Gummerus

Emmi Pesosen Yllätysaamiainen (Gummerus) jatkaa Gummeruksen Kohtaamisia-audiodraamasarjaa, jossa on aiemmin julkaistu Juha Itkosen Sivuraide (2024). Koukuttava ja tragikoominen Yllätysaamiainen kertoo ex-pariskunnasta, kahdesta yhdessä vietetystä päivästä, ja niiden ja blenderin aiheuttamasta sotkusta. Sarjassa ilmestyy myöhemmin teokset myös Taina Latvalalta ja Sisko Savonlahdelta.

Elizabeth Gilbert nousi maailmanmenestykseen Eat Pray Lovella, joka inspiroi miljoonia lukijoita löytämään itsensä.​ Uudessa merkkiteoksessaan hän paljastaa sielunsa ja koskettaa jokaista, joka on joskus ollut rakkauden – tai minkä tahansa intohimon – vanki. Yhdysvalloissa tänä syksynä ilmestynyt, valtavaksi puheenaiheeksi nossut Kanssasi joelle asti (Gummerus) ilmestyy suomeksi 18.1.2026.

Ruotsalaisen Katarina Wennstamin Kuolleet naiset eivät anna anteeksi (Gummerus) on historiallinen mysteeriromaani naisten kohtaloista 1800-luvun Tukholmassa. Teosta on myyty Ruotsissa yli 300 000 kappaletta, ja siitä on tekeillä tv-sarja. Wennstam saapuu Suomeen maaliskuussa 2026.

Asako Yuzukin tositapauksesta inspiroitunut menestysromaani Voita (Gummerus) kuvaa ulkonäköpaineita, kehopositiivisuutta, fat shamingia, naisvihaa, epäkonventionaalisia parisuhteita – ja ennen kaikkea syömisen nautintoa ja riemua. Kansainväliseksi ilmiöksi ja Ison-Britannian myyntilistojen ykköseksi noussut romaani käännetään ainakin 30 kielelle. Teos ilmestyy suomeksi Kosti Vannisen käännöksenä 12.1.2026.

Lieksasta kotoisin olevan kirjailija ja ohjaaja Riko Saatsin oman suvun kohtaloista ammentava romaani Yönistujat (Gummerus) on Karelia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana. Teos kertoo isoäidin ruumiinvalvojaisten kautta suistamolaisesta evakkoperheestä, joka joutuu 1950-luvun Suomessa piilottamaan kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa.​ Yönistujat oli tänä vuonna myös Finlandia-palkinnon ehdokkaana.

Mikä eläin todennäköisimmin selviäisi hengissä, tapahtuupa planeetallemme mitä tahansa? Jo 600 miljoonaa vuotta maapalloa asuttaneiden karhukaisten äärimmäinen sopeutumiskyky teki kirjailija ja toimittaja Suvi Auviseen lähtemättömän vaikutuksen. Kuusi vuotta kestäneen tutkimusmatkan tuloksena syntyi eeppinen tietokirja mikroskooppisista eläimistä, pienuuden voimasta ja selviytymisestä. Maailman viimeinen eläin (Gummerus) ilmestyy ja on arvosteluvapaa 14.1.2026.

Jussi Moilan romaani Kullervon tarina (Gummerus) pohjaa Antti J. Jokisen ja Jorma Tommilan käsikirjoittamaan samannimiseen suurelokuvaan. Koston kierre, luonnon karuus ja muinaiset myytit kietoutuvat yhteen tummanpuhuvassa, historiaa ja fantasiaa yhdistelevässä seikkailussa. Teos on ilmestynyt äänikirjana Storytelin palvelussa, ja sen lukijoina ovat elokuvan tähdet Elias Salonen ja Eero Aho.

Utsjoella asuva palkittu saamelainen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, muusikko sekä pohjoissaamelaisen joikuperinteen taitaja Niillas Holmberg on runokokoelmallaan Naarattu (Gummerus) Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana. Väkevätunnelmaisessa runokokoelmassa muinainen maailmankuva ja uusi aika kohtaavat, tieto siirtyy sukupolvien ketjussa ja lohen nousua jokeen odotetaan.

Syksyllä kuunnelluimpien tietokirjojen joukkoon noussut Tiikeri – Erityisen tytön tarina (Gummerus) lähetetään tulevan eduskunnan kevätistuntokauden alussa 100 kansanedustajalle. Lähetyksen halusi toteuttaa poliittinen taustavaikuttaja. Lukuaikapalvelu Storytelissa kuuntelijoiden suosikiksi noussut, Janiina Lammin omakohtainen tositarina kertoo erityislapsen selviytymisestä tavallisten maailmassa ja äidin yrityksistä hankkia apua. Tiikeri ilmestyy painettuna kirjana 3.1.2026.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2025 on valittu kirjailija-toimittaja Paavo Teittinen teoksestaan Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus). Helsingin Sanomissa työskentelevän, palkitun tutkivan journalistin teos on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta ja kertoo, kuinka ulkomailta Suomeen saapuneet ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä muun muassa ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Palkinnon saajan valitsi kuuden ehdokkaan joukosta ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.

Kirjailija-toimittaja Mirkka Torikan Positiivinen – Minä ja hiv (Gummerus) kertoo Mervi Pakan elämästä yhtenä noin 3700 suomalaisesta hiv-positiivisesta. Teos päivittää tietoa hi-viruksesta, kuvaa sairastuneiden kohtaamaa syrjintää ja purkaa tautiin liittyvää stigmaa. Ennen tätä kirjaa yksikään suomalainen nainen, äiti, ei ole kertonut omalla nimellään hiv-tartunnastaan tässä mittakaavassa.

Taivalkoskelta kotoisin oleva kirjailija Anna-Liisa Ahokumpu saa Kalle Päätalo -palkinnon romaanistaan Kosminen tanssija (Gummerus). Taitavan prosaistin syvästi koskettava romaani herättää pohtimaan sosiaalisen historiamme kipupisteitä. Palkinnolla halutaan Päätalon (11.11.1919–20.11.2000) toiveen mukaisesti tukea poikkeuksellisen lahjakasta nuorta kirjailijaa.

Kirjailija ja ohjaaja Riko Saatsi ammentaa Yönistujat-romaaniinsa (Gummerus) oman sukunsa kohtaloista. Teos kertoo isoäidin ruumiinvalvojaisten kautta suistamolaisesta evakkoperheestä, joka joutuu 1950-luvun Suomessa piilottamaan kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa.​ Romaani tekee näkyväksi uhanalaisen karjalan kielen.

Palkitun tutkivan journalistin Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus) on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta. Hätkähdyttävä teos purkaa osiin oikeusvaltiolle kiusallisen ilmiön: meidän elintasoamme – edullisia lounaita, koulujen siisteyttä, kotien rakentamista – ylläpitää suuri joukko hyväksikäytettyjä ihmisiä. Suomessa ulkomaalaiset ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Köyhistä maista saapuvia työntekijöitä riistetään järjestelmällisesti.

Suomen entisen pääministerin Sanna Marinin odotettu kirja Toivo on tekoja (Gummerus) ilmestyy suomeksi ja englanniksi 4.11. Muistelmissaan Marin kertoo tiestään politiikan huipulle sekä avaa näkemyksiään johtajuudesta ja muutoksen aikaansaamisesta. Kirjan käännösoikeudet on myyty 17 maahan.

Ilmat pihalle lyövä romaani poikiin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja hyväksikäytöstä. Suojelupoliisin arkistoharjoittelijan matka esikuntapäälliköksi. Urbaani ilmiöromaani sisaruudesta, menetyksistä ja riippuvuuksista. Eeppinen tietokirja millimetrin mittaisesta karhukaisesta. Gummeruksen kevät 2026 -katalogi esittelee Markku Haussilan, Saana Nilssonin, Coco Mellorsin, Suvi Auvisen ja muiden kiinnostavien kirjailijoiden uutuudet.

Nicolas Feuzin Filatelisti (Gummerus) on tummanpuhuva dekkari, jossa Sveitsi toimii lumisena näyttämönä hyytäville murhille. Bestsellerkirjailija Joël Dicker valitsi teoksen Rosie & Wolf -kustantamonsa ensimmäiseksi julkaisuksi, ja sen ranskankielinen laitos on myynyt jo yli 40 000 kappaletta.

Aamos Honka nousi vuoden 2025 trillerisensaatioksi tammikuussa ilmestyneellä esikoisteoksellaan Punainen verkko, joka on myynyt yli 15 000 kappaletta alle vuodessa. Äärimmäisen jännittävä Viides artikla jatkaa Janne Peurasta kertovaa pelottavan ajankohtaista sarjaa.

Helsinkiläisen kirjailija, näyttelijä ja käsikirjoittaja Petja Lähteen Kolme kärkeä jatkaa lukijoita koukuttavaa Terhi Nuora -dekkarisarjaa, jossa Lähde käsittelee yhteiskunnallisia teemoja. Lähteen tarkkanäköiset hahmot ja nopeatempoinen kerronta pitävät otteessaan viimeiselle sivulle asti. Kolme kärkeä (Gummerus) ilmestyy 16.10.

Suomessa ulkomaalaiset ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Köyhistä maista saapuvia työntekijöitä riistetään järjestelmällisesti. Työehdot ovat mielivaltaiset. Poliitikot ja viranomaiset katsoivat pitkään ilmiötä sormiensa läpi. Palkitun tutkivan journalistin Paavo Teittisen Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus) kuvaa varjoyhteiskuntaa, joka Suomeen on muodostunut päättäjien silmien alla.