Gummerus

”En alkanut kirjoittaa tätä kirjaa siksi että ajattelisin tarinani olevan ainutlaatuinen tai erityisen traaginen – päinvastoin. Uskon, että se on hyvin tavanomainen, loputtoman arkinen ja tilastollisesti jopa naurettavan yleinen. Silti se on harvoin kuultu. Siitäkin huolimatta, että mielenterveydestä puhutaan yhä enemmän. Olen masentuneen ihmisen puoliso.”

Milka Luhtaniemen kolmannessa runokokoelmassa luonnon ja havaitsemisen kerroksellisuudet avautuvat häikäisevinä säkeinä. Kalevi Jäntin palkinnon edellisestä teoksestaan Tauoton (Gummerus 2024) saaneen Luhtaniemen tuotannossa luontoteemat nousevat keskeisiksi. Nyt ilmestyvän Häikäisy-kokoelman (Gummerus) runot vievät niitylle loppukesän kukoistukseen ja runsauteen. Kirkas ja riisuttu ilmaisu kurottaa kohti leikillisyyttä ja puheenpaloa.

Kirjailija Hu Anyanin muistelmateos Pikalähettinä Pekingissä – Duunarielämää 2000-luvun Kiinassa (Gummerus) avaa ikkunan nyky-Kiinaan, kuvaa näkymättömiin jäävien työläisten rankkaa arkea, ja kasvaa pohtimaan universaaleja, mielekkään elämän kysymyksiä. Viraalista blogikirjoituksesta alkunsa saanut esikoisteos on noussut Kiinassa todelliseksi sukupolvi-ilmiöksi, ja kirjan käännösoikeudet on myyty 19 kielialueelle.

Lieksasta kotoisin olevan Riko Saatsin suistamolaisesta evakkoperheestä kertova romaani Yönistujat (Gummerus) saa nyt ensimmäistä kertaa jaettavan Karelia-kirjallisuuspalkinnon. Kirjailijan oman suvun kohtaloista ammentava romaani tekee näkyväksi uhanalaisen karjalan kielen ja kulttuurin, jolle ei ollut tilaa 1950-luvun Suomessa. Karelia-palkinnon, 20 000 euroa, myöntää Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö.

Kaarlen palkinnon kaunokirjailijalle saa Juha Itkonen romaanistaan Huomenna kerron kaiken. Kaarlen tietokirjapalkinto myönnetään Noora Vaaralalle taiteilija Reidar Särestöniemen elämäkerrasta Sarviini puhkeaa lehti. Suomentaja Antero Tiittula palkitaan vuonna 2025 ilmestyneistä laatukäännöksistä Barbara Kingsolverin romaanille Demon Coppperhead ja Richard Powersin romaanille Alkumeri. Kaarlen palkinnot on nimetty Gummeruksen perustajan Kaarle Jaakko Gummeruksen mukaan.

Kirjailijana ja Insomnium-metalliyhtyeen tähtenä tunnetun Niilo Seväsen Ikitalvi-trilogian odotettu toinen osa jatkaa luutunsoittaja Orfeuksen ja hänen suojelemansa Halla-tytön tarinaa. Sarjan avausosa Ikitalven polku (2024) sai loistoarviot sekä kriitikoilta että lukijoilta. Unten kruunu (Gummerus) ilmestyy 28.2.

Noora Mustajoen ja Bosse Hellstenin Turisti on omaleimainen, Lappiin sijoittuva esikoisjännäri, jonka miljöönä on tunturiparatiisin synkkä puoli.​ Sen oudot tapahtumat, elämänmakuiset ja salaisuuksien riivaamat henkilöhahmot sekä musta huumori pitävät lukijan tiukasti otteessaan. Jo ennen ilmestymistään kansainvälistä kiinnostusta herättänyt rikosromaani aloittaa Arktis-dekkarisarjan. Turisti (Gummerus) ilmestyy 13.2.2026.

Turun terrori-isku, Al-Holin pakolaisleiri, Venäjän hyökkäys Ukrainaan, erittäin salainen piirakkaresepti ja tietysti jotain Tiitisen listastakin. Saana Nilsson työskenteli 17 vuotta Suojelupoliisissa edeten arkistoharjoittelijasta esikuntapäälliköksi. Raikkaassa muistelmakirjassaan Suojeluenkeli (Gummerus) hän kertoo, millaista oli työskennellä organisaatiossa, jossa kaikki on ehdottoman salaista ja panoksena on kansallinen turvallisuus. Teos avaa myös Nilssonin näkemyksiä Suomen ajankohtaisista turvallisuusuhkista. Kirja ilmestyy ja on käsittelyvapaa 18.2.2026.

Mikä merkitys sisaruudella on omalle identiteetille? Ja millaista on, kun yksi puuttuu, lopullisesti? Booktok-ilmiöksi noussut Blue Sisters (Gummerus) kuvaa sisaruutta, surua ja toipumista yhtä aikaa kirpaisevan kepeästi ja koskettavan tarkkanäköisesti. New Yorkissa asuvan Coco Mellorsin menestysromaani ilmestyy suomeksi 26.1.

Emmi Pesosen Yllätysaamiainen (Gummerus) jatkaa Gummeruksen Kohtaamisia-audiodraamasarjaa, jossa on aiemmin julkaistu Juha Itkosen Sivuraide (2024). Koukuttava ja tragikoominen Yllätysaamiainen kertoo ex-pariskunnasta, kahdesta yhdessä vietetystä päivästä, ja niiden ja blenderin aiheuttamasta sotkusta. Sarjassa ilmestyy myöhemmin teokset myös Taina Latvalalta ja Sisko Savonlahdelta.

Elizabeth Gilbert nousi maailmanmenestykseen Eat Pray Lovella, joka inspiroi miljoonia lukijoita löytämään itsensä.​ Uudessa merkkiteoksessaan hän paljastaa sielunsa ja koskettaa jokaista, joka on joskus ollut rakkauden – tai minkä tahansa intohimon – vanki. Yhdysvalloissa tänä syksynä ilmestynyt, valtavaksi puheenaiheeksi nossut Kanssasi joelle asti (Gummerus) ilmestyy suomeksi 18.1.2026.

Ruotsalaisen Katarina Wennstamin Kuolleet naiset eivät anna anteeksi (Gummerus) on historiallinen mysteeriromaani naisten kohtaloista 1800-luvun Tukholmassa. Teosta on myyty Ruotsissa yli 300 000 kappaletta, ja siitä on tekeillä tv-sarja. Wennstam saapuu Suomeen maaliskuussa 2026.

Asako Yuzukin tositapauksesta inspiroitunut menestysromaani Voita (Gummerus) kuvaa ulkonäköpaineita, kehopositiivisuutta, fat shamingia, naisvihaa, epäkonventionaalisia parisuhteita – ja ennen kaikkea syömisen nautintoa ja riemua. Kansainväliseksi ilmiöksi ja Ison-Britannian myyntilistojen ykköseksi noussut romaani käännetään ainakin 30 kielelle. Teos ilmestyy suomeksi Kosti Vannisen käännöksenä 12.1.2026.

Lieksasta kotoisin olevan kirjailija ja ohjaaja Riko Saatsin oman suvun kohtaloista ammentava romaani Yönistujat (Gummerus) on Karelia-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana. Teos kertoo isoäidin ruumiinvalvojaisten kautta suistamolaisesta evakkoperheestä, joka joutuu 1950-luvun Suomessa piilottamaan kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa.​ Yönistujat oli tänä vuonna myös Finlandia-palkinnon ehdokkaana.

Mikä eläin todennäköisimmin selviäisi hengissä, tapahtuupa planeetallemme mitä tahansa? Jo 600 miljoonaa vuotta maapalloa asuttaneiden karhukaisten äärimmäinen sopeutumiskyky teki kirjailija ja toimittaja Suvi Auviseen lähtemättömän vaikutuksen. Kuusi vuotta kestäneen tutkimusmatkan tuloksena syntyi eeppinen tietokirja mikroskooppisista eläimistä, pienuuden voimasta ja selviytymisestä. Maailman viimeinen eläin (Gummerus) ilmestyy ja on arvosteluvapaa 14.1.2026.

Jussi Moilan romaani Kullervon tarina (Gummerus) pohjaa Antti J. Jokisen ja Jorma Tommilan käsikirjoittamaan samannimiseen suurelokuvaan. Koston kierre, luonnon karuus ja muinaiset myytit kietoutuvat yhteen tummanpuhuvassa, historiaa ja fantasiaa yhdistelevässä seikkailussa. Teos on ilmestynyt äänikirjana Storytelin palvelussa, ja sen lukijoina ovat elokuvan tähdet Elias Salonen ja Eero Aho.

Utsjoella asuva palkittu saamelainen kirjailija, elokuvakäsikirjoittaja, muusikko sekä pohjoissaamelaisen joikuperinteen taitaja Niillas Holmberg on runokokoelmallaan Naarattu (Gummerus) Runeberg-kirjallisuuspalkinnon ehdokkaana. Väkevätunnelmaisessa runokokoelmassa muinainen maailmankuva ja uusi aika kohtaavat, tieto siirtyy sukupolvien ketjussa ja lohen nousua jokeen odotetaan.

Syksyllä kuunnelluimpien tietokirjojen joukkoon noussut Tiikeri – Erityisen tytön tarina (Gummerus) lähetetään tulevan eduskunnan kevätistuntokauden alussa 100 kansanedustajalle. Lähetyksen halusi toteuttaa poliittinen taustavaikuttaja. Lukuaikapalvelu Storytelissa kuuntelijoiden suosikiksi noussut, Janiina Lammin omakohtainen tositarina kertoo erityislapsen selviytymisestä tavallisten maailmassa ja äidin yrityksistä hankkia apua. Tiikeri ilmestyy painettuna kirjana 3.1.2026.

Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi vuonna 2025 on valittu kirjailija-toimittaja Paavo Teittinen teoksestaan Pitkä vuoro – Kuinka moderni orjuus juurtui Suomeen (Gummerus). Helsingin Sanomissa työskentelevän, palkitun tutkivan journalistin teos on kylmäävä selvitys suomalaisesta ihmiskaupasta ja kertoo, kuinka ulkomailta Suomeen saapuneet ihmiskaupan uhrit tekevät pakkotyötä muun muassa ravintoloissa, siivousfirmoissa, marjatiloilla, rakennustyömailla ja metsissä. Palkinnon saajan valitsi kuuden ehdokkaan joukosta ulkomaantoimittaja Antti Kuronen.

Kirjailija-toimittaja Mirkka Torikan Positiivinen – Minä ja hiv (Gummerus) kertoo Mervi Pakan elämästä yhtenä noin 3700 suomalaisesta hiv-positiivisesta. Teos päivittää tietoa hi-viruksesta, kuvaa sairastuneiden kohtaamaa syrjintää ja purkaa tautiin liittyvää stigmaa. Ennen tätä kirjaa yksikään suomalainen nainen, äiti, ei ole kertonut omalla nimellään hiv-tartunnastaan tässä mittakaavassa.