Kuntasektorin ja hyvinvointialueiden henkilöstövaje näkyy kuormittumisena ja työajan ulkopuolella tehtävänä työnä, selviää Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen maaliskuussa 2024 toteuttamasta kyselystä. Korvauksetonta työtä työtehtävistä suoriutuakseen on viimeisen vuoden aikana tehnyt vähintään viikoittain joka viides kyselyyn vastanneista kunnissa, kuntayhtymissä ja hyvinvointialueilla työskentelevistä ykalaisista.

Hallituksen kolmen miljardin leikkaukset ja veronkiristykset sisältävät toimia, jotka tulevat realisoitumaan huolestuttavalla tavalla monien ykalaisten työpaikoille erityisesti valtionhallinnossa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä. Säästöt tulevat tarkoittamaan henkilöstövähennyksiä ykalaisten työpaikoille.

Palkansaajien palkankorotukset nojaavat pitkälti ammattiliittojen neuvottelemiin yleiskorotuksiin, selviää Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen tekemästä työmarkkinatutkimuksesta. Yleiskorotukset ovatkin ainoa mekanismi, jolla edes jotenkin turvataan kaikkien työntekijöiden ostovoiman säilyminen.

Orpon hallituksen tapa toteuttaa työmarkkinauudistuksia on syössyt Suomen työmarkkinat poikkeuksellisen sekavaan solmuun. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut odottaa pääministeriltä johtajuutta tilanteen ratkaisemisessa.

Helsingin Sanomien kolumnissa 25.2.2024 annettiin ymmärtää, että julkinen hallinto on Suomessa paisunut käsistä. Kuitenkin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen tilastot osoittavat, että julkisen sektorin osuus työllisestä työvoimasta on pienimmillään 50 vuoteen.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on valinnut Vuoden 2024 yhteiskuntatieteilijäksi politiikan tutkija Hanna Wassin. Valinta julkistettiin Yhteiskuntatieteilijäpäivässä 17.11.2023.

Useat hallitusohjelman työelämää ja työmarkkinoita koskevat toimenpide-ehdotukset heikentäisivät toteutuessaan palkansaajan asemaa merkittävästi. Tästä syystä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry vastustaa esitettyjä ehdotuksia.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) on huolissaan laadukkaan lainvalmistelun toteutumisesta. Hallitusohjelmaa on alettu panna toimeen tiukalla aikataululla: sekä työttömyysturvan että yleisen asumistuen heikennyksiä koskevien hallituksen esitysten lausuntoaika on alle kaksi viikkoa. Valtioneuvoston oma suositus lausuntoaikojen pituudeksi on kolme kertaa pidempi: 6–8 viikkoa. Kiire heikentää lainvalmistelun laatua, vaarantaa demokratian ja kuormittaa henkilöstöä.

Tuore hallitusohjelma sisältää tavoitteita, joita YKA ei voi kannattaa. Näitä ovat esimerkiksi löyhennykset irtisanomisen ja määräaikaisuuksien perusteisiin, muutosesitykset paikalliseen sopimiseen, kirjaus aikuiskoulutustuen poistosta ja kaavailtu kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaus. TKI-kirjaukset, työhyvinvoinnin edistäminen ja syrjinnän ehkäisyn toimenpiteet sekä työssäoloehdon euroistamisen saavat YKAlta kiitosta.

YKAn toukokuussa toteuttamaan jäsenkyselyyn vastasi 1 419 yhteiskunta-alan osaajaa. Kyselyn tulokset osoittavat, että jäsenistön asema työelämässä on pääosin vakaa. Ykalaiset ovat tyytyväisiä koulutuksensa antamiin valmiuksiin ja toiveikkaita tulevaisuutensa suhteen.

Viimeaikaiset avaukset kehitysavun leikkaamisesta ovat lyhytkatseisia. On harhaanjohtavaa väittää, että Suomi voisi eristäytyä globaaleilta kriiseiltä ja niiden vaikutuksilta. Parhaiten konflikteja ehkäistään niiden juurisyihin puuttumalla. Tätä kehitysyhteistyössä nimenomaan tehdään.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan keskustelutilaisuudessa 15.2.2023 klo 17–18.30 poliitikot ja tutkijat arvioivat poliittisen järjestelmämme tulevaisuutta yhä monikriisisemmässä toimintaympäristössä. Vahvistaako vai heikentääkö suomalainen politiikan teko demokratiaa? Tilaisuuden päättää puoluesihteerien paneeli.

Korkeakoulut mukautuivat nopeasti koronaviruksen vaatimaan etätyöskentelyyn, mutta tuolloin löydetyt ratkaisut ollaan unohtamassa vielä nopeammin. Eri elämäntilanteissa oleville opiskelijoille tulee taata mahdollisuus myös etäopiskeluun, vaatii Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on valinnut Vuoden 2023 yhteiskuntatieteilijäksi Emil Kastehelmen, John Helinin ja Eerik Materon koordinoiman kollektiivin. Valinta julkistettiin Yhteiskuntatieteilijäpäivässä 18.11.2022.

Velanotto tai työskenteleminen ei voi olla opiskelujen rahoittamisen perusta. Opintotuki on nostettava tasolle, jolla sillä pärjää ilman luopumista muusta elämästä, vaatii Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry.

Suomen Yhteiskunta-alan Ylioppilaat SYY ry vaatii todistusvalinnan pisteytysmallin uudistamista siten, että eri alojen arvostus toteutuu oikeudenmukaisesti. Todistusvalinta myös heikentää opiskelijoiden hyvinvointia keskellä hälyttävää mielenterveyskriisiä.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on valinnut Vuoden 2022 yhteiskuntatieteilijäksi VTT Juho Saaren. Valinta julkistettiin Yhteiskuntatieteilijäpäivä-verkkotapahtumassa torstaina 25.11.2021.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry jakoi kuudelle ylioppilaalle stipendin kunnianosoituksena erinomaisesta menestyksestä yhteiskuntaopin kirjoituksissa keväällä 2021. Stipendit menivät Helsinkiin, Klaukkalaan, Raumalle ja Tampereelle.

Konkreettisia työelämäkokemuksia nuorille tarjoavat TET-jaksot ovat jääneet monilta väliin pandemian vuoksi. Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry:n lanseeraama Yhteiskuntatetti haastaa yhteiskunta-alan työnantajia tarjoamaan nuorille kiinnostavia TET-harjoittelumahdollisuuksia pandemia-aikana turvallisesti etänä.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry jakoi viidelle ylioppilaalle stipendin kunnianosoituksena erinomaisesta menestyksestä yhteiskuntaopin kirjoituksissa syksyllä 2020. Stipendit menivät Jyväskylään, Koskeen, Turkuun, Helsinkiin ja Asikkalaan.