Huoltovarmuuskeskus

Laki huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta tuli voimaan 1.4.2026. Lain myötä Huoltovarmuuskeskus (HVK) muuttui valtion laitoksesta virastoksi. Huoltovarmuuden rahoitus vahvistuu.

Suomessa on mahdollista vahvistaa merkittävästi valkuaisomavaraisuutta, jos valkuais- ja öljykasveja viljeltäisiin viljelykierron sallima enimmäismäärä. Suomen ruoantuotannon raaka-aineiden omavaraisuutta on tärkeää lisätä yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Näin todetaan Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tilaamissa selvityksissä, jotka toteutti Luonnonvarakeskus (Luke).

Laaja tietoyhteiskunnan valmiusharjoitus TIETO26 käynnistettiin maaliskuussa 2026. Harjoituksen keskiössä on elintarvikehuollon toimitusketjujen toimintaedellytykset laajavaikutteisessa yhteiskunnan häiriötilanteessa sekä poikkeusoloissa. Suomen suurimpaan elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisharjoitukseen on ilmoittautunut mukaan yhteensä yli 180 organisaatiota.

Huoltovarmuuskeskus kannustaa yrityksiä ja viranomaisia suunnittelemaan henkilöstöjärjestelynsä vakavien kriisien ja poikkeusolojen varalle. Monet yritykset ja viranomaiset vastaavat yhteiskunnan elintärkeistä tehtävistä, jotka voisivat pitkittyvässä kriisissä lisääntyä merkittävästi ja muuttua ympärivuorokautisiksi. Tällöin samoihin tehtäviin tarvitaan käytännössä useampia henkilöitä.

Selkeät toimintaohjeet, luotettava tieto ja läheisten tuki auttaisivat suomalaisten enemmistöä jaksamaan henkisesti kriisitilanteessa. Alle puolet väestöstä kuitenkaan tietää, kuinka toimia tietoverkkojen ja yhteyksien kaatuessa, todetaan Huoltovarmuuskeskuksen kyselytutkimuksessa.

Tuoreen selvityksen mukaan ilmastonmuutos ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt vaikuttavat monin tavoin Suomen maa- ja metsätalouden huoltovarmuuteen tulevien vuosikymmenien aikana. Kotimaisen maatalouden tuotantokyvyn säilyttämiseksi on ilmastonmuutoksen huoltovarmuusvaikutuksia tarpeen ennakoida jo nyt. Metsätaloudessa puuston kasvusyklin pituus edellyttää, että toimenpiteitä vaikutusten torjumiseksi tehdään hyvissä ajoin.

Sekä median omia kehittämistoimia että yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden välillä tarvitaan informaatiovaikuttamisen torjumiseksi. Mediapoolin teettämä tuore kartoitus tarjoaa mm. medialle suosituksia käytännöistä, joilla haitallista vaikuttamista voidaan ehkäistä.

Suomen hallitus esittää 30.1. tasavallan presidentille vahvistettavaksi uutta lakia huoltovarmuuden turvaamisesta ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Lakiuudistus vahvistaa Huoltovarmuuskeskuksen kykyä turvata yhteiskunnan elintärkeät palvelut muuttuneessa turvallisuusympäristössä yhteistyössä elinkeinoelämän sekä muiden viranomaisten kanssa. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.4.

Digitaalisen yhteiskunnan ja tietoyhteiskunnan huoltovarmuutta vahvistetaan Huoltovarmuusorganisaatioon perustettavan uuden sektorin avulla. Uuden Digitaalisen yhteiskunnan sektorin tehtäviin kuuluu seurata ja tukea oman alansa varautumista ja huoltovarmuustyötä.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja Ruotsin MSB (Myndigheten för samhällsskydd och beredskap) syventävät huoltovarmuusyhteistyötä maiden välillä. Uusi strateginen puitesopimus organisaatioiden välisestä yhteistyöstä vuosille 2026–2028 allekirjoitettiin 14.10. Göteborgissa.

Yhdenvertaisuudesta, varautumisesta ja kriisinhallinnasta vastaava EU-komissaari Hadja Lahbib on pyynnöstään vieraillut Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) perjantaina 3.10. Komissaari Lahbib ja HVK:n toimitusjohtaja Janne Känkänen keskustelivat Suomen huoltovarmuusmallista ja pitkälle tähtäävän varautumisen sekä valmiuden ylläpitämisen tärkeydestä yhteiskunnan eri sektoreilla.

Huoltovarmuudesta vastaavia pohjoismaisia viranomaisia osallistuu parhaillaan Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) isännöimään Nordic Summit on Security of Supply -seminaariin. Kaksipäiväisen tapaamisen avasi elinkeinoministeri Sakari Puisto.

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) vuosikatsaus vetää yhteen viime vuoden moniulotteista huoltovarmuustyötä. Keväällä 2024 laadittu uusi strategia on antanut suuntaa toiminnalle. Ensimmäistä kertaa vuosikatsauksen osana julkaistaan myös vastuullisuusraportti.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on esitellyt Ruotsin kokonaispuolustuksen ja kriisivalmiuden Elinkeinoneuvostolle Suomen huoltovarmuutta ja miten sitä on viime vuosina kehitetty. Siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlinin johdolla tehty opintomatka nosti esiin monia ruotsalaista elinkeinoelämää kiinnostavia seikkoja. HVK:n ja Ruotsin puolustusministeriön järjestämään vierailuun 22.–23.4.2025 osallistui myös kruununprinsessa Victoria. Ruotsin hallitusta edustivat myös puolustusministeri Pål Jonson sekä maaseutuministeri Peter Kullgrenin valtiosihteeri Daniel Liljeberg. Hanasaaren suomalais-ruotsalaisessa kulttuurikeskuksessa ruotsalaisvieraat tapasivat huoltovarmuudesta vastaavan elinkeinoministeri Wille Rydmanin ja Suomen Huoltovarmuusneuvoston jäseniä. Neuvostot keskustelivat mm. julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallista, joka on Suomen huoltovarmuuden perusajatus. Ruotsissa vastaavaa yhteistyötä on käynnistetty viime vuosina. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen

Sveriges minister för civilt försvar Carl-Oskar Bohlin besöker Finland tillsammans med det tväradministrativa Näringslivsrådet för totalförsvar och beredskap den 22−23 april 2025. Även kronprinsessan Victoria deltar i besöket. Besöket ordnas av försvarsdepartementet i Sverige och Försörjningsberedskapscentralen.

Ruotsin siviilipuolustusministeri Carl-Oskar Bohlin vierailee poikkihallinnollisen Elinkeinoneuvoston (Näringslivsrådet för totalförsvar och beredskap) kanssa Suomessa 22.−23.4.2025. Vierailuun osallistuu myös Ruotsin kruununprinsessa Victoria. Vierailun järjestävät Ruotsin puolustusministeriö ja Huoltovarmuuskeskus.

Suomen iskunkestävyys syntyy kriiseihin varautumisesta mutta myös poikkeusolojen sieto- ja palautumiskyvystä – näin summaavat Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) operatiivisen osaston johtaja Jaakko Pekki sekä Suojelupoliisin erikoistutkija Lotta Hakala Iskunkestävä Suomi -podcastsarjan aloitusjaksossa.

Informaatioturvallisuuden osaamiskeskustoiminto jatkaa toimintaansa Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK). Keskus mm. tuottaa tietoa Suomeen kohdistuvista tahallisista ja haitallisista epäaidoista informaatiokampanjoista. Toimintoa on pilotoitu vuosina 2022−2024, ja saatujen kokemusten sekä palautteen perusteella sen kehittämistä on päätetty jatkaa HVK:ssa vuoden 2026 loppuun saakka.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) on päivittänyt ohjelmakokonaisuuttaan vastaamaan paremmin HVK:n strategian 2024–2027 painopisteisiin. HVK:n hallitus on päättänyt uuden Ruoka ja vesi 2030 -ohjelman käynnistämisestä. Samalla Alue 2030 -ohjelma päättyy. Energiaan, logistiikkaan ja digitaaliseen turvallisuuteen keskittyvät ohjelmat jatkuvat HVK:n strategian mukaisiksi päivitettyinä.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) ja Ukrainan Erikoisviestinnästä ja tietosuojasta vastaava valtiollisen palvelun hallinto (The Administration of the State Service of Special Communication and Information Protection, SSSCIP) ovat laatineet yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla vahvistetaan virastojen kahdenvälistä yhteistyötä.