Finnvera Oyj

Finnvera liittyy Euroopan investointirahaston (EIR) osakkaaksi ja aiempaa tiiviimmin osaksi erityisesti pk-yrityksille suunnattua EU-rahoituskenttää. Omistajuuden kautta Finnvera haluaa edistää EIR:ssä aktiivisesti koko Suomen ja suomalaisen rahoitussektorin asiaa, niin pankkien kuin pääomasijoittajienkin eduksi.

Finnvera avaa uudelleen hakuun lainan mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. Selvitykset maaliskuussa 2025 päättyneestä mikroyritysten lainapilotista ovat valmistuneet, ja niiden perusteella erityisesti kasvu- ja kansainvälistymishakuisilla sekä pienimmillä, alle 4 henkilön yrityksillä ja nuorimmilla, enintään 5 vuotta toimineilla mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun vaatimiin toimenpiteisiin. Rahoitusvaikeudet koskevat myös juuri aloittaneita yrityksiä. Jotta uudistavien ja kannattavien ideoiden kasvupotentiaali ei jäisi rahoituksesta kiinni, Finnveran lainaa voivat hakea nyt myös yritykset, joilla ei vielä ole ensimmäistä tilinpäätöstä takanaan. Lainalla Finnvera täydentää rahoitusmarkkinaa.

Venäjän-viennin loppuminen kolahti suhteellisesti eniten pieniin yrityksiin ja niihin, joille Venäjä oli pääasiallinen vientimarkkina. Iso kuva työllisyyden, liikevaihdon ja viennin osalta on kuitenkin se, että Venäjälle ennen sotaa tavaroita vieneet yritykset eivät näytä kärsineen taloudellisia tappioita juuri muita vientiyrityksiä enempää. Vaikuttaa siltä, että yritykset ovat löytäneet uusia korvaavia markkinoita, mutta mahdollisesti kannattavuuden kustannuksella, sanoo Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki Rahoitus & kasvu -katsauksessa. Entä voisiko vienti Ukrainaan korvata Venäjän-vientiä? Ennen vuotta 2022 viennin toimialarakenne maihin oli varsin samankaltaista, vaikka viennin mittakaava oli hyvin erilainen. Tällä hetkellä sotatila rajoittaa laajamittaista vientiä Ukrainaan, mutta jälleenrakennus avaa markkinoita myös uusille investointitarpeille ja aloille.

Yhdysvaltain ja Suomen välinen jäänmurtajasopimus voi osaltaan käynnistää kasvun positiivisen kierteen Suomen talouteen. Tilausten saama kansainvälinen näkyvyys, investoinnit ja työllisyysvaikutukset kotimaassa nostattavat positiivisia odotuksia tulevaisuuteen ja aktivoivat yrityksiä, mikä toimii positiivisena ulkoisena shokkina Suomen taloudelle. Kasvupotentiaalin kannalta on olennaista, että meriteollisuus ja laivanrakennus ovat korkean teknologian aloja, joiden tuottama kotimainen arvonlisä on erittäin korkea ja joka tuo kasvua laajan alihankkijaverkoston kautta. Moni palanen Suomen taloudessa puoltaa tällä hetkellä investointien käynnistämistä.

Uutinen Icon 5 -risteilyaluksen tilauksesta ja optiot seuraavista aluksista vahvistavat laivanrakennusteollisuuden positiivisia näkymiä Suomessa ja tuovat toimialalle toivottua jatkuvuutta. Royal Caribbean Group ja Meyer Turku julkistivat tulevia aluksia koskevan aiesopimuksen, joka yltää pitkälle 2030-luvulle. Kokonaisuuteen liittyvät rahoitusratkaisut neuvotellaan erikseen. Finnveran tavoitteena on taloudellisesti kestävä ratkaisu, jossa kokonaisriski on hallittu, sanoo Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä.

Omistajanvaihdosmarkkinassa on nähtävissä positiivista virettä. Alkuvuonna Finnveran rahoittamien yrityskauppojen määrä kasvoi niin euroissa kuin kappaleissa. Myös rahoitettujen yrityskauppojen keskikoko nousi. Toimialoista erottuivat liike-elämän palveluiden yrityskaupat, ja suurin suhteellinen kasvu nähtiin kansainvälistyvissä yrityksissä. Yrityskauppoja rahoitettiin eniten Uudellamaalla, mutta myönteistä kehitystä näkyi myös useissa muissa maakunnissa. Omistusjärjestelyjen taso on edelleen alempi kuin vuosikymmenen alussa ja sitä ennen. Lähivuosina omistajanvaihdos tulee kuitenkin ajankohtaiseksi tuhansille yrityksille.

Finnveran yhteenlaskettu rahoitus Uudenmaan, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 selvästi vuodentakaisesta, ja rahoitusta myönnettiin tammi–kesäkuussa yhteensä 235 miljoonaa euroa (183). Finnveran osarahoittamien investointien määrä kasvoi kaikissa alueen maakunnissa. Teolliset yritykset investoivat erityisesti Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa. Rahoitus nousi myös IT-alan ja puolustusteknologian rahoituksessa. Omistajanvaihdosten rahoitus nousi Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa edellisvuoden notkahduksen jälkeen. Kymenlaaksossa omistajanvaihdosten rahoitus laski hieman. Investoinnit ja omistajanvaihdokset ovat tärkeitä alueen taloudelle – dynaamiset vaikutukset ulottuvat alihankkijoihin ja kuluttajiin saakka.

Pk-yritysten suhdannepohja lienee takanapäin, mutta yritysten rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita. Syksyn Pk-yritysbarometrissa 43 prosenttia rahoitusta tarvinneista yrityksistä ilmoitti, ettei ole saanut tai hakenut rahoitusta tarpeesta huolimatta. Toisaalta syksyn barometri osoittaa, että yrityksillä on tilaisuus käynnistää investointeja. Yritysten taloudellinen tilanne ei ole enää heikentynyt ja käyttöpääoman tarve on jopa alentunut. Koko vastaajajoukossa rahoituksen saatavuushaasteita on vain 15 prosentilla, huomauttaa Finnveran pk- ja midcap-yritysten liiketoimintajohtaja Juha Ketola.

Finnveran myöntämä rahoitus Itä-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi alkuvuonna 2025 noin viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Investointien määrä nousi 45 prosenttia, ja erityisesti Etelä-Savo ja Pohjois-Savo erottuivat vahvalla kasvulla. Keski-Suomessa investointien määrä sen sijaan laski, vaikka rahoitusta myönnettiin enemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalassa investointien arvo nousi selvästi, mutta InvestEU-rahoituksen käyttö jäi vaatimattomaksi. Itä-Suomen alueen investoinnit kohdistuivat erityisesti teollisuuteen sekä liike-elämän palveluihin.

Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa alkuvuonna 2025.

Aluekatsaus kertoo, miten yritykset hyödynsivät rahoitusta hankkeissaan ja miten esimerkiksi investoinnit ja yrityskaupat kehittyivät Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa alkuvuonna 2025.

Finnveran myöntämä rahoitus sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen pk- ja midcap-yrityksille kasvoi tammi−kesäkuussa 2025, ja rahoitetuista toimialoista ykkösenä oli tuttuun tapaan teollisuus. Finnveran ja muiden rahoittajien yhdessä rahoittamissa hankkeissa investointien osuus laski Varsinais-Suomessa. Satakunnassa investointien osuus hieman nousi, mutta taso oli edelleen varsin alhainen. Rahoitettujen yrityskauppojen ja omistajanvaihdosten määrässä maakuntien kehitys kulki alkuvuonna vastakkaisiin suuntiin. Varsinais-Suomessa rahoitetut omistajanvaihdokset kasvoivat selvästi, kun taas Satakunnassa omistajanvaihdosten määrä ja rahoitus putosivat ennätysmäisen alas.

Vuoden 2025 tammi–kesäkuussa Finnvera myönsi rahoitusta yhteensä 52 miljoonaa euroa Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan yrityksille. Rahoitusvolyymi laski selvästi edellisvuoden 73 miljoonasta, ja alueen pk-yrityskentässä näkyi selkeä varovaisuus investointipäätöksissä. Yrityskauppojen määrä jäi huolestuttavan alhaiseksi.

Finnvera myönsi tammi–kesäkuussa 2025 rahoitusta Pirkanmaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen yhteensä 87 miljoonaa euroa (100). Vaikka määrä kokonaisuutena aleni vuodentakaisesta, rahoituksen käyttö kertoo maakuntien yritysten aktiivisuudesta koti- ja ulkomaanmarkkinoilla. Pirkanmaalla myönnettiin selvästi aiempaa enemmän vientitakuita, Päijät-Hämeessä kasvoi investointien rahoitus ja Kanta-Hämeessä sekä myönnetyn rahoituksen määrä että investointien rahoitus. Positiivista oli myös yrityskauppojen lisääntyminen maakunnissa.

Hyvä median edustaja, tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan aluekatsauksen julkistusta keskiviikkona 3.9. 2025 kello 9.00 Teamsin välityksellä. Aluepäälliköt Päivi Kinnunen ja Kari Hytönen kertovat Finnveran alkuvuoden 2025 kotimaan rahoituksen jakautumisesta, investointien ja yrityskauppojen määrästä sekä yritysten rahoitusnäkymistä kolmessa maakunnassa. Tilaisuus kestää noin 30 minuuttia. Ilmoitathan osallistumisestasi Finnveran viestintään Johanna Norrenalle, johanna.norrena@finnvera.fi tai 040 837 2511 ennen tilaisuuden alkua. Lähetämme osallistujille Teams-kutsun. Lämpimästi tervetuloa!

Suomen talous kasvaa jo, ja lähimarkkinat kasvavat voimakkaasti. Yritysten kannattaa hyödyntää tilaisuus ja tehdä kasvuinvestoinnit nyt, kun työvoimaa on hyvin saatavilla ja investointikustannukset saattavat olla alempana kuin kovimmassa noususuhdanteessa. Ukrainan jälleenrakennus tulee kiihdyttämään kilpailua markkinoista, raaka-aineista ja työvoimasta koko Euroopassa. ”Yritysten kannattaa tarttua tilaisuuteen viimeistään nyt, sillä talouskasvu on kääntynyt ja me tiedämme, että kysynnän kasvu on tosiasia. Kaikkein paras hetki investoida oli eilen, mutta tänäänkin on erittäin hyvä päivä”, Finnveran toimitusjohtaja Juuso Heinilä painotti Team Finland -päivän paneelikeskustelussa.

Finnveran rahoitus pk- ja midcap-yrityksille Pohjois-Suomessa kasvoi tammi–kesäkuussa 2025 lähes viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna. Rahoituksen kokonaismäärä nousi 83 miljoonaan euroon, ja osarahoitettujen investointien arvo kipusi 106 miljoonaan euroon. Kasvu painottui erityisesti Lappiin, jossa matkailuinvestoinnit vetivät rahoitusta ylöspäin, kun taas Kainuussa rahoitus supistui selvästi. Pohjois-Pohjanmaalla rahoitus pysyi vakaana, ja viennin rahoitus kasvoi metallialan vetämänä. Omistajanvaihdoksissa odotetaan vilkastumista.

tervetuloa seuraamaan Finnveran Pohjois-Suomen aluekatsauksen julkistusta keskiviikkona 27.8. klo 9.00 Teamsin välityksellä. Katsauksessa tarkastellaan alueen pk- ja midcap-yritysten rahoituksen kehitystä alkuvuodelta 2025 kolmessa maakunnassa: Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Vientiyritykset ovat keskimäärin kasvuhakuisempia kuin kaikki yritykset. Kasvua haetaan uusilta markkinoilta kasvun vuoksi, ei yksittäisten syiden kuten Yhdysvaltain asettamien tullien vuoksi. Vientiyritykset ottavat kuitenkin kaupoissa suuria riskejä, joista voi seurata yrityksen toiminnan vaarantavia luottotappioita – enimmillään yritykset ovat menettäneet kaupoissa selvästi yli 100 000 euroa. Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC teettivät toukokuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi yli 300 eri kokoista vientiyritystä.

Tulevien viiden vuoden sisällä mahdollisesti myyntiin tulevia pk-yrityksiä on lähes kolme kertaa niin paljon kuin yritysostoa harkitsevia yrityksiä. Määrällinen epäsuhta on kasvanut viime vuosien aikana, ja mitä pidemmälle tulevaisuuteen suunnitellun omistajanvaihdoksen ajankohta menee, sitä suurempi on ero myynti- ja ostohalukkaiden yritysten määrissä. Tämä käy ilmi Pk-yritysbarometreista, joissa kartoitetaan säännöllisesti vastaajien suunnitelmia omistajanvaihdoksiin. Yrittäjistä reilu neljännes on 55–64-vuotiaita eli lähestyy eläkeikää. Huoli, ettei yrityksille löydy tarpeeksi jatkajia, on perusteltu. Samaan aikaan kuitenkin yrityskanta on tasaisessa kasvussa. Finnveran rahoitus omistajanvaihdoksiin näyttää kääntyneen alkuvuonna kasvuun.