Työeläkevakuuttajat Tela

Sijoitusmarkkinoilla on nähty heiluntaa niin ylös- kuin alaspäin vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Toisella neljänneksellä suunta kääntyi positiiviseksi ja työeläkevarat kasvoivat kahdella miljardilla eurolla. Kaikkiaan suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli kesäkuun lopussa 272 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Työeläkevakuuttajien toiminnan tarkoitus on hoitaa lakisääteistä tehtävää. Näitä tehtäviä ovat lakisääteisen työeläketurvan toimeenpaneminen ja tätä varten kertyvien varojen sijoittaminen tuottavasti ja turvaavasti.

Myös muualla kuin Suomessa eläkerahastojen toivotaan sijoittavan niiden kotimaiden yrityksiin talouskasvun vauhdittamiseksi. Tutkija Keith Ambachtsheerin raportti nostaa esiin eläkerahastojen kotimaan sijoituksiin liittyviä haasteita. Näitä ovat muun muassa tähän ”kotivinoumaan” liittyvät taloudelliset haasteet laskusuhdanteen aikana sekä poliittisesti ohjatun sijoittamisen riskit.

Työeläkkeiden rahoituksessa käytettävien sijoitusvarojen hajauttaminen maantieteellisesti ja omaisuuslajeittain korostui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden vahva vire hyytyi. Työeläkevarojen määrä aleni alkuvuoden aikana noin miljardilla eurolla ja varojen määrä oli maaliskuun lopussa yhteensä 270 miljardia euroa.

Työeläkevakuuttajat Telan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tänään toimitusjohtaja Carl Pettersson Keskinäisestä Työeläkevakuutusyhtiö Elosta. Valinnan teki yhdistyksen vuosikokous.

Filosofian tohtori, SHV Antti Tanskanen (53) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan johtajaksi. Nimitys vahvistaa Telan työeläkejärjestelmän kehittämiseen ja toimeenpanoon liittyvää osaamista. Tanskanen aloittaa tehtävässään 1.9.2025.

Yrittäjien eläkemaksun perusteena olevan YEL-työtulon muuttaminen teoreettisesta työtulosta kohti ansiopohjaisuutta on saanut työeläkealalla kannatusta jo pitkään. Siksi maan hallituksen linjaus yrittäjien eläkejärjestelmään tehtävistä muutoksista kuulostaa lupaavalta, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.

Finanssimarkkinoilla jytisee ja samaan aikaan vaatimukset työeläkerahojen sijoittamisesta kotimaahan ovat kasvussa. Työeläkevakuutusyhtiö Varman sijoitusjohtaja Markus Ahon mukaan mikään ei lähde kasvamaan vain kaatamalla sinne yhtäkkiä loputtomasti rahaa. Telan Janne Pelkosen Salaisuuksien jäljillä -videosarjan haastattelussa Aho sanoo, että enemmän pitäisi puhua muiden maiden eläkerahastojen sijoitusten houkuttelemisesta Suomeen kuin suomalaisten eläkevarojen suuntaamisesta jonnekin. Ahon mukaan sijoittamisen pitää aina lähteä kaupallisesta sijoitusharkinnasta ja kotimaan sijoitusten pitää olla kilpailukykyisiä muiden sijoitusmahdollisuuksien kanssa.

Tuoreen eläkeuudistuksen myötä työeläkevarojen sijoittamisen riskitasoa nostetaan. Esiin on noussut huolia – otetaanko turhia riskejä? Mutta kysyjät eivät tule aina ajatelleeksi, että myös liian vähäinen riskitaso voi tuottaa surkean lopputuloksen. Sen opettavat meille niin sijoitustoiminnan tilastohistoria kuin vänrikki Kariluodon saama ohje.

Keskustelu työeläkevarojen käyttämisestä kotimaisten kasvuyritysten tukemiseen joko suoraan tai välillisesti sijoitusrahastojen kautta on virinnyt tänä keväänä.

Työeläkevarat jatkoivat kasvuaan myös viime vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin varoja tuli lisää neljän miljardin euron verran. Kaikkiaan suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli vuoden lopussa yhteensä 271 miljardia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Sukupolvien välisen vastakkainasettelun sijaan todellinen vääntö käydään siitä, kuka lopulta kantaa vastuun vanhusten hoivasta. Niitä päätöksiä tehdään nyt. Jos naisiin kohdistuvat hoivaodotukset vain kasvavat, niin onko se tulevaisuudenkuva, jonka haluamme omille tyttärillemme ja heidän tyttärillensä rakentaa?

Vasta rahastoinnin kasvattamisen ja sijoitustuottojen kohdentamisen yksityiskohdat ratkaisevat, millä tavalla eläkeuudistus vaikuttaa eri sukupolviin ja työeläkemaksun tasoon.

Työmarkkinajärjestöt ovat julkaisseet sopimuksen eläkeuudistuksesta. Sopimuksen keskeisenä osana on työeläkevakuuttajien sijoitustoiminnan sääntelyn uudistaminen ja eläkejärjestelmän pitkäaikainen kehittäminen. Myös työeläkkeiden rahastointia tullaan vahvistamaan.

Työeläkevakuuttajat tarkistivat vuoden 2024 aikana noin 34 500 yrittäjän YEL-työtulon. Heistä noin 70 prosentilla työtulo nousi. Lähes puolet yrittäjistä ei reagoinut työeläkevakuuttajan lähettämään työtuloehdotukseen lainkaan. Noin kahdeksan prosenttia puolestaan hylkäsi ehdotuksen. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan joulukuussa keräämistä alustavista luvuista.

Työeläkejärjestelmän keskeiset periaatteet on syytä huomioida yrittäjäeläkkeiden kehittämisessä. Myös YEL-työtulon muuttaminen kohti todellisia työtuloja saa työeläkealalla kannatusta, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.

Työeläkesijoitusten kehitys jatkui positiivisena vuoden kolmannella neljänneksellä ja varat kasvoivat kuudella miljardilla eurolla. Suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli syyskuun lopussa yhteensä 267 miljardia euroa. Tämä käy ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Siinä missä noin viidennes työntekijöiden vuotuisista eläkemenoista rahoitetaan työeläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla, maksaa valtio yrittäjien eläkkeistä sen osan mihin kerätyt YEL-maksut eivät riitä. Valtion maksuosuus on kasvanut jo 500 miljoonaan euroon vuodessa. Jos yrittäjäeläkkeisiin perustettaisiin vastaava rahastointi kuin työntekijöille, vaatisi se noin yhdeksän miljardia euroa, kertoo valtiovarainministeriön finanssineuvos Jukka Mattila. Olisiko rahastointi mahdollista aloittaa valtion tukemalla lainalla? Mattila vastaa tähän ja muihin yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämistä koskeviin kysymyksiin Telan Salaisuuksien jäljillä -sarjan uusimmassa jaksossa.

Työeläkevakuuttajat Telan johtajaksi on nimitetty 1.11.2024 alkaen filosofian maisteri Mikael Kulikoff (51). Kulikoff on työskennellyt Telassa kehityspäällikkönä vuodesta 2009 alkaen.

Suomen eläkejärjestelmä arvioitiin seitsemänneksi kansainvälisessä eläkevertailussa, joka julkaistiin tänään. Vertailussa on mukana 48 maata. Sijoitus putosi yhdellä viime vuoden kuudennesta sijasta. Pitääkö tästä olla huolissaan?