Finnvera Oyj

tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta keskiviikkona 27.8. klo 9.00 Teamsin välityksellä. Katsauksessa tarkastellaan alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituksen kehitystä alkuvuodelta 2025 kolmessa maakunnassa: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Vientiyritykset ovat keskimäärin kasvuhakuisempia kuin kaikki yritykset. Kasvua haetaan uusilta markkinoilta kasvun vuoksi, ei yksittäisten syiden kuten Yhdysvaltain asettamien tullien vuoksi. Vientiyritykset ottavat kuitenkin kaupoissa suuria riskejä, joista voi seurata yrityksen toiminnan vaarantavia luottotappioita – enimmillään yritykset ovat menettäneet kaupoissa selvästi yli 100 000 euroa. Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä.

Tulevien viiden vuoden sisällä mahdollisesti myyntiin tulevia pk-yrityksiä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin yritysostoa harkitsevia yrityksiä. Määrällinen epäsuhta on kasvanut viime vuosien aikana, ja mitä pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellun omistajanvaihdoksen ajankohta menee, sitä suurempi on ero myynti- ja ostohalukkaiden yritysten määrissä. Tämä käy ilmi Pk-yritysbarometreista, joissa kartoitetaan säännöllisesti vastaajien suunnitelmia omistajanvaihdoksiin. Yrittäjistä reilu neljännes on 55–64-vuotiaita eli lähestyy eläkeikää. Huoli, ettei yrityksille löydy tarpeeksi jatkajia, on perusteltu. Samaan aikaan kuitenkin yrityskanta on tasaisessa kasvussa. Finnveran rahoitus omistajanvaihdoksiin näyttää kääntyneen alkuvuonna kasvuun.

EU:n ja Yhdysvaltain solmimalla tariffisopimuksella vältetään EU:ta uhanneet 30 prosentin tullit, mutta asetetaan sen sijaan 15 prosentin tulli tietyille tuotteille. Vaikka sopimus tuo viejille kaivattua ennustettavuutta ja vakautta, 15 prosentin tulli on edelleen merkittävä kaupan este, joka hidastaa talouskasvua, syö yritysten innovatiivisuutta ja kilpailukykyä. Pahiten tullien haitat osuvat pk-vientiyrityksiin, joilla puskurit ja reagointimahdollisuudet lisäkustannuksiin ovat usein suuria yrityksiä ohuemmat, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Finnvera ja Euroopan investointirahasto (EIR) ovat allekirjoittaneet sopimuksen uudesta takausjärjestelystä, jonka turvin Finnvera voi myöntää lisää vientitakuita Ukrainaan. Sopimuksen tavoitteena on tukea EU-yrityksiä kaupankäynnissä Ukrainan kanssa sekä lujittaa taloussuhteita Ukrainan EU-jäsenyysprosessin tukemiseksi. Kyseessä on pilottihanke, joka mahdollisesti laajenee myöhemmin.

Pitkä talouden alavire on saanut yritykset ja sijoittajat epäilemään, kannattaako Suomeen investoida. Kasvu ruokkii kasvua, mutta mistä ideat, pääomat ja tahto käynnistämään Suomen talouden nousu? Finnvera ja Nasdaq Helsinki järjestävät Porin SuomiAreenassa keskustelun talouskasvun esteistä ja ratkaisuista torstaina 26.6.2025. Lavalle nousee joukko vaikuttajia ja asiantuntijoita talouden, sijoittamisen ja rahoittamisen sekä kasvuyritysten johtopaikoilta.

Finnveran lainaa saaneet mikroyritykset suunnittelevat työllistävänsä rahoituksen avulla yhteensä 500 uutta työntekijää. Yritykset ovat erittäin kasvuhakuisia ja arvioivat liikevaihtonsa kasvavan tuntuvasti lähivuosina. Finnvera myönsi mikroyritysten kasvuhankkeisiin lainaa kuuden kuukauden määräaikaisessa pilotissa, jonka tavoitteena oli mahdollistaa pienimpien yritysten kasvua ja kehittämistä sekä kartoittaa mikroyritysten rahoitushaasteita. Lokakuun 2024 alusta maaliskuun 2025 loppuun lainaa myönnettiin yhteensä 20 miljoonaa euroa noin 440 yritykselle. Lainan kysyntä nousi jopa ennakoitua korkeammaksi.

Suomen talouden näkymät yritysten investointien, kasvuhankkeiden ja rahoituskysynnän perusteella selvästi paremmat kuin vuosi sitten ja positiivisemmat kuin yhteiskunnan tasolla uskotaan, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Vuosi sitten näkymä oli synkkä, yritysten konkurssit ja maksuvaikeudet kasvoivat ja suurimmillakin yrityksillä oli hankaluuksia markkinoilla. Muutos vuoden aikana on ollut merkittävä. Pk- ja midcap-yritysten investoinnit ja kasvuhankkeet ovat nousussa. Samoin suomalaisten veturiyritysten vientikaupat ovat selvästi kasvussa. Finnverassa tämä näkyy tuntuvana kasvuna tulevien vientikauppojen rahoitusneuvottelujen määrässä.

Finnvera on päässyt neuvottelutulokseen Icon 4 -aluksen rahoituksen ehdoista. Tämä mahdollistaa Royal Caribbean Groupille tilauksen lopullisen vahvistamisen. Hanke tuo toivottua jatkuvuutta suomalaiselle laivanrakennusteollisuudelle, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Alus- ja telakkasektorin strateginen merkitys on kasvussa geopoliittisten muutosten ja huoltovarmuustekijöiden myötä.

Finnvera järjestää Rahoitus & kasvu LIVE -webinaarin Suomen talouden näkymistä ja uudistumistarpeista. Keskustelemassa osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander VM:sta, toimitusjohtaja Heli Hytönen Kasvuryhmästä ja toimitusjohtaja Juuso Heinilä Finnverasta. Webinaarin juontaa pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Finnvera laski liikkeeseen 1 miljardin dollarin joukkovelkakirjalainan 22.5.2025. Elokuussa 2030 erääntyvä yli 5 vuoden pituinen laina on Finnveran ensimmäinen liikkeeseenlasku vuonna 2025 ja ensimmäinen USD-määräinen liikkeeseenlasku vuoden 2023 jälkeen.

Veturiyritysten merkitys oman alueensa ja toimialansa elinvoimalle on suuri. Meriklusterilla Meyer Turun telakan vaikutus heijastuu laajasti alihankintaverkostoon ja nostaa verkoston yritysten jalostusarvoa ja työllisyyttä. Telakan alihankkijoiden liikevaihdon kasvun arviointiin liittyy enemmän epävarmuutta. Tämä käy ilmi telakan hankinnoista tehdystä selvityksestä. Viennin rahoituksen kannalta merkittävä alus- ja telakkateollisuus on strategisesti tärkeä teollisuudenala, jonka rooli Suomessa on jälleen kiinnostuksen kohteena myös geopoliittisista syistä.

Suomen vienti Yhdysvaltoihin voi laskea Donald Trumpin ilmoittamien tuontitullien takia 20 prosentilla, mikä voi tehdä loven bruttokansantuotteeseen lyhyellä aikavälillä. Vaikutukset ovat myös välillisiä ja voivat ulottua esimerkiksi toimitusketjujen tai ulkomaisille ostajille kasautuvien vaikeuksien kautta suomalaiseen vientiyritykseen asti. Toisaalta pk-yritysten näkymät kotimaassa ovat piristyneet ja rahoituksen kysyntä kasvussa, mikä tukee talouden näkymiä. Myös vientiyrityksille on aukeamassa vaihtoehtoja Euroopasta ja uusilta markkinoilta, muistuttaa Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Finnveran rahoittamien omistajanvaihdosten määrä oli alhaisimmalla tasollaan vuosiin. Finnvera myönsi rahoitusta omistajanvaihdoksiin vuonna 2024 yhteensä 105 miljoonaa euroa. Maakunnista jyrkin pudotus oli Uudellamaalla, jossa vuosi 2024 oli omistajanvaihdoksissa poikkeuksellisen hiljainen.

Finnveran Itä-Suomen alueen yrityksille myöntämän rahoituksen kasvu taittui vuonna 2024 ja laski vuoden 2022 tasolle. Suomen alavireinen talous, vientimarkkinoiden heikot näkymät ja geopoliittinen epävarmuus vaikuttivat alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituskysynnän varovaisuuteen. Vaikka talouden pohjakosketuksen uskotaan olevan jo takana päin, ei Itä-Suomessa yritysten investoinnit eikä rahoituksen kysyntä kääntynyt vielä vuoden 2024 lopulla kasvuun. Itä-Suomen maakunnista vain Pohjois-Savossa Finnveran rahoituksen myöntäminen kasvoi edellisvuodesta. Muissa Itä-Suomen maakunnissa myönnetyn rahoituksen volyymit laskivat.

Finnvera myönsi vuonna 2024 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 154 miljoonaa euroa (155). Talouden epävarmuuden tuoma varovaisuus näkyy erityisesti Finnveran yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa järjestämän investointirahoituksen voimakkaana laskuna edellisvuodesta alueen suurissa maakunnissa Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Kanta-Hämeessä investointien rahoitus hieman kasvoi, vaikka kokonaisrahoitus laski. Talouden alavireestä kertoo se, että myös rahoitettujen yrityskauppojen määrä laski maakunnissa viidenneksen edellisvuoden tasosta. Talouden voimakkaampi kasvukäänne alueella näyttää siirtyvän vuoden 2025 loppupuolelle. Vireillä olevia rahoitushankkeita on Sisä-Suomen maakunnissa vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Vuonna 2024 Finnveran myöntämä rahoitus Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan yrityksille kasvoi 108 miljoonaan euroon (90). Finnveran rahoitus Pohjanmaalle kasvoi, Etelä-Pohjanmaalle säilyi ennallaan ja Keski-Pohjanmaalle laski. Suurin osa rahoituksesta kohdistui Pohjanmaan yrityksille, ja toimialoista teollisuus oli edelleen suurin rahoituksen saaja kaikissa kolmessa maakunnassa. Toimialoista kasvua nähtiin erityisesti liike-elämän palveluissa, kaupassa ja kuluttajapalveluissa sekä maatalouselinkeinossa. Viennin rahoitus kasvoi merkittävästi Pohjanmaalla, mikä kertoo alueen vientiyritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä.

Lounais-Suomen maakuntien erot yritysten näkymissä ja rahoituksessa jakautuivat poikkeuksellisen suuriksi vuonna 2024. Finnveran myöntämä rahoitus Satakunnan pk- ja midcap-yrityksille yli tuplaantui, kun taas Varsinais-Suomessa rahoitus laski yli viidenneksellä edellisvuodesta. Varsinais-Suomen vaisua rahoituskysyntää selittää suurten hankkeiden puute. Satakunnassa puolestaan rahoitus kasvoi niin investoinneissa kuin yritysten kasvua vauhdittavassa käyttöpääomarahoituksessa ja toimitusten rahoituksessa. Satakunnassa myös viennin rahoitus ja rahoitettujen yrityskauppojen määrä kasvoivat toisin kuin Varsinais-Suomessa. Molemmat maakunnat ovat teollisuusvetoisia. Varsinais-Suomessa tunnelma on odottava, kun taas Satakunnassa teollisuuden kasvua ruokkii muun muassa energiaklusterin positiivinen kehitys, arvioi aluejohtaja Seija Pelkonen.

Aika: Tiistaina 11.3.2025 klo 9.00 Paikka: Teams

Finnvera myönsi Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille rahoitusta vuonna 2024 yhteensä 353 miljoonaa euroa (339). Vaikka rahoitus kasvoi edellisvuodesta, toimintaympäristön epävarmuus näkyi investoinneissa ja omistajanvaihdoksissa. Finnveran osarahoittamien investointien määrä laski Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa, joskin Kymenlaaksossa nähtiin hienoista kasvua. Omistajanvaihdosten rahoitus laski kaikissa alueen maakunnissa ja romahti voimakkaimmin Etelä-Karjalassa. Epävarmuuden ohella etenkin Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson talouden alavirettä voi selittää se, että maakunnissa on vähän keskikokoisia, työllistäviä yrityksiä, sanoo aluejohtaja Anna Karppinen. Vuoden 2025 näkymät alueella vaikuttavat varovaisen positiivisilta. Huoltovarmuuteen, turvallisuusteknologiaan tai energiantuotantoon liittyvät kehityshankkeet voivat tuoda mukanaan uusia investointeja ja mahdollisuuksia alueen yrityksille.