Finnvera Oyj

//HUOM, tiedotteen väliotsikko korjattu// Finnveran rahoituksella omistajanvaihdoksen toteuttaneiden yritysten liikevaihto on noussut selvästi ja pitkäkestoisesti. On myös viitteitä, että yritysten liikevaihdon kasvu olisi muita nopeampaa. Yritysosto nostaa ostavan yrityksen liikevaihdon uudelle tasolle, mutta pitkän aikavälin kasvuvauhdin kannalta olennaisinta on, mitä yrityksessä tapahtuu kauppaa seuraavina vuosina. Yritysostolla kasvua hakevan yrityksen kannattaa pyrkiä toteuttamaan kauppa ennakoiden, sillä kaikki hyödyt eivät välttämättä realisoidu heti kaupantekovuonna, sanoo Finnveran omistajanvaihdosrahoituksia analysoinut ekonomisti Anni Koskinen. Yrityskauppamarkkina ja -rahoitus piristyivät vuonna 2025, mutta potentiaalisia ostajia on edelleen selvästi vähemmän kuin myyntiä suunnittelevia yrityksiä.

Finnveran rahoituksella omistajanvaihdoksen toteuttaneiden yritysten liikevaihto on noussut selvästi ja pitkäkestoisesti. On myös viitteitä, että yritysten liikevaihdon kasvu olisi muita nopeampaa. Yritysosto nostaa ostavan yrityksen liikevaihdon uudelle tasolle, mutta pitkän aikavälin kasvuvauhdin kannalta olennaisinta on, mitä yrityksessä tapahtuu kauppaa seuraavina vuosina. Yritysostolla kasvua hakevan yrityksen kannattaa pyrkiä toteuttamaan kauppa ennakoiden, sillä kaikki hyödyt eivät välttämättä realisoidu heti kaupantekovuonna, sanoo Finnveran omistajanvaihdosrahoituksia analysoinut ekonomisti Anni Koskinen. Yrityskauppamarkkina ja -rahoitus piristyivät vuonna 2025, mutta potentiaalisia ostajia on edelleen selvästi vähemmän kuin myyntiä suunnittelevia yrityksiä.

Erityisesti nuoret yritykset ovat hakeneet aktiivisesti mikroyritysten kasvuun kohdennettua Finnveran lainaa. Haku käynnistyi 1.2.2026 ja hakemuksia on saapunut tähän mennessä noin 270 kappaletta. Hakijoista noin kolmannes oli alle vuoden ikäisiä yrityksiä ja noin puolet alle kolme vuotta toimineita yrityksiä, mikä kertoo rahoituksen merkityksestä erityisesti yritystoiminnan alku- ja kasvuvaiheessa. Lisäksi nuorten yritysten takaushakemukset ovat lisääntyneet alkuvuonna 2026, mikä kertoo, että pankit ja muut rahoittajat ovat aktivoituneet nuorten yritysten rahoituksessa. Alkuvuosi viittaa siihen, että mikroyritykset hakevat uusia avauksia ja kehittävät liiketoimintaansa, ja myös uusia yrityksiä perustetaan rohkeasti. Rahoitus synnyttää nopeasti uusia työpaikkoja.

Yritysten omistajanvaihdosten rahoitus kääntyi odotettuun kasvuun. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin vuonna 2025 yhteensä 130 miljoonaa euroa, mikä on lähes neljänneksen enemmän kuin edellisvuonna. Yrityskauppojen määrät nousivat eri kokoluokan yrityksissä ja myös rahoitettujen kauppojen keskikoko kasvoi. Teollisuuden yrityskaupoissa nähtiin merkittävä käänne parempaan.

Kokonaisuutena Finnveran myöntämän rahoituksen ja investointien taso pysyi lähellä edellisvuotta, mutta maakuntien välillä oli selviä eroja. Investoinneissa nähtiin selviä maakuntakohtaisia eroja: Etelä-Pohjanmaalla investoinnit kasvoivat, Keski-Pohjanmaalla kehitys oli vakaata ja Pohjanmaalla investoinnit laskivat suurten hankkeiden puuttuessa. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien kokonaisarvo säilyi vakaana ja osoitti yritysten halukkuutta kehittää toimintaansa epävarmuudesta huolimatta.

Yritysten investointihankkeet piristyivät vuonna 2025 sekä Keski-Suomessa että Etelä-Savossa. Finnvera myönsi maakuntiin rahoitusta selvästi edellisvuotta enemmän, ja yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistetut investoinnit nousivat 53 prosentilla. Myönnetty rahoitus kertoo alueiden yritysten aktivoitumisesta haastavasta markkinatilanteesta huolimatta. Viennin rahoitus jäi edellisvuotta matalammaksi, mutta omistajanvaihdoksissa nähtiin hienoista nousua.

Finnveran myöntämä pk- ja midcap-yritysten rahoitus nousi Pirkanmaalla vuonna 2025, mutta laski Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistamien investointien kokonaisarvo kääntyi kasvuun kaikissa maakunnissa, ja toimialoista erityisesti teollisuudessa. Myös omistajanvaihdoksiin kohdistuvassa rahoituksessa näkyy piristymisen merkkejä. Investoinnit enteilevät kasvua vuodelle 2026, ja odotukset kohdistuvat teollisuuteen ja vientiin muun muassa puolustussektorille. Finnvera vauhdittaa lainalla mikroyritysten kasvua ja käynnistää rahoituksen maatalousyritysten suuriin investointeihin.

Finnvera rahoitti Uudenmaan yrityksiä vuonna 2025 selvästi edellisvuotta enemmän ja investoinneissa nähtiin iso piikki. Finnvera myönsi maakunnan yrityksille lainoja ja takauksia yhteensä 340 miljoonaa euroa (307), ja rahoitus kasvoi noin 10 prosenttia. Määrä vastaa lähes 30 prosenttia Finnveran valtakunnallisesta kotimaan rahoituksesta, mikä kertoo maakunnan merkityksestä kotimaan talouden veturina. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistamat investoinnit nousivat yli 80 prosenttia edellisvuodesta 351 miljoonaan euroon (194) teollisuuden vahvan nousun vetäminä. Investointien painottuminen teollisuuteen heijastaa alueella eteneviä suurhankkeita, kuten datakeskusrakentamista ja energia‑ sekä kiertotalouden teollisia investointeja. Myös puolustussektori on yksi kasvualoista, johon liittyy vahva vientipotentiaali. Yrityskauppojen rahoitus harppasi ylöspäin edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudun yrittäjistä luottavaisimmin tulevaan suhtautuvat espoolaiset. Helsingissä ja Vantaa

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pk- ja midcap-yritykset veivät vuonna 2025 kasvuhankkeita rohkeasti eteenpäin. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistamien investointien rahoitus kasvoi selvästi, vaikka samaan aikaan Finnveran myöntämä rahoitus Kaakonkulman maakuntien pk- ja midcap-yrityksille laski viidenneksellä edellisvuodesta. Tämä kertoo siitä, että myös pankit ja muut rahoittajat olivat aktiivisesti edistämässä hankkeita maakunnissa. Toimialojen kehityksessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson välillä oli suuria eroja. Positiivista oli, että yrityskauppojen rahoitus kasvoi tuntuvasti alueella Etelä-Karjalan vetämänä. Omistajanvaihdokset kertovat yritysten tulevaisuuden suunnitelmista. Näkymät vuodelle 2026 lupaavat kasvua. Finnvera vauhdittaa pienten ja aloittavien yritysten kasvua lainoilla ja käynnistää toukokuussa maatalousyritysten investointien rahoituksen.

Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Satakunnan ja Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi 30 prosenttia vuonna 2025 edellisvuodesta, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Meriteollisuuden vetovoima näkyi pk- ja midcap-yritysten tilauskirjoissa, ja alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset tarvitsivat rahoitusta toimituksiin ja tuotantoon. Investointien ja yrityskauppojen rahoituksessa maakunnat kulkivat eri suuntiin. Investointien ja yritysten omistajanvaihdosten rahoitus nousi Varsinais-Suomessa mutta laski Satakunnassa. Lounais-Suomen maakunnissa talouden näkymät ovat nousujohteiset, mutta kasvun jarruksi voivat nousta pula tuotantokapasiteetista ja osaajista. Finnvera vauhdittaa pienten ja aloittavien yritysten kasvua lainoilla ja käynnistää toukokuussa maatalousyritysten investointien rahoituksen.

Finnvera kasvattaa merkittävästi rahoituspanoksia, jotta suomalaisyritysten innovaatiot saadaan skaalattua ja kaupallistettua globaaliksi kasvuksi. Yhtiö nostaa erityisesti tutkimukseen ja kehitykseen panostavien yritysten kansainvälisen kasvun käynnistys- ja kiihdytysvaiheeseen kohdennetun rahoituksen 300 miljoonaan euroon aiemmasta 150 miljoonasta. Tämä vaihe on tyypillisesti kaupallisille lainarahoittajille hyvin vaikea ilman merkittävää riskinjakoa. Keskeistä on myös yhteistyö pääomasijoittajien kanssa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Päätös on strateginen askel, jotta Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset saadaan käännettyä talouskasvuksi ja hyvinvoinniksi. Finnveran rooli on mahdollistaa kasvua myös silloin, kun riskitaso on korkea mutta potentiaali markkinoiden voittamiseen on merkittävä, Heinilä sanoo.

Finnveran pk- ja midcap-yrityksille myöntämä rahoitus laski vuonna 2025 Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla lähes viidenneksellä. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 73 miljoonaa euroa, kun vuonna 2024 vastaava summa oli 89 miljoonaa euroa. Pohjois-Savossa Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien arvo kasvoi selvästi, mikä johtui erityisesti matkailualan vahvasta kehityksestä. Kasvusta huolimatta alueen kokonaisrahoitus laski hieman. Pohjois-Karjalassa rahoituksen ja investointien laskua selitti ennen kaikkea teollisuuden jyrkkä heikkeneminen, sillä teollisuuden rahoitus ja investoinnit putosivat lähes puoleen vuodesta 2024.

Finnveran rahoitus pohjoissuomalaisille pk‑ ja midcap-yrityksille kasvoi vuonna 2025 selvästi edellisvuodesta. Kasvu perustui erityisesti Lapin vahvaan investointihalukkuuteen ja matkailun sekä teollisuuden hyvään kehitykseen. Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus pysyi vakaana ja Kainuussa yritysten varovaisuus näkyi selkeimmin. Finnvera myönsi Pohjois-Suomen yrityksille vuoden aikana yhteensä 148 miljoonaa euroa.

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluekatsausta perjantaina 20.2. kello 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Johanna Reinikainen vuoden 2025 rahoituksen jakautumisesta alueen yrityksille, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä. Tilaisuus kestää noin 45 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään sähköpostitse johanna.norrena@finnvera.fi tai puhelimitse 040 8372 511 keskiviikkoon 18.2. kello 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin ennen tilaisuuden alkua. Lämpimästi tervetuloa!

Maailmantalouden muuttuvat epävarmuustekijät ovat uusi normaali. Pk- ja midcap-yritysten on otettava voimakkaan kasvun rakentaminen omaksi tavoitteekseen. Kasvuhakuiset yritykset kykenevät myös reagoimaan paremmin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Vaikka pk-yritysten rahoituksen saanti on heikentynyt viime vuosina, kehitys näyttää tasaantuneen eikä esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten rahoitus ole enää vaikeutunut, osoittaa Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön tuore Pk-yritysbarometri. Täysin velattomien yritysten määrä on samaan aikaan kasvanut entisestään. Tämä kertoo, että kasvun vaatimia investointeja ei ole tehty, sillä kasvu edellyttää useimmiten ulkopuolista rahoitusta. Rahoitukseen pitäisi suhtautua kuin työkaluun, sanoo liiketoimintajohtaja Juha Ketola.

Suurimmissa maatalouden investoinneissa ja omistusjärjestelyissä on mahdollista hyödyntää jatkossa Finnveran tarjoamia rahoitusratkaisuja, kun osakeyhtiömuotoinen maatalousyrittäminen tulee rahoituksen piiriin 1.5.2026 alkaen.

Viimeisimmät käänteet Donald Trumpin tulliuhkauksissa Suomelle ja seitsemälle muulle Grönlannin tueksi asettuneelle EU-maalle sekä EU:n suunnittelemat vastatullit veivät pohjan ajatukselta, että Suomen vienti olisi selvinnyt säikähdyksellä tuontitulleista. Vaikka tullien selkeitä vaikutuksia viennin luvuissa ei vielä näy, jo nykyisillä 15 prosentin tulleilla on negatiivisia vaikutuksia vientiyrityksiin, puhumattakaan Trumpin väläyttämistä lisätulleista. Vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä ja osuvat pahiten pieniin vientiyrityksiin. Olennainen mittari tulee olemaan Yhdysvaltoihin vievien yritysten kannattavuuden kehitys. Merkittävä vaikutus vientiin tulee myös kasvavasta taloustilanteen epävarmuudesta, jota tullikiista jälleen lietsoo. Tuontitullien vastapainona vapaakauppa ja Mercosur-sopimus EU:n ja Etelä-Amerikan välillä nousee uuteen arvoon. Euroopalla ei ole varaa epäröintiin, kun kyse on kilpailukyvystä, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä, eli Finnvera-laki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Uusi puitemainen laki kumoaa kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustilanteita. Finnveran tämänhetkiset tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.

Suomen talous hakee vuoteen 2026 vauhtia muiden euromaiden takaa. Talouskasvun vajoaminen hyvän alkuvuoden jälkeen selvästi miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä oli pettymys, mutta epävarmuudesta huolimatta optimismi on perusteltua, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yritysten kannalta käsillä on vuosikymmenen paras hetki investoida, kun inflaatio- ja korkonäkymät ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja kun yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia ja taloudellisesti vahvoja. Investointien ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, että Suomi pääsee kiinni ennustettuun kasvuun. Ruotsin investointiasteella suomalaiset yritykset olisivat investoineet 2000-luvun aikana 100 miljardia euroa nykyistä enemmän, Kotamäki laskee. Suomessa on yksi alue, joka kulkee investoinneissa vastavirtaan: Lappi.

Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.