Työeläkevakuuttajat Tela

Suomi tarvitsee kasvua, se hyödyttää myös eläkejärjestelmää. Toivotamme median edustajat lämpimästi tervetulleiksi Työeläkevakuuttajat Telan keskustelutilaisuuteen Keskustan puoluekokouksen yhteydessä lauantaina 6.6. klo 13–13.45 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Luvassa on suoraa puhetta osaamisesta, työkyvystä – ja (eläke)rahasta!

Hyvin alkanut sijoitusvuosi kääntyi negatiiviseksi vuoden ensimmäisen neljänneksen kuluessa Iranin sodan vuoksi. Haastavista olosuhteista huolimatta työeläkevarojen sijoitustuotto jäi vain aavistuksen miinukselle. Yhden kvartaalin tuloksesta ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, muistuttaa Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.

Eläkeleikkaukset, indeksijäädytykset tai rahastojen käyttö muihin menoihin lupaavat nopeita hyötyjä – mutta samalla siirtävät kustannuksia ja riskejä tulevaisuuteen, summaa Telan uusi toimitusjohtaja Saara-Sofia Sirén viimeaikaista eläkekeskustelua. Useat esillä olleet esitykset tulisivat nimenomaan nuorten maksettavaksi ja toimisivat siten päinvastoin kuin nyt pitäisi toimia nuorten luottamuksen ja tulevaisuususkon lisäämiseksi, Sirén painottaa.

Suomi tarvitsee kasvua, se hyödyttää myös eläkejärjestelmää. Toivotamme median edustajat lämpimästi tervetulleiksi Työeläkevakuuttajat Telan keskustelutilaisuuteen SDP:n puoluekokouksen yhteydessä lauantaina 23.5 klo 19–20 Tampere-talolla. Luvassa on suoraa puhetta osaamisesta, työkyvystä – ja (eläke)rahasta!

Suomi tarvitsee kasvua, se hyödyttää myös eläkejärjestelmää. Toivotamme median edustajat lämpimästi tervetulleiksi Työeläkevakuuttajat Telan keskustelutilaisuuteen SDP:n puoluekokouksen yhteydessä lauantaina 23.5 klo 19–20 Tampere-talolla. Luvassa on suoraa puhetta osaamisesta, työkyvystä – ja (eläke)rahasta!

Väestöliiton esittämä Vauvarahasto-malli nostaa tärkeän aiheen julkiseen keskusteluun: syntyvyyden lasku on koko yhteiskuntaa koskeva kysymys, jolla on merkitystä myös työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden kannalta. Työeläkevakuuttajat Telan erityisasiantuntija Janne Pelkonen pitää tärkeänä, että lastensaantitoiveiden toteutumista tukevia toimenpiteitä pohditaan vakavasti ja tutkimustiedon pohjalta, kuten Vauvarahasto-mallissa on tehty.

Työeläkevakuuttajat Tela ry:n hallituksen puheenjohtajaksi valittiin tänään toimitusjohtaja Carl Pettersson Keskinäisestä Työeläkevakuutusyhtiö Elosta. Valinnan teki yhdistyksen vuosikokous. Pettersson jatkaa puheenjohtajana toista vuotta.

– Työnteon pitäisi näkyä eläkkeessä kaikilla, niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajillakin, toteaa Telan väistyvä toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes keskustelua herättäneen, takuueläkkeen saantiehtoja koskevan avauksensa jälkeen.

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva eläkeuudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia myös työeläkkeiden rahastointiin. Vanhuuseläkkeitä varten rahastoidaan jatkossa nykyistä enemmän. Yksi eläkeuudistuksen keskeisistä tavoitteista on vahvistaa julkista taloutta ja turvata eläkejärjestelmän kestävyys myös tulevaisuudessa. Miten vanhuuseläkerahastoinnin kasvattaminen auttaa näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Minkä mittaluokan muutoksesta on kyse?

Orpon hallituksen YEL-uudistuksessa on hyviä elementtejä, mutta esitetty malli ei vielä ratkaise yrittäjien eläkejärjestelmän keskeisiä valuvikoja. Erityisesti valinnanvapaus ja kasvavat valtion menot herättävät huolta.

Yrittäjien eläkelain uudistus ei saa johtaa siihen, että valtion rahoitusvastuu yrittäjien eläkemenojen kattamisesta kasvaa. Esillä olevan esityksen on julkisuudessa arvioitu lisäävän valtion kustannuksia kokovaisuudessaan noin 80 miljoonalla eurolla vuoden 2030 tasossa myös verovaikutukset huomioiden.

Työeläkevakuuttajien toimintakulut nostetaan ajoittain esiin julkisessa keskustelussa niiden alentamisen mahdollisuuksien näkökulmasta. Kun toimintakulujen kehitystä tarkastelee viimeisen vajaan 20 vuoden ajalta, huomaa niiden laskeneen merkittävästi samanaikaisesti, kun sekä vakuutettujen että eläkkeensaajien määrä on kasvanut. Työeläkevakuuttajat siis ovat tehostaneet ja tehostavat jatkuvasti toimintaansa jo nyt. Sama kehitys tulee jatkumaan tulevaisuudessa.

Suomessa on neljä työeläkeyhtiötä, jotka tarjoavat samaa lakisääteistä työeläkevakuutusta. Tämän asetelman ympärille on vuosien varrella rakentunut kaksijakoinen kertomus: toisaalta väitetään, että yhtiöiden välinen kilpailu on vähäistä, toisaalta että kilpailu on kiristynyt ja tehostanut toimintaa. Tilastoaineistojen perusteella kilpailun intensiteetti on kasvanut ja työeläkeyhtiöiden toiminta on tehostunut viime vuosina.

Kaikki Linnunradan käsikirjansa lukeneet tietävät, että vastaus elämän tarkoitusta ja muita hieman isompia asioita käsitteleviin kysymyksiin on 42. Vastauksen laskemiseen kului tietokoneelta 7,5 miljoonaa vuotta. Se on lähes yhtä pitkä aika kuin itse olen pohtinut eläkejärjestelmää koskevia galaktisia ja pienempiäkin kysymyksiä. Yhtä syvällisiä vastauksia en ole löytänyt, ja kaiken lisäksi aikani Telan pakinoitsijana päättyy nyt aprillipäivänä. Mutta koska eläkejärjestelmän asiat näyttävät pohdituttavan juuri tällä hetkellä laajempiakin piirejä, muutaman mietteen jako vielä sallittaneen.

Eläkeuudistuksen eduskuntakäsittely alkaa samalla, kun julkisuudessa nähdään yhä painavampia puheenvuoroja eläkkeiden leikkaamisen puolesta. Eläkeuudistus parantaa julkisen talouden kestävyyttä kahdella miljardilla eurolla, muistuttaa Työeläkevakuuttajat Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen.

Kerron teille pienen salaisuuden: Kun eläkkeellä olevalle maksetaan työeläkettä, tulee osa rahoista eläkerahastoista. Rahastoja siis puretaan koko ajan kattamaan työeläkemenoa. Näin on tarkoitettu.

Työeläkekuntoutus voidaan uudistaa superseerumiksi. Parempi työkyky voisi tuoda valtion kassaan miljardin. Käytännössä nuoret voittavat.

Sitä mukaa kun arviot seuraavan vaalikauden sopeutustarpeesta ovat täsmentyneet (8–11 miljardia euroa), on voimistunut keskustelu siitä, että mikään julkistalouden osa ei voi olla tarkastelun ulkopuolella. Ekonomistit etunenässä ovat vaatineet tarkasteluun mukaan eläkkeet ja eläkejärjestelmän. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten tai tulevien työeläkkeiden leikkaamista.

Työeläkkeiden rahastoinnissa on juuri nyt meneillään selvitys, jossa punnitaan ja selvitetään mahdollisia toimenpiteitä vanhuuseläkerahastoinnin kehittämiseksi. Tavoitteena on muun muassa työeläkejärjestelmän sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Telan ja työeläkevakuuttajien mielestä olisi tärkeää kohdistaa rahastointia yhä enemmän nuorille ikäluokille.

Pienenevien ikäluokkien koulutukseen panostaminen ei ole poliittinen kysymys. Se on talouskasvun elinehto. Jotkut eivät tätä usko. Sen sijaan he pelkäävät esimerkiksi ”ylikoulutusta”. Se on paitsi tyhmää, myös erittäin tyhmää.