Työeläkevakuuttajat Tela

Suomessa on neljä työeläkeyhtiötä, jotka tarjoavat samaa lakisääteistä työeläkevakuutusta. Tämän asetelman ympärille on vuosien varrella rakentunut kaksijakoinen kertomus: toisaalta väitetään, että yhtiöiden välinen kilpailu on vähäistä, toisaalta että kilpailu on kiristynyt ja tehostanut toimintaa. Tilastoaineistojen perusteella kilpailun intensiteetti on kasvanut ja työeläkeyhtiöiden toiminta on tehostunut viime vuosina.

Kaikki Linnunradan käsikirjansa lukeneet tietävät, että vastaus elämän tarkoitusta ja muita hieman isompia asioita käsitteleviin kysymyksiin on 42. Vastauksen laskemiseen kului tietokoneelta 7,5 miljoonaa vuotta. Se on lähes yhtä pitkä aika kuin itse olen pohtinut eläkejärjestelmää koskevia galaktisia ja pienempiäkin kysymyksiä. Yhtä syvällisiä vastauksia en ole löytänyt, ja kaiken lisäksi aikani Telan pakinoitsijana päättyy nyt aprillipäivänä. Mutta koska eläkejärjestelmän asiat näyttävät pohdituttavan juuri tällä hetkellä laajempiakin piirejä, muutaman mietteen jako vielä sallittaneen.

Eläkeuudistuksen eduskuntakäsittely alkaa samalla, kun julkisuudessa nähdään yhä painavampia puheenvuoroja eläkkeiden leikkaamisen puolesta. Eläkeuudistus parantaa julkisen talouden kestävyyttä kahdella miljardilla eurolla, muistuttaa Työeläkevakuuttajat Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen.

Kerron teille pienen salaisuuden: Kun eläkkeellä olevalle maksetaan työeläkettä, tulee osa rahoista eläkerahastoista. Rahastoja siis puretaan koko ajan kattamaan työeläkemenoa. Näin on tarkoitettu.

Työeläkekuntoutus voidaan uudistaa superseerumiksi. Parempi työkyky voisi tuoda valtion kassaan miljardin. Käytännössä nuoret voittavat.

Sitä mukaa kun arviot seuraavan vaalikauden sopeutustarpeesta ovat täsmentyneet (8–11 miljardia euroa), on voimistunut keskustelu siitä, että mikään julkistalouden osa ei voi olla tarkastelun ulkopuolella. Ekonomistit etunenässä ovat vaatineet tarkasteluun mukaan eläkkeet ja eläkejärjestelmän. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten tai tulevien työeläkkeiden leikkaamista.

Työeläkkeiden rahastoinnissa on juuri nyt meneillään selvitys, jossa punnitaan ja selvitetään mahdollisia toimenpiteitä vanhuuseläkerahastoinnin kehittämiseksi. Tavoitteena on muun muassa työeläkejärjestelmän sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Telan ja työeläkevakuuttajien mielestä olisi tärkeää kohdistaa rahastointia yhä enemmän nuorille ikäluokille.

Pienenevien ikäluokkien koulutukseen panostaminen ei ole poliittinen kysymys. Se on talouskasvun elinehto. Jotkut eivät tätä usko. Sen sijaan he pelkäävät esimerkiksi ”ylikoulutusta”. Se on paitsi tyhmää, myös erittäin tyhmää.

Nyt on kuulemma aika leikata eläkkeitä. Vastakysymys: onko todella nyt aika leikata tulevilta sukupolvilta juuri sitä sosiaaliturvan osaa, jonka rahoitus on kestävällä pohjalla?

Neljä kansanedustajaa otti poikkeuksellisen yksimielisesti etäisyyttä joidenkin ekonomistien ja poliitikkojen esiin nostamiin ajatuksiin työeläkemaksun alentamisesta ja rahastoinnin keventämisestä.

Puhumme tulevaisuudesta ikään kuin edessä olisi vain uhkia, vaikka kestäviä ratkaisujakin on olemassa. Koulutustason nosto, työkykyyn satsaaminen kuntoutuspolkua uudistamalla ja rahastoinnin vahvistaminen työeläkkeissä ovat toimia, joilla voidaan vahvistaa julkista taloutta ja uskoa tulevaisuuteen. Toimenpiteet kuuluvat Työeläkevakuuttajat Telan tänään julkaisemiin tavoitteisiin seuraavalle hallituskaudelle.

Sijoitusvuosi 2025 oli työeläkevakuuttajille menestyksekäs. Työeläkejärjestelmän sijoitettavissa olevien eläkevarojen kokonaismäärä nousi vuoden lopussa noin 285 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 14 miljardin kasvua vuoden aikana. Vuoden viimeinen neljännes toi varoihin kasvua kuuden miljardin euron verran. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Heikko kasvu on Suomen talouden ongelma. Katseet tulisi kääntää entistä enemmän kasvutoimiin, kirjoittaa Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.

Tervetuloa torstaina 5.3. klo 8.30–9.45 Työeläkevakuuttajat Telan päättäjädebattiin, joka tähyää vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Tilaisuus on livenä Musiikkitalon Ravintola-Klubissa ja striiminä.

Julkisen talouden kestävyys ja sen pönkittäminen luopumalla eläkekarttumista, joita kertyy ansiosidonnaisista työttömyys- ja koulutusetuuksista, ovat jälleen nousseet julkiseen keskustelun talouspolitiikan arviointineuvoston julkaistua helmikuun 2026 alussa arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Asia ei ole uusi, viimeksi siitä käytiin enemmän keskustelua vaalien alla vuonna 2023. On syytä jälleen palauttaa mieliin, millaisia haasteita tähän liittyy.

Suomen julkisen talouden heikko tila ja surkeahkot kehitysnäkymät ovat herättäneet vilkkaan keskustelun. Yhä useampi keskustelija on löytänyt ratkaisun ongelmiin työeläkejärjestelmästä. Erityisesti ekonomistikunta on eri yhteyksissä esittänyt, että olisi syytä ryhtyä mahdollisimman pian valmistelemaan eläketurvan leikkauksia sisältävää korjauspakettia. Näin tekee myös Vesa Vihriälä vasta julkaistussa blogissaan.

Terävää analyysiä, poleemisia ehdotuksia ja tällä kertaa myös pikkuvirheitä. Niitä kaikkia löytyy maanantaina julkaistusta Talouspolitiikan arviointineuvoston raportista, jossa arvioidaan maan hallituksen toteuttamaa talouspolitiikkaa ja julkisen talouden tilaa. Raportti julkaistaan vuosittain ja joka kerta se on ollut kiinnostava lukupaketti.

Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys on saanut julkisuudessa osin kritiikkiä riittämättömyydestä ja siitä, että se on käytännössä vain sijoitusuudistus. Pienemmälle huomiolle on jäänyt uudistuksen historiallisuus. Se on näet ensimmäinen, jossa työeläkemaksun tasoa ei ole tarvetta nostaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, huomauttaa Työeläkevakuuttajat Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi eilen arvionsa hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta vuonna 2025. Neuvosto tekee todella arvokasta työtä, sillä se tarjoaa riippumattoman ja läpinäkyvän näkökulman talouspoliittiseen keskusteluun. Monien ekonomistien tavoin jaan huolen julkisen talouden tilasta. Neuvoston näkökulma työeläkejärjestelmään jää kuitenkin kaipaamaan täydennystä.

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (39) on valittu Työeläkevakuuttajat Tela ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Sirén aloittaa tehtävässään 1.5.2026, mikäli eduskunta myöntää hänelle eron kansanedustajan toimesta. Telan pitkäaikainen toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes jää tuolloin pois tehtävästään. Koulutukseltaan Sirén on kauppatieteiden maisteri sekä filosofian maisteri.