Työeläkevakuuttajat Tela

Työeläkekuntoutus voidaan uudistaa superseerumiksi. Parempi työkyky voisi tuoda valtion kassaan miljardin. Käytännössä nuoret voittavat.

Sitä mukaa kun arviot seuraavan vaalikauden sopeutustarpeesta ovat täsmentyneet (8–11 miljardia euroa), on voimistunut keskustelu siitä, että mikään julkistalouden osa ei voi olla tarkastelun ulkopuolella. Ekonomistit etunenässä ovat vaatineet tarkasteluun mukaan eläkkeet ja eläkejärjestelmän. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten tai tulevien työeläkkeiden leikkaamista.

Työeläkkeiden rahastoinnissa on juuri nyt meneillään selvitys, jossa punnitaan ja selvitetään mahdollisia toimenpiteitä vanhuuseläkerahastoinnin kehittämiseksi. Tavoitteena on muun muassa työeläkejärjestelmän sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Telan ja työeläkevakuuttajien mielestä olisi tärkeää kohdistaa rahastointia yhä enemmän nuorille ikäluokille.

Pienenevien ikäluokkien koulutukseen panostaminen ei ole poliittinen kysymys. Se on talouskasvun elinehto. Jotkut eivät tätä usko. Sen sijaan he pelkäävät esimerkiksi ”ylikoulutusta”. Se on paitsi tyhmää, myös erittäin tyhmää.

Nyt on kuulemma aika leikata eläkkeitä. Vastakysymys: onko todella nyt aika leikata tulevilta sukupolvilta juuri sitä sosiaaliturvan osaa, jonka rahoitus on kestävällä pohjalla?

Neljä kansanedustajaa otti poikkeuksellisen yksimielisesti etäisyyttä joidenkin ekonomistien ja poliitikkojen esiin nostamiin ajatuksiin työeläkemaksun alentamisesta ja rahastoinnin keventämisestä.

Puhumme tulevaisuudesta ikään kuin edessä olisi vain uhkia, vaikka kestäviä ratkaisujakin on olemassa. Koulutustason nosto, työkykyyn satsaaminen kuntoutuspolkua uudistamalla ja rahastoinnin vahvistaminen työeläkkeissä ovat toimia, joilla voidaan vahvistaa julkista taloutta ja uskoa tulevaisuuteen. Toimenpiteet kuuluvat Työeläkevakuuttajat Telan tänään julkaisemiin tavoitteisiin seuraavalle hallituskaudelle.

Sijoitusvuosi 2025 oli työeläkevakuuttajille menestyksekäs. Työeläkejärjestelmän sijoitettavissa olevien eläkevarojen kokonaismäärä nousi vuoden lopussa noin 285 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 14 miljardin kasvua vuoden aikana. Vuoden viimeinen neljännes toi varoihin kasvua kuuden miljardin euron verran. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Heikko kasvu on Suomen talouden ongelma. Katseet tulisi kääntää entistä enemmän kasvutoimiin, kirjoittaa Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.

Tervetuloa torstaina 5.3. klo 8.30–9.45 Työeläkevakuuttajat Telan päättäjädebattiin, joka tähyää vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Tilaisuus on livenä Musiikkitalon Ravintola-Klubissa ja striiminä.

Julkisen talouden kestävyys ja sen pönkittäminen luopumalla eläkekarttumista, joita kertyy ansiosidonnaisista työttömyys- ja koulutusetuuksista, ovat jälleen nousseet julkiseen keskustelun talouspolitiikan arviointineuvoston julkaistua helmikuun 2026 alussa arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Asia ei ole uusi, viimeksi siitä käytiin enemmän keskustelua vaalien alla vuonna 2023. On syytä jälleen palauttaa mieliin, millaisia haasteita tähän liittyy.

Suomen julkisen talouden heikko tila ja surkeahkot kehitysnäkymät ovat herättäneet vilkkaan keskustelun. Yhä useampi keskustelija on löytänyt ratkaisun ongelmiin työeläkejärjestelmästä. Erityisesti ekonomistikunta on eri yhteyksissä esittänyt, että olisi syytä ryhtyä mahdollisimman pian valmistelemaan eläketurvan leikkauksia sisältävää korjauspakettia. Näin tekee myös Vesa Vihriälä vasta julkaistussa blogissaan.

Terävää analyysiä, poleemisia ehdotuksia ja tällä kertaa myös pikkuvirheitä. Niitä kaikkia löytyy maanantaina julkaistusta Talouspolitiikan arviointineuvoston raportista, jossa arvioidaan maan hallituksen toteuttamaa talouspolitiikkaa ja julkisen talouden tilaa. Raportti julkaistaan vuosittain ja joka kerta se on ollut kiinnostava lukupaketti.

Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys on saanut julkisuudessa osin kritiikkiä riittämättömyydestä ja siitä, että se on käytännössä vain sijoitusuudistus. Pienemmälle huomiolle on jäänyt uudistuksen historiallisuus. Se on näet ensimmäinen, jossa työeläkemaksun tasoa ei ole tarvetta nostaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, huomauttaa Työeläkevakuuttajat Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi eilen arvionsa hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta vuonna 2025. Neuvosto tekee todella arvokasta työtä, sillä se tarjoaa riippumattoman ja läpinäkyvän näkökulman talouspoliittiseen keskusteluun. Monien ekonomistien tavoin jaan huolen julkisen talouden tilasta. Neuvoston näkökulma työeläkejärjestelmään jää kuitenkin kaipaamaan täydennystä.

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (39) on valittu Työeläkevakuuttajat Tela ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Sirén aloittaa tehtävässään 1.5.2026, mikäli eduskunta myöntää hänelle eron kansanedustajan toimesta. Telan pitkäaikainen toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes jää tuolloin pois tehtävästään. Koulutukseltaan Sirén on kauppatieteiden maisteri sekä filosofian maisteri.

Työeläkevakuuttajat tarkistivat viime vuonna noin 58 000 yrittäjän YEL-työtulon vuoden 2023 lakimuutoksen mukaisesti. Heistä noin 49 prosentilla työtulo nousi. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan joulukuussa keräämistä alustavista luvuista.

Uudenvuoden perinteisiin kuuluu usein 9 litran muoviämpäriin valettujen tinamöykkyjen vertailu ja tulkinta. Valinkauhassa on nyt myös yrittäjien eläkejärjestelmän uudistaminen, johon odotetaan ratkaisuja Orpon hallitukselta. Joulukuussa valmistuneen Jukka Rantalan YEL-selvityksen jälkeen yrittäjäeläkkeiden kehittämisestä on muodostunut eräänlainen ”YEL-möykky”, jonka tulkinnasta on monilla eri mielipiteitä.

Tradenomi Irja Kivijärvi (57) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan johdon assistentiksi. Kivijärvi aloittaa tehtävässään 26.1.2026.

Teollisuuden palkansaajat ja Työeläkevakuuttajat Tela yhdistivät voimansa vauhdittaakseen keskustelua teollisuuspolitiikan mahdollisuuksista luoda uutta kasvua Suomessa. Tänään julkaistavassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.