Työeläkevakuuttajat Tela

Työeläkevakuuttajat Tela ry:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin tänään toimitusjohtaja Carl Pettersson Keskinäisestä Työeläkevakuutusyhtiö Elosta. Valinnan teki yhdistyksen vuosikokous. Pettersson jatkaa puheenjohtajana toista vuotta.

– Työnteon pitäisi näkyä eläkkeessä kaikilla, niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajillakin, toteaa Telan väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes keskustelua herättäneen, takuueläkkeen saantiehtoja koskevan avauksensa jälkeen.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva eläkeuudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia myös työeläkkeiden rahastointiin. Vanhuuseläkkeitä varten rahastoidaan jatkossa nykyistä enemmän. Yksi eläkeuudistuksen keskeisistä tavoitteista on vahvistaa julkista taloutta ja turvata eläkejärjestelmän kestävyys myös tulevaisuudessa. Miten vanhuuseläkerahastoinnin kasvattaminen auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Minkä mittaluokan muutoksesta on kyse?

Orpon hallituksen YEL-uudistuksessa on hyviä elementtejä, mutta esitetty malli ei vielä ratkaise yrittäjien eläkejärjestelmän keskeisiä valuvikoja. Erityisesti valinnanvapaus ja kasvavat valtion menot herättävät huolta.

Yrittäjien eläkelain uudistus ei saa johtaa siihen, että valtion rahoitusvastuu yrittäjien eläkemenojen kattamisesta kasvaa. Esillä olevan esityksen on julkisuudessa arvioitu lisäävän valtion kustannuksia kokovaisuudessaan noin 80 miljoonalla eurolla vuoden 2030 tasossa myös verovaikutukset huomioiden.

Työeläkevakuuttajien toimintakulut nostetaan ajoittain esiin julkisessa keskustelussa niiden alentamisen mahdollisuuksien näkökulmasta. Kun toimintakulujen kehitystä tarkastelee viimeisen vajaan 20 vuoden ajalta, huomaa niiden laskeneen merkittävästi samanaikaisesti, kun sekä vakuutettujen että eläkkeensaajien määrä on kasvanut. Työeläkevakuuttajat siis ovat tehostaneet ja tehostavat jatkuvasti toimintaansa jo nyt. Sama kehitys tulee jatkumaan tulevaisuudessa.

Suomessa on neljä työeläkeyhtiötä, jotka tarjoavat samaa lakisääteistä työeläkevakuutusta. Tämän asetelman ympärille on vuosien varrella rakentunut kaksijakoinen kertomus: toisaalta väitetään, että yhtiöiden välinen kilpailu on vähäistä, toisaalta että kilpailu on kiristynyt ja tehostanut toimintaa. Tilastoaineistojen perusteella kilpailun intensiteetti on kasvanut ja työeläkeyhtiöiden toiminta on tehostunut viime vuosina.

Kaikki Linnunradan käsikirjansa lukeneet tietävät, että vastaus elämän tarkoitusta ja muita hieman isompia asioita käsitteleviin kysymyksiin on 42. Vastauksen laskemiseen kului tietokoneelta 7,5 miljoonaa vuotta. Se on lähes yhtä pitkä aika kuin itse olen pohtinut eläkejärjestelmää koskevia galaktisia ja pienempiäkin kysymyksiä. Yhtä syvällisiä vastauksia en ole löytänyt, ja kaiken lisäksi aikani Telan pakinoitsijana päättyy nyt aprillipäivänä. Mutta koska eläkejärjestelmän asiat näyttävät pohdituttavan juuri tällä hetkellä laajempiakin piirejä, muutaman mietteen jako vielä sallittaneen.

Eläkeuudistuksen eduskuntakäsittely alkaa samalla, kun julkisuudessa nähdään yhä painavampia puheenvuoroja eläkkeiden leikkaamisen puolesta. Eläkeuudistus parantaa julkisen talouden kestävyyttä kahdella miljardilla eurolla, muistuttaa Työeläkevakuuttajat Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen.

Kerron teille pienen salaisuuden: Kun eläkkeellä olevalle maksetaan työeläkettä, tulee osa rahoista eläkerahastoista. Rahastoja siis puretaan koko ajan kattamaan työeläkemenoa. Näin on tarkoitettu.

Työeläkekuntoutus voidaan uudistaa superseerumiksi. Parempi työkyky voisi tuoda valtion kassaan miljardin. Käytännössä nuoret voittavat.

Sitä mukaa kun arviot seuraavan vaalikauden sopeutustarpeesta ovat täsmentyneet (8–11 miljardia euroa), on voimistunut keskustelu siitä, että mikään julkistalouden osa ei voi olla tarkastelun ulkopuolella. Ekonomistit etunenässä ovat vaatineet tarkasteluun mukaan eläkkeet ja eläkejärjestelmän. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten tai tulevien työeläkkeiden leikkaamista.

Työeläkkeiden rahastoinnissa on juuri nyt meneillään selvitys, jossa punnitaan ja selvitetään mahdollisia toimenpiteitä vanhuuseläkerahastoinnin kehittämiseksi. Tavoitteena on muun muassa työeläkejärjestelmän sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Telan ja työeläkevakuuttajien mielestä olisi tärkeää kohdistaa rahastointia yhä enemmän nuorille ikäluokille.

Pienenevien ikäluokkien koulutukseen panostaminen ei ole poliittinen kysymys. Se on talouskasvun elinehto. Jotkut eivät tätä usko. Sen sijaan he pelkäävät esimerkiksi ”ylikoulutusta”. Se on paitsi tyhmää, myös erittäin tyhmää.

Nyt on kuulemma aika leikata eläkkeitä. Vastakysymys: onko todella nyt aika leikata tulevilta sukupolvilta juuri sitä sosiaaliturvan osaa, jonka rahoitus on kestävällä pohjalla?

Neljä kansanedustajaa otti poikkeuksellisen yksimielisesti etäisyyttä joidenkin ekonomistien ja poliitikkojen esiin nostamiin ajatuksiin työeläkemaksun alentamisesta ja rahastoinnin keventämisestä.

Puhumme tulevaisuudesta ikään kuin edessä olisi vain uhkia, vaikka kestäviä ratkaisujakin on olemassa. Koulutustason nosto, työkykyyn satsaaminen kuntoutuspolkua uudistamalla ja rahastoinnin vahvistaminen työeläkkeissä ovat toimia, joilla voidaan vahvistaa julkista taloutta ja uskoa tulevaisuuteen. Toimenpiteet kuuluvat Työeläkevakuuttajat Telan tänään julkaisemiin tavoitteisiin seuraavalle hallituskaudelle.

Sijoitusvuosi 2025 oli työeläkevakuuttajille menestyksekäs. Työeläkejärjestelmän sijoitettavissa olevien eläkevarojen kokonaismäärä nousi vuoden lopussa noin 285 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 14 miljardin kasvua vuoden aikana. Vuoden viimeinen neljännes toi varoihin kasvua kuuden miljardin euron verran. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Heikko kasvu on Suomen talouden ongelma. Katseet tulisi kääntää entistä enemmän kasvutoimiin, kirjoittaa Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.

Tervetuloa torstaina 5.3. klo 8.30–9.45 Työeläkevakuuttajat Telan päättäjädebattiin, joka tähyää vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Tilaisuus on livenä Musiikkitalon Ravintola-Klubissa ja striiminä.