Ilmastopaneeli

Suomen ilmastopaneelin tuore raportti käsittelee askeleita kohti ilmastotehokasta maataloutta Suomessa. Ruoantuotannon päästöjen vähentämiseen on useita vaikuttavia keinoja, jotka huomioivat omavaraisuuden, huoltovarmuuden ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen.

Suomen ilmastopaneelin uusin raportti käsittelee Euroopan unionin ilmastopolitiikan tulevaisuutta. Vuoden 2040 ilmastotavoitteen saavuttaminen ennen kaikkea EU-tasoisen päästöjen hinnoittelun avulla luo Suomelle taloudellisia mahdollisuuksia. Raportin tulosten perusteella Ilmastopaneeli antaa päättäjille suosituksia EU:n päästökaupan kehittämiseksi.

Suomen ilmastopaneelin ja Suomen Luontopaneelin tuore yhteisraportti osoittaa, että Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden samanaikainen saavuttaminen ei ole mahdollista viime vuosien noin 73 miljoonan kuutiometrin vuotuisella hakkuumäärällä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden maltillistamista sekä tiukasti suojeltujen metsämaan metsien määrän merkittävää kasvattamista.

YK:n ilmastokokous COP30 järjestetään 10.–21.11.2025 Belémissä, Brasiliassa. Suomen ilmastopaneeli seuraa kokousta Suomesta käsin ja tarjoaa asiantuntemustaan median käyttöön.

Hallitus kokoontuu syksyn budjettiriiheen 1.-2.9.2025 neuvottelemaan vuoden 2026 talousarvioesityksestä. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat hallituksen ilmastopolitiikkaa sekä uusinta ilmastotutkimusta ja tarjoavat asiantuntijuutensa median käyttöön.

Metsien muuttuminen nielusta päästölähteeksi vaikeuttaa kiistatta Suomen ilmastolakiin kirjatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista, mutta ei tee siitä mahdotonta. Hiilineutraaliutta tavoittelemalla Suomi tekee reilun osansa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja pitää yllä houkuttelevuuttaan puhtaiden investointien maana. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi päätöksentekijöille on tarjolla runsaasti tutkittua tietoa, jonka pohjalta on mahdollista toimia välittömästi.

YK:n ilmastokokous COP 29 pidetään 11.–22.11.2024 Bakussa, Azerbaidžanissa. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja taustoittavat mielellään ajankohtaisia aiheita ilmastokokoukseen liittyen.

Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee Suomen päästöbudjettia ja hiilineutraaliustavoitetta uusien, ilmastotieteen paremmin huomioivien laskentamenetelmien avulla. Tarkastelun pohjalta Ilmastopaneeli korostaa, että ilmastolakiin kirjattu hiilineutraalius vuonna 2035 on perusteltu tavoite.

Suomen ilmastopaneeli on julkaissut arvion nykyisen hallituksen liikenteen päästövähennystoimista suhteessa ilmastotavoitteisiin. Merkittävimmät haasteet liittyvät jakeluvelvoitteen muutoksiin. Tavoitteet on mahdollista saavuttaa kasvattamalla uusiutuvien polttoaineiden osuuksia riittävän suuriksi fossiilisten liikennepolttoaineiden joukossa ja vauhdittamalla liikenteen sähköistymistä. Liikennepäästöjen vähentäminen taakanjakosektorin päästötavoitteiden varmistamiseksi on myös taloudellisesti kannattavaa.

Finlands klimatpanel har publicerat en analys om den nuvarande regeringens utsläppsminskande åtgärder för trafiken i förhållande till klimatmålen. De största utmaningarna har att göra med ändringarna i distributionsskyldigheten. Målen kan uppnås genom att öka andelen förnybara bränslen i fossila transportbränslen i tillräcklig grad och genom att påskynda elektrifieringen av trafiken. Det är också ekonomiskt lönsamt att minska trafikens utsläpp för att säkra ansvarsfördelningssektorns utsläppsmål.

Ilmastopaneeli pitää tärkeänä, että pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut ilmastolain tavoitteisiin. Hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä tähtäävä politiikka tarjoaa Suomelle avaimet vihreään kasvuun, kunhan ennakoitavasta ilmastopolitiikasta pidetään kiinni.

Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.

Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.

YK:n ilmastokokous (COP 28) järjestetään Dubaissa, Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa 30.11.–12.12.2023. Suomen ilmastopaneelin jäsenet seuraavat uusinta ilmastotutkimusta ja ovat median käytettävissä kokouksen aikana. Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ja antaa suosituksia ilmastopoliittiseen päätöksentekoon.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.

Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.

Mitä ratkaisuja luontokadon pysäyttämiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi eduskuntapuolueet ajavat seuraavalla hallituskaudella? Ilmastopaneelin, Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin vaalitentti haastaa päättäjät vastaamaan ympäristötutkijoiden viesteihin torstaina 9.3. klo 13.00–14.30 Lasipalatsin Bio Rexissä Helsingissä.

Uusi ilmastolaki edellyttää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointia. On tärkeää varmistaa, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan reilusti. Ilmastopaneelin tuore raportti tarjoaa välineitä oikeudenmukaisuusvaikutusten arvioinnin kehittämiseen. Ilmastopaneelin teettämän kansalaiskyselyn vastaajien enemmistö on sitä mieltä, että oikeudenmukaisuus tulevia sukupolvia kohtaan vaatii nykyistä ripeämpiä ilmastotoimia. Oikeudenmukaisuuden kokemukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten asuinpaikka, sukupuoli, koulutustausta ja tietämys ilmastopolitiikasta.

Suomesta on hyvää vauhtia kehittymässä uusiin vähäpäästöisiin vetypohjaisiin ratkaisuihin nojaava kilpailukykyinen talous. Muutos on ollut merkittävä etenkin energia- ja muussa teollisuudessa. Fossiiliset päästöt vähenevät ennakoitua nopeammin, ja päästövähennyksiä voi vielä vauhdittaa määrätietoisin toimin. Suurin haaste on maankäyttösektorin nettonielun nostaminen Suomen vuoden 2030 EU-sitoumusten edellyttämälle tasolle. Ilmastopaneelin tuore muistio piirtää suuntaviivat hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ilmastopolitiikan eri osa-alueilla.

Suomalaisten kuluttajien ilmastoystävällisillä valinnoilla on mahdollista saada aikaan merkittäviä lisäpäästövähennyksiä, kertoo Ilmastopaneelin tuore raportti. Nykyiset politiikkatoimet eivät näytä riittävän turvaamaan Suomen ilmastotavoitteita, joten yhteiskunnan kannattaa tukea ja ohjata kuluttajia tekemään vähäpäästöisiä valintoja. Kuluttajien suurimmat mahdollisuudet lisäpäästövähennyksiin liittyvät liikkumiseen ja ruokaan. Jotta kuluttajien valinnat edistäisivät ruoan päästöjen vähenemistä myös kotimaassa, tulisi maatalouspolitiikan tukea muutosta ilmastokestävään ruokavalioon.