eurolla ja varojen määrä oli maaliskuun lopussa yhteensä 270 miljardia euroa.

Työeläkevakuuttajat Telan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tänään toimitusjohtaja Carl Pettersson Keskinäisestä Työeläkevakuutusyhtiö Elosta. Valinnan teki yhdistyksen vuosikokous.

Filosofian tohtori, SHV Antti Tanskanen (53) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan johtajaksi. Nimitys vahvistaa Telan työeläkejärjestelmän kehittämiseen ja toimeenpanoon liittyvää osaamista. Tanskanen aloittaa tehtävässään 1.9.2025.

Yrittäjien eläkemaksun perusteena olevan YEL-työtulon muuttaminen teoreettisesta työtulosta kohti ansiopohjaisuutta on saanut työeläkealalla kannatusta jo pitkään. Siksi maan hallituksen linjaus yrittäjien eläkejärjestelmään tehtävistä muutoksista kuulostaa lupaavalta, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.

Finanssimarkkinoilla jytisee ja samaan aikaan vaatimukset työeläkerahojen sijoittamisesta kotimaahan ovat kasvussa. Työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitusjohtaja Markus Ahon mukaan mikään ei lähde kasvamaan vain kaatamalla sinne yhtäkkiä loputtomasti rahaa. Telan Janne Pelkosen Salaisuuksien jäljillä -videosarjan haastattelussa Aho sanoo, että enemmän pitäisi puhua muiden maiden eläkerahastojen sijoitusten houkuttelemisesta Suomeen kuin suomalaisten eläkevarojen suuntaamisesta jonnekin. Ahon mukaan sijoittamisen pitää aina lähteä kaupallisesta sijoitusharkinnasta ja kotimaan sijoitusten pitää olla kilpailukykyisiä muiden sijoitusmahdollisuuksien kanssa.

Tuoreen eläkeuudistuksen myötä työeläkevarojen sijoittamisen riskitasoa nostetaan. Esiin on noussut huolia – otetaanko turhia riskejä? Mutta kysyjät eivät tule aina ajatelleeksi, että myös liian vähäinen riskitaso voi tuottaa surkean lopputuloksen. Sen opettavat meille niin sijoitustoiminnan tilastohistoria kuin vänrikki Kariluodon saama ohje.

Keskustelu työeläkevarojen käyttämisestä kotimaisten kasvuyritysten tukemiseen joko suoraan tai välillisesti sijoitusrahastojen kautta on virinnyt tänä keväänä.

Työeläkevarat jatkoivat kasvuaan myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin varoja tuli lisää neljän miljardin euron verran. Kaikkiaan suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli vuoden lopussa yhteensä 271 miljardia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Sukupolvien välisen vastakkainasettelun sijaan todellinen vääntö käydään siitä, kuka lopulta kantaa vastuun vanhusten hoivasta. Niitä päätöksiä tehdään nyt. Jos naisiin kohdistuvat hoivaodotukset vain kasvavat, niin onko se tulevaisuudenkuva, jonka haluamme omille tyttärillemme ja heidän tyttärillensä rakentaa?

Vasta rahastoinnin kasvattamisen ja sijoitustuottojen kohdentamisen yksityiskohdat ratkaisevat, millä tavalla eläkeuudistus vaikuttaa eri sukupolviin ja työeläkemaksun tasoon.

Työmarkkinajärjestöt ovat julkaisseet sopimuksen eläkeuudistuksesta. Sopimuksen keskeisenä osana on työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntelyn uudistaminen ja eläkejärjestelmän pitkäaikainen kehittäminen. Myös työeläkkeiden rahastointia tullaan vahvistamaan.