Finnvera Oyj

Finnvera myönsi Uudenmaan yrityksille vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla rahoitusta 165 miljoonaa euroa. Uusimaa säilytti asemansa omistajanvaihdosten ykkösmaakuntana ja viennin rahoitus kasvoi, mutta investoinnit ja InvestEU-rahoitus jäivät viime vuoden tasosta. Uudenmaan pienissä yrityksissä riitti kysyntää mikroyritysten ja aloittavien yritysten lainalle. Vientitakuiden käytön tuntuva lisääntyminen kertoo, että pk-yritykset turvasivat vientikauppojaan aiempaa ahkerammin.

Finnvera myönsi Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille tammi–kesäkuussa 2026 rahoitusta hieman vuodentakaista enemmän eli yhteensä 24 miljoonaa euroa (22). Valtaosa rahoituksesta kohdistui Etelä-Karjalaan, missä toimialojen veturina oli teollisuus. Etelä-Karjalassa myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä lähes kaksinkertaistui. Teollisuuden veto oli vahvaa myös Kymenlaaksossa, ja teollisuuden investointien arvo nousi vuodentakaisesta. Kaakkois-Suomessa näkyy merkittäviä kasvumahdollisuuksia teollisuudessa, vihreän siirtymän hankkeissa ja niiden ympärille rakentuvissa alihankintaverkostoissa.

Keski-Suomen ja Etelä-Savon yrityskentässä näkyi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla kaksi erilaista kehityssuuntaa. Keski-Suomessa teollisuuden investoinnit ja vientiin liittyvä rahoitus vahvistuivat, kun taas Etelä-Savossa viennin voimakas kasvu toi myönteisiä signaaleja poikkeuksellisen vahvan investointivuoden jälkeen.

Finnveran tammi−kesäkuussa 2026 myöntämä pk- ja midcap-yritysten rahoitus laski Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä viime vuoden vastaavasta ajasta. Finnveran ja muiden rahoittajien kanssa yhdessä mahdollistamien investointien kokonaisarvo kuitenkin nousi reippaasti Pirkanmaalla ja hienoisesti Kanta-Hämeessä, mikä kertoo yritysten positiivisista näkymistä. Päijät-Hämeessä myös investointien rahoitus laski tuntuvasti, mutta teollisuusmaakunnan valopilkkuna olivat kuluttajavetoiset toimialat matkailu ja kauppa. Mikroyritysten ja aloittavien yritysten kasvuun tarkoitetulla lainalla oli kysyntää maakunnissa, ja myös maatalousyritysten suurinvestointien rahoitus on herättänyt kiinnostusta.

Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien arvo kasvoi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tammi–kesäkuussa yhteensä 55 miljoonaan euroon. Kasvua vauhdittivat erityisesti matkailuhankkeet Pohjois-Savossa ja teollisuus Pohjois-Karjalassa. Samaan aikaan Finnveran myöntämä kokonaisrahoitus väheni 34 miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin alueiden yrityksille myönnettiin rahoitusta 44 miljoonaa euroa.

Finnveran rahoitus investointeihin otti tammi–kesäkuussa 2026 kasvuloikan vuodentakaisesta Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Varsinais-Suomessa rahoitetut investoinnit kasvoivat noin kolmanneksella, ja Satakunnassa investointien rahoitus lähes kolminkertaistui vuodentakaisesta. Varsinais-Suomessa kasvua selittää meriteollisuuden vetovoima ja Satakunnassa erityisesti yrityskaupat. Kehitys on positiivista, kun valtakunnallisesti Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistamien investointien rahoitus laski vuodentakaisesta. Myös maatalouden suurten investointien rahoitus on herättänyt kiinnostusta etenkin Varsinais-Suomessa.

Lapissa investoinnit jatkuivat vahvoina, Pohjois-Pohjanmaalla yrityskaupat vilkastuivat ja Kainuussa odotetaan energia- ja datakeskushankkeiden vaikutusten heijastuvan alueen yrityksiin. Pohjois-Suomen maakunnissa näkyy tällä hetkellä kolme erilaista kasvutarinaa.

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan aluekatsauksen julkistusta tiistaina 8.9.2026 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Päivi Kinnunen kertoa Finnveran alkuvuoden 2026 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Finnveran viestintään Johanna Norrenalle, johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 837 2511 ennen tilaisuuden alkua. Lähetämme osallistujille Teams-linkin.

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Keski-Suomen ja Etelä-Savon aluekatsauksen julkistusta torstaina 3.9. kello 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Markus Raaska kertoo Finnveran alkuvuoden 2026 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 8372 511 keskiviikkona 2.9. kello 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin. Lämpimästi tervetuloa!

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluekatsausta keskiviikkona 2.9. kello 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Johanna Reinikainen kertoo alkuvuoden 2026 rahoituksen jakautumisesta alueen yrityksille, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä. Tilaisuus kestää noin 45 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään sähköpostitse johanna.norrena@finnvera.fi tai puhelimitse 040 8372 511 tiistaihin 1.9 klo 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin ennen tilaisuuden alkua. Lämpimästi tervetuloa!

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluekatsauksen julkistusta tiistaina 1.9.2026 kello 9.30 Teamsin välityksellä.

Talouden käänne näyttää yrityskentän kannalta lupaavalta, mutta investoinnit kasvuun edellyttävät useimmiten ulkopuolista rahoitusta. Suomessa ulkopuoliseen rahoitukseen ei suhtauduta niinkään kasvun työkaluna vaan tyypillistä on, että yritys pyrkii pärjäämään ja kasvamaan omilla rahoillaan eikä edes hae lainaa. Toisaalta pk-yritysten lainansaantia jarruttaa Suomessa useimmiten vakuuksien puute toisin kuin monissa muissa euroalueen maissa. Erot käyvät ilmi Euroopan keskuspankin laajasta yrityskyselystä. Finnveran ekonomistin Anni Koskisen mukaan suomalaisten pk-yritysten kasvuhalukkuus on ollut pitkään vaatimatonta, ja yritysten varovaisuus velkarahan käytössä syö entisestään pk-yritysten kasvulukuja ja kilpailukykyä talouskasvun vauhdittuessa.

Finnveran myöntämän vienninrahoituksen määrä on ollut alkuvuonna korkealla, mikä kertoo siitä, että vientikauppoja on solmittu, ja ne tulevat näkymään suomalaisten yritysten tilauskirjoissa ja tuotannossa lähitulevaisuudessa. Finnveran nyt rahoittamat kaupat muuttuvat bruttokansantuotteeksi tulevina vuosina, sanoo toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Monet investointiaihiot ovat odottaneet pitkään toteutumistaan, ja investointeihin kiinni pääseminen on nyt entistä tärkeämpää. Myös yksityinen kulutus on vihdoin kääntynyt Suomessa kasvuun. Luottamuksesta ja talouskasvusta puhutaan Finnveran SuomiAreena-keskustelussa torstaina 25.6. otsikolla Ei itkua markkinoilla. Mukana on monipuolinen puhujakattaus yrityksistä, yliopistoista, rahoitussektorilta ja politiikasta.

Sopimus Iranin ja Yhdysvaltain välisten sotatoimien päättymisestä on suomalaisille yrityksille todella odotettu hyvä uutinen, joka toivon mukaan saa liikkeelle epävarmuuden lykkäämät kotimaiset investoinnit, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Investoinnit luovat arvonlisää myös vientimarkkinoille, mikä vahvistaa Suomen taloutta. Finnveran miljardin euron investointiohjelma antaa poikkeukselliset mahdollisuudet vauhdittaa kaikenkokoisia investointeja ja varmistaa niiden liikkeellelähtöä. Suomen talouskasvu on ollut alkuvuonna vahvaa, mikä on antanut suojaavan puskurin Lähi-idän konfliktin vaikutuksille. Sodan päättyminen säästää Suomen talouden pahimmilta kerrannaisvaikutuksilta.

Iranin sodasta johtuva keskeinen riski Suomen talouteen on yritysten kannattavuuden heikkeneminen, jos konflikti jatkuu ja pitkittyy​. Nousseet energiakustannukset syövät yritysten katteita, mistä seuraa kannattavuusshokki aivan kuten Ukrainan sodan alkuvaiheessa, arvioi Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Jokainen viikko ja kuukausi pahentaa konfliktin vaikutuksia, ja jos öljyn hinta pysyy korkealla puoli vuotta, Kotamäen mukaan Suomen bruttokansantuotteen kasvusta leikkaantuu tänä vuonna 0,8 prosenttiyksikköä ja ensi vuonnakin joitain kymmenyksiä. Hyvässäkin skenaariossa konflikti syö talouskasvua, mutta vähemmän.

Royal Caribbean Group (RCG) on julkistanut suunnitelmansa Icon 6 ja Icon 7 ‑alusten tilaamisesta Meyer Turun telakalta. Alusten on määrä valmistua vuosina 2029 ja 2030. Suunnitellut alushankkeet ovat myönteinen viesti Suomelle ja koko suomalaisen meriteollisuuden jatkuvuudelle. Ne heijastavat koko toimialan vahvistunutta näkymää, joka ulottuu varustamoista telakoihin ja laajaan meriteollisuuden ekosysteemiin. Alushankkeiden toteutuminen edellyttää aina rahoitusjärjestelyjä, joihin on rakennettu vakiintunut, kestävä rahoitusmalli viimeisimpien Icon-luokan alusten kohdalla, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Iranin sotaan neuvoteltu kahden viikon tulitauko on valtava helpotus markkinoille. Tästä kertoo öljyn hinnan pudotus jopa 15 prosentilla ja osakekurssien jyrkkä nousu. Hormuzinsalmi on auki öljykuljetuksille, mutta lähiviikot näyttävät, onko kriisi ohi ja voiko pelot koronnostoista unohtaa, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. Suomen talouden ja kuluttajien näkökulmasta inflaatioshokin pienentyminen ja markkinakorkojen lasku olisivat enemmän kuin toivottu uutinen. Pitkällä tähtäimellä kriisi tulee Kotamäen mukaan vahvistamaan vihreää siirtymää.

//HUOM, tiedotteen väliotsikko korjattu// Finnveran rahoituksella omistajanvaihdoksen toteuttaneiden yritysten liikevaihto on noussut selvästi ja pitkäkestoisesti. On myös viitteitä, että yritysten liikevaihdon kasvu olisi muita nopeampaa. Yritysosto nostaa ostavan yrityksen liikevaihdon uudelle tasolle, mutta pitkän aikavälin kasvuvauhdin kannalta olennaisinta on, mitä yrityksessä tapahtuu kauppaa seuraavina vuosina. Yritysostolla kasvua hakevan yrityksen kannattaa pyrkiä toteuttamaan kauppa ennakoiden, sillä kaikki hyödyt eivät välttämättä realisoidu heti kaupantekovuonna, sanoo Finnveran omistajanvaihdosrahoituksia analysoinut ekonomisti Anni Koskinen. Yrityskauppamarkkina ja -rahoitus piristyivät vuonna 2025, mutta potentiaalisia ostajia on edelleen selvästi vähemmän kuin myyntiä suunnittelevia yrityksiä.

Finnveran rahoituksella omistajanvaihdoksen toteuttaneiden yritysten liikevaihto on noussut selvästi ja pitkäkestoisesti. On myös viitteitä, että yritysten liikevaihdon kasvu olisi muita nopeampaa. Yritysosto nostaa ostavan yrityksen liikevaihdon uudelle tasolle, mutta pitkän aikavälin kasvuvauhdin kannalta olennaisinta on, mitä yrityksessä tapahtuu kauppaa seuraavina vuosina. Yritysostolla kasvua hakevan yrityksen kannattaa pyrkiä toteuttamaan kauppa ennakoiden, sillä kaikki hyödyt eivät välttämättä realisoidu heti kaupantekovuonna, sanoo Finnveran omistajanvaihdosrahoituksia analysoinut ekonomisti Anni Koskinen. Yrityskauppamarkkina ja -rahoitus piristyivät vuonna 2025, mutta potentiaalisia ostajia on edelleen selvästi vähemmän kuin myyntiä suunnittelevia yrityksiä.

Erityisesti nuoret yritykset ovat hakeneet aktiivisesti mikroyritysten kasvuun kohdennettua Finnveran lainaa. Haku käynnistyi 1.2.2026 ja hakemuksia on saapunut tähän mennessä noin 270 kappaletta. Hakijoista noin kolmannes oli alle vuoden ikäisiä yrityksiä ja noin puolet alle kolme vuotta toimineita yrityksiä, mikä kertoo rahoituksen merkityksestä erityisesti yritystoiminnan alku- ja kasvuvaiheessa. Lisäksi nuorten yritysten takaushakemukset ovat lisääntyneet alkuvuonna 2026, mikä kertoo, että pankit ja muut rahoittajat ovat aktivoituneet nuorten yritysten rahoituksessa. Alkuvuosi viittaa siihen, että mikroyritykset hakevat uusia avauksia ja kehittävät liiketoimintaansa, ja myös uusia yrityksiä perustetaan rohkeasti. Rahoitus synnyttää nopeasti uusia työpaikkoja.