Työeläkevakuuttajat Tela

Sijoitusvuosi 2025 oli työeläkevakuuttajille menestyksekäs. Työeläkejärjestelmän sijoitettavissa olevien eläkevarojen kokonaismäärä nousi vuoden lopussa noin 285 miljardiin euroon, mikä tarkoittaa 14 miljardin kasvua vuoden aikana. Vuoden viimeinen neljännes toi varoihin kasvua kuuden miljardin euron verran. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Heikko kasvu on Suomen talouden ongelma. Katseet tulisi kääntää entistä enemmän kasvutoimiin, kirjoittaa Telan pääekonomisti Mikko Mäkinen.

Tervetuloa torstaina 5.3. klo 8.30–9.45 Työeläkevakuuttajat Telan päättäjädebattiin, joka tähyää vuoden 2027 eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan. Tilaisuus on livenä Musiikkitalon Ravintola-Klubissa ja striiminä.

Julkisen talouden kestävyys ja sen pönkittäminen luopumalla eläkekarttumista, joita kertyy ansiosidonnaisista työttömyys- ja koulutusetuuksista, ovat jälleen nousseet julkiseen keskustelun talouspolitiikan arviointineuvoston julkaistua helmikuun 2026 alussa arvionsa hallituksen talouspolitiikasta. Asia ei ole uusi, viimeksi siitä käytiin enemmän keskustelua vaalien alla vuonna 2023. On syytä jälleen palauttaa mieliin, millaisia haasteita tähän liittyy.

Suomen julkisen talouden heikko tila ja surkeahkot kehitysnäkymät ovat herättäneet vilkkaan keskustelun. Yhä useampi keskustelija on löytänyt ratkaisun ongelmiin työeläkejärjestelmästä. Erityisesti ekonomistikunta on eri yhteyksissä esittänyt, että olisi syytä ryhtyä mahdollisimman pian valmistelemaan eläketurvan leikkauksia sisältävää korjauspakettia. Näin tekee myös Vesa Vihriälä vasta julkaistussa blogissaan.

Terävää analyysiä, poleemisia ehdotuksia ja tällä kertaa myös pikkuvirheitä. Niitä kaikkia löytyy maanantaina julkaistusta Talouspolitiikan arviointineuvoston raportista, jossa arvioidaan maan hallituksen toteuttamaa talouspolitiikkaa ja julkisen talouden tilaa. Raportti julkaistaan vuosittain ja joka kerta se on ollut kiinnostava lukupaketti.

Eläkeuudistusta koskeva lakiesitys on saanut julkisuudessa osin kritiikkiä riittämättömyydestä ja siitä, että se on käytännössä vain sijoitusuudistus. Pienemmälle huomiolle on jäänyt uudistuksen historiallisuus. Se on näet ensimmäinen, jossa työeläkemaksun tasoa ei ole tarvetta nostaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, huomauttaa Työeläkevakuuttajat Telan viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Mikko Koskinen.

Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi eilen arvionsa hallituksen harjoittamasta talouspolitiikasta vuonna 2025. Neuvosto tekee todella arvokasta työtä, sillä se tarjoaa riippumattoman ja läpinäkyvän näkökulman talouspoliittiseen keskusteluun. Monien ekonomistien tavoin jaan huolen julkisen talouden tilasta. Neuvoston näkökulma työeläkejärjestelmään jää kuitenkin kaipaamaan täydennystä.

Kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (39) on valittu Työeläkevakuuttajat Tela ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Sirén aloittaa tehtävässään 1.5.2026, mikäli eduskunta myöntää hänelle eron kansanedustajan toimesta. Telan pitkäaikainen toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes jää tuolloin pois tehtävästään. Koulutukseltaan Sirén on kauppatieteiden maisteri sekä filosofian maisteri.

Työeläkevakuuttajat tarkistivat viime vuonna noin 58 000 yrittäjän YEL-työtulon vuoden 2023 lakimuutoksen mukaisesti. Heistä noin 49 prosentilla työtulo nousi. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan joulukuussa keräämistä alustavista luvuista.

Uudenvuoden perinteisiin kuuluu usein 9 litran muoviämpäriin valettujen tinamöykkyjen vertailu ja tulkinta. Valinkauhassa on nyt myös yrittäjien eläkejärjestelmän uudistaminen, johon odotetaan ratkaisuja Orpon hallitukselta. Joulukuussa valmistuneen Jukka Rantalan YEL-selvityksen jälkeen yrittäjäeläkkeiden kehittämisestä on muodostunut eräänlainen ”YEL-möykky”, jonka tulkinnasta on monilla eri mielipiteitä.

Tradenomi Irja Kivijärvi (57) on nimitetty Työeläkevakuuttajat Telan johdon assistentiksi. Kivijärvi aloittaa tehtävässään 26.1.2026.

Teollisuuden palkansaajat ja Työeläkevakuuttajat Tela yhdistivät voimansa vauhdittaakseen keskustelua teollisuuspolitiikan mahdollisuuksista luoda uutta kasvua Suomessa. Tänään julkaistavassa Uutta kasvua etsimässä – Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan? -analyysissa Työn ja talouden tutkimus Laboren tutkimusohjaaja FT, VTT Ilkka Kiema ja ennustepäällikkö VTT Juho Koistinen kartoittavat teollisuuspolitiikan paluuta, sen erilaisia toteutusvaihtoehtoja ja mahdollisia painotuksia.

Yrittäjien eläkejärjestelmän kehittäminen on noussut yhdeksi kuumista julkisen keskustelun aiheista. Tunteiden kuohuessa argumentit saattavat olla kärjekkäitä ja perustua osin virheellisiinkin näkemyksiin. Ohessa tästä pari esimerkkiä.

Eläkeuudistusta koskeva luonnos hallituksen esitykseksi on juuri lähtenyt lausuntokierrokselle. Työeläkevakuuttajat Telan johtaja Jari Sokan mukaan lakiesitys edesauttaa työeläkejärjestelmän rahoitusaseman parantamista ja keventää työeläkemaksun korotuspainetta tulevaisuudessa. Siksi Tela puoltaa vahvasti esityksen hyväksymistä.

YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan selvitys yrittäjäeläkkeiden kehittämisestä on valmistunut. Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasosen ulostulot viittaavat kuitenkin siihen, että YEL:in tehtäisiin vain pieniä uudistuksia. Telan Siimes pitää valitettavana, jos ansiopohjaiselle eläkemaksulle ei anneta todellista mahdollisuutta. Siimeksen mielestä Rantalan ehdotukset ansaitsevat tulla avoimesti ja huolellisesti arvioiduiksi.

Hallituksen esitys työmarkkinajärjestöjen eläkesopimuksen pohjalta tehtävistä lakimuutoksista on lähdössä lausuntokierrokselle. Jatkovalmistelussa mukana ollut Telan johtaja Jari Sokka vertailee nyt omaa arviotaan alkuperäisestä sopimuksesta, tarkentunutta valmistelutyötä sekä uudistuksen saamaa kritiikkiä. “Koska paketin vaikutukset julkiseen talouteen osoittautuivat noin kaksinkertaisiksi asetettuun tavoitteeseen nähden, lisättäköön antamieni leijonien ja lampaiden joukkoon yksi jalopeura”, Sokka kirjoittaa.

Sijoitusmarkkinoiden ja erityisesti osakkeiden hyvä vire jatkui loppukesän aikana, mikä kerrytti kasvua työeläkevaroihin. Varat kasvoivat vuoden kolmannen neljänneksen aikana yhteensä seitsemällä miljardilla eurolla. Kaikkiaan suomalaisten työeläkkeiden rahoitukseen käytettäviä eläkevaroja oli syyskuun lopussa 279 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tuoreista tilastoista.

Julkisen keskustelun perusteella voisi ehkä ajatella, että työeläkkeet kuuluisivat valtion budjettitalouden piiriin. Luokitellaanhan työeläkevakuuttajat kansantalouden tilinpidossa julkisyhteisöihin eli osaksi julkista sektoria. Työeläkejärjestelmän toimeenpano ja pääosin myös rahoitus on kuitenkin järjestetty erillään muusta julkisesta taloudesta.

Tervetuloa UUTTA KASVUA ETSIMÄSSÄ. Millainen teollisuuspolitiikka palaa Suomeen ja Eurooppaan -analyysin julkaisutilaisuuteen perjantaina 12.12.2025!