Finnvera Oyj

Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pk- ja midcap-yritykset veivät vuonna 2025 kasvuhankkeita rohkeasti eteenpäin. Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa mahdollistamien investointien rahoitus kasvoi selvästi, vaikka samaan aikaan Finnveran myöntämä rahoitus Kaakonkulman maakuntien pk- ja midcap-yrityksille laski viidenneksellä edellisvuodesta. Tämä kertoo siitä, että myös pankit ja muut rahoittajat olivat aktiivisesti edistämässä hankkeita maakunnissa. Toimialojen kehityksessä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson välillä oli suuria eroja. Positiivista oli, että yrityskauppojen rahoitus kasvoi tuntuvasti alueella Etelä-Karjalan vetämänä. Omistajanvaihdokset kertovat yritysten tulevaisuuden suunnitelmista. Näkymät vuodelle 2026 lupaavat kasvua. Finnvera vauhdittaa pienten ja aloittavien yritysten kasvua lainoilla ja käynnistää toukokuussa maatalousyritysten investointien rahoituksen.

Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Satakunnan ja Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi 30 prosenttia vuonna 2025 edellisvuodesta, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Meriteollisuuden vetovoima näkyi pk- ja midcap-yritysten tilauskirjoissa, ja alihankintaverkostoon kuuluvat yritykset tarvitsivat rahoitusta toimituksiin ja tuotantoon. Investointien ja yrityskauppojen rahoituksessa maakunnat kulkivat eri suuntiin. Investointien ja yritysten omistajanvaihdosten rahoitus nousi Varsinais-Suomessa mutta laski Satakunnassa. Lounais-Suomen maakunnissa talouden näkymät ovat nousujohteiset, mutta kasvun jarruksi voivat nousta pula tuotantokapasiteetista ja osaajista. Finnvera vauhdittaa pienten ja aloittavien yritysten kasvua lainoilla ja käynnistää toukokuussa maatalousyritysten investointien rahoituksen.

Finnvera kasvattaa merkittävästi rahoituspanoksia, jotta suomalaisyritysten innovaatiot saadaan skaalattua ja kaupallistettua globaaliksi kasvuksi. Yhtiö nostaa erityisesti tutkimukseen ja kehitykseen panostavien yritysten kansainvälisen kasvun käynnistys- ja kiihdytysvaiheeseen kohdennetun rahoituksen 300 miljoonaan euroon aiemmasta 150 miljoonasta. Tämä vaihe on tyypillisesti kaupallisille lainarahoittajille hyvin vaikea ilman merkittävää riskinjakoa. Keskeistä on myös yhteistyö pääomasijoittajien kanssa, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä. Päätös on strateginen askel, jotta Suomen tutkimus- ja kehityspanostukset saadaan käännettyä talouskasvuksi ja hyvinvoinniksi. Finnveran rooli on mahdollistaa kasvua myös silloin, kun riskitaso on korkea mutta potentiaali markkinoiden voittamiseen on merkittävä, Heinilä sanoo.

Finnveran pk- ja midcap-yrityksille myöntämä rahoitus laski vuonna 2025 Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla lähes viidenneksellä. Rahoitusta myönnettiin yhteensä 73 miljoonaa euroa, kun vuonna 2024 vastaava summa oli 89 miljoonaa euroa. Pohjois-Savossa Finnveran yhdessä muiden rahoittajien kanssa rahoittamien investointien arvo kasvoi selvästi, mikä johtui erityisesti matkailualan vahvasta kehityksestä. Kasvusta huolimatta alueen kokonaisrahoitus laski hieman. Pohjois-Karjalassa rahoituksen ja investointien laskua selitti ennen kaikkea teollisuuden jyrkkä heikkeneminen, sillä teollisuuden rahoitus ja investoinnit putosivat lähes puoleen vuodesta 2024.

Finnveran rahoitus pohjoissuomalaisille pk‑ ja midcap-yrityksille kasvoi vuonna 2025 selvästi edellisvuodesta. Kasvu perustui erityisesti Lapin vahvaan investointihalukkuuteen ja matkailun sekä teollisuuden hyvään kehitykseen. Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus pysyi vakaana ja Kainuussa yritysten varovaisuus näkyi selkeimmin. Finnvera myönsi Pohjois-Suomen yrityksille vuoden aikana yhteensä 148 miljoonaa euroa.

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan aluekatsausta perjantaina 20.2. kello 9.30 Teamsin välityksellä. Tilaisuudessa aluepäällikkö Johanna Reinikainen vuoden 2025 rahoituksen jakautumisesta alueen yrityksille, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten näkymistä. Tilaisuus kestää noin 45 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Johanna Norrenalle Finnveran viestintään sähköpostitse johanna.norrena@finnvera.fi tai puhelimitse 040 8372 511 keskiviikkoon 18.2. kello 14 mennessä. Lähetämme osallistujille Teams-linkin ennen tilaisuuden alkua. Lämpimästi tervetuloa!

Maailmantalouden muuttuvat epävarmuustekijät ovat uusi normaali. Pk- ja midcap-yritysten on otettava voimakkaan kasvun rakentaminen omaksi tavoitteekseen. Kasvuhakuiset yritykset kykenevät myös reagoimaan paremmin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Vaikka pk-yritysten rahoituksen saanti on heikentynyt viime vuosina, kehitys näyttää tasaantuneen eikä esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten rahoitus ole enää vaikeutunut, osoittaa Finnveran, Suomen Yrittäjien ja työ- ja elinkeinoministeriön tuore Pk-yritysbarometri. Täysin velattomien yritysten määrä on samaan aikaan kasvanut entisestään. Tämä kertoo, että kasvun vaatimia investointeja ei ole tehty, sillä kasvu edellyttää useimmiten ulkopuolista rahoitusta. Rahoitukseen pitäisi suhtautua kuin työkaluun, sanoo liiketoimintajohtaja Juha Ketola.

Suurimmissa maatalouden investoinneissa ja omistusjärjestelyissä on mahdollista hyödyntää jatkossa Finnveran tarjoamia rahoitusratkaisuja, kun osakeyhtiömuotoinen maatalousyrittäminen tulee rahoituksen piiriin 1.5.2026 alkaen.

Viimeisimmät käänteet Donald Trumpin tulliuhkauksissa Suomelle ja seitsemälle muulle Grönlannin tueksi asettuneelle EU-maalle sekä EU:n suunnittelemat vastatullit veivät pohjan ajatukselta, että Suomen vienti olisi selvinnyt säikähdyksellä tuontitulleista. Vaikka tullien selkeitä vaikutuksia viennin luvuissa ei vielä näy, jo nykyisillä 15 prosentin tulleilla on negatiivisia vaikutuksia vientiyrityksiin, puhumattakaan Trumpin väläyttämistä lisätulleista. Vaikutukset tulevat näkyviin viiveellä ja osuvat pahiten pieniin vientiyrityksiin. Olennainen mittari tulee olemaan Yhdysvaltoihin vievien yritysten kannattavuuden kehitys. Merkittävä vaikutus vientiin tulee myös kasvavasta taloustilanteen epävarmuudesta, jota tullikiista jälleen lietsoo. Tuontitullien vastapainona vapaakauppa ja Mercosur-sopimus EU:n ja Etelä-Amerikan välillä nousee uuteen arvoon. Euroopalla ei ole varaa epäröintiin, kun kyse on kilpailukyvystä, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Uusi laki valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä, eli Finnvera-laki tulee voimaan vuoden 2026 alusta. Uusi puitemainen laki kumoaa kymmenen Finnveran toimintaa sääntelevää lakia ja mahdollistaa joustavan reagoinnin Finnveran toimintaympäristön muutoksiin, jolloin rahoitustoimintaa voidaan jatkossa kehittää nopeasti vastaamaan yritysten rahoitustilanteita. Finnveran tämänhetkiset tuotteet, palvelut ja mahdollisuudet vauhdittaa pk- ja midcap-yritysten sekä vientiyritysten kasvua säilyvät ja vahvistuvat entisestään.

Suomen talous hakee vuoteen 2026 vauhtia muiden euromaiden takaa. Talouskasvun vajoaminen hyvän alkuvuoden jälkeen selvästi miinukselle vuoden kolmannella neljänneksellä oli pettymys, mutta epävarmuudesta huolimatta optimismi on perusteltua, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki. Yritysten kannalta käsillä on vuosikymmenen paras hetki investoida, kun inflaatio- ja korkonäkymät ovat vakaat, työvoimaa on saatavilla ja kun yhä suurempi joukko yrityksistä on velattomia ja taloudellisesti vahvoja. Investointien ja yksityisen kulutuksen käynnistyminen ovat ratkaisevia tekijöitä, että Suomi pääsee kiinni ennustettuun kasvuun. Ruotsin investointiasteella suomalaiset yritykset olisivat investoineet 2000-luvun aikana 100 miljardia euroa nykyistä enemmän, Kotamäki laskee. Suomessa on yksi alue, joka kulkee investoinneissa vastavirtaan: Lappi.

Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.

Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.

Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.

Yhdysvaltain ja Suomen välinen jäänmurtajasopimus voi osaltaan käynnistää kasvun positiivisen kierteen Suomen talouteen. Tilausten saama kansainvälinen näkyvyys, investoinnit ja työllisyysvaikutukset kotimaassa nostattavat positiivisia odotuksia tulevaisuuteen ja aktivoivat yrityksiä, mikä toimii positiivisena ulkoisena shokkina Suomen taloudelle. Kasvupotentiaalin kannalta on olennaista, että meriteollisuus ja laivanrakennus ovat korkean teknologian aloja, joiden tuottama kotimainen arvonlisä on erittäin korkea ja joka tuo kasvua laajan alihankkijaverkoston kautta. Moni palanen Suomen taloudessa puoltaa tällä hetkellä investointien käynnistämistä.

Uutinen Icon 5 -risteilyaluksen tilauksesta ja optiot seuraavista aluksista vahvistavat laivanrakennusteollisuuden positiivisia näkymiä Suomessa ja tuovat toimialalle toivottua jatkuvuutta. Royal Caribbean Group ja Meyer Turku julkistivat tulevia aluksia koskevan aiesopimuksen, joka yltää pitkälle 2030-luvulle. Kokonaisuuteen liittyvät rahoitusratkaisut neuvotellaan erikseen. Finnveran tavoitteena on taloudellisesti kestävä ratkaisu, jossa kokonaisriski on hallittu, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Omistajanvaihdosmarkkinassa on nähtävissä positiivista virettä. Alkuvuonna Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä kasvoi niin euroissa kuin kappaleissa. Myös rahoitettujen yrityskauppojen keskikoko nousi. Toimialoista erottuivat liike-elämän palveluiden yrityskaupat, ja suurin suhteellinen kasvu nähtiin kansainvälistyvissä yrityksissä. Yrityskauppoja rahoitettiin eniten Uudellamaalla, mutta myönteistä kehitystä näkyi myös useissa muissa maakunnissa. Omistusjärjestelyjen taso on edelleen alempi kuin vuosikymmenen alussa ja sitä ennen. Lähivuosina omistajanvaihdos tulee kuitenkin ajankohtaiseksi tuhansille yrityksille.

Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 selvästi vuodentakaisesta, ja rahoitusta myönnettiin tammi–kesäkuussa yhteensä 235 miljoonaa euroa (183). Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kaikissa alueen maakunnissa. Teolliset yritykset investoivat erityisesti Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Rahoitus nousi myös IT-alan ja puolustusteknologian rahoituksessa. Omistajanvaihdosten rahoitus nousi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten rahoitus laski hieman. Investoinnit ja omistajanvaihdokset ovat tärkeitä alueen taloudelle – dynaamiset vaikutukset ulottuvat alihankkijoihin ja kuluttajiin saakka.

Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.

Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.