Aalto-yliopisto

James Webb -avaruusteleskoopin tuoreet kuvat tarjoavat tutkijoille ainutlaatuisen näkymän galaksien kehitykseen siitä lähtien, kun maailmankaikkeus oli alle miljardin vuoden ikäinen.

Tuore tutkimus antaa arvokasta tietoa siitä, minkälaisissa metsätyypeissä ahma viihtyy. Suomen ahmapopulaatio on kasvanut tasaisesti viime vuosina, mutta laji on edelleen erittäin uhanalainen.

Tutkimus osoittaa, kuinka Dark Souls -pelin pelaajat kokivat pelaamisen vaikuttavan myönteisesti mielenterveyteensä ja auttavan heitä kohtaamaan henkilökohtaisia haasteitaan.

Uusi tutkimus osoittaa, että arvotamme luovuutta sen mukaan, kuinka suuren osan luovasta toiminnasta pääsemme näkemään.

Aalto-yliopiston hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.4.2025 hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2024. Aalto-yliopisto sijoittui vuonna 2024 erinomaisesti kansainvälisissä yliopistovertailuissa. Kansainvälinen QS World University Rankings sijoitti Aalto-yliopiston Suomen ykköseksi ja sijalle 113 maailmanlaajuisesti. Taide ja muotoilu sijoittui hienosti maailmassa kahdeksannelle sijalle. Times Higher Education arvioi Aalto-yliopiston maailman 21. parhaaksi nuoreksi (alle 50-vuotiaaksi) yliopistoksi. Aalto-yliopisto sai Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) excellence-laatuleiman osoituksena poikkeuksellisen laadukkaasta kehittämistyöstä. Keväällä 2024 myös saatettiin päätökseen yliopiston strategian arviointi ja päivitys. Tutkimustoiminta pysyi korkealla tasolla. Kansainvälisten vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä nousi 2 384:ään (2 210 edellisvuonna). Eniten viittauksia saavia ja korkean vaikuttavuuden top 10 % -julkaisuja näistä oli 1 

Tutkimus voi auttaa selvittämään ADHD-epidemiaa, kehittämään siihen muita kuin lääkehoitoja ja myös saamaan selville, miten aivomme ovat muuttumassa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan maapallon väestöä kuvaavat tietoaineistot saattavat arvioida maaseudun väkiluvun jopa yli puolet todellisuutta alhaisemmaksi.

Tutkijat onnistuivat selvittämään insinöörejä vaivanneen paradoksin: miksi materiaalien halkeamat etenevät nopeammin, kun jännitys pääsee välillä vapautumaan.

Tutkimustulosta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi pehmeässä robotiikassa ja keinotekoisen ihon kehittämisessä.

Tavalliset älykellot havaitsevat käyttäjänsä virusinfektion tarkasti jopa päiviä ennen varsinaisten oireiden ilmenemistä. Tuore tutkimus osoittaa, että älykelloja voitaisiinkin hyödyntää seuraavan pandemian pysäyttämiseen – tai ainakin vähentämään laajojen rajoitusten tarvetta.

Maapallon keskilämpötilan nousu muuttaa viljelyolosuhteita eri puolilla maailmaa. Tutkijoiden mukaan ruokaturvan varmistaminen edellyttää sekä ilmastonmuutoksen hillintää että siihen sopeutumista.

Aalto-yliopisto ja Saab AB ovat solmineet toisen kymmenvuotisen yhteistyösopimuksen vahvistaakseen ja syventääkseen tutkimusyhteistyötään.

Kaupunkipuistot sitovat hiilidioksidia, mutta niiden rakentamisvaiheessa syntyviä päästöjä voitaisiin vielä pienentää.

Tutkijat ovat kehittäneet pienikokoisen anturin, joka tunnistaa ihmisille näkymättömiä valon ominaisuuksia. Tämä tehokas, mutta edullinen laite voitaisiin tulevaisuudessa ehkä integroida esimerkiksi älypuhelimeen.

Stipendien avulla edistetään Mattilalle ja yhteiskunnalle tärkeää kansainvälisyyttä, sanoo Kauppakorkeakoulun dekaani Timo Korkeamäki.

Yritysten ei pidä syyttää vain teknologiaa, vaan tutkijoiden mukaan johtajien tulisi myös ymmärtää ja käsitellä niitä tunteita, jotka johtavat tekoälyn käyttöönoton epäonnistumiseen.

Suomen, muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden suurin New Space eli uuden avaruuden tapahtuma on alkanut tiistaina Aalto-yliopiston Dipolissa. Samalla julkistettiin ESA Phi-Lab Finland innovaatio-ohjelma ja Suomi liittyi Nasan ulkoavaruudessa toimimista koskevaan Artemis-sopimukseen.

Niin aikuisille kuin koululaisillekin suunnattujen tapahtumasarjojen tavoitteena on kertoa eri tieteenalojen tutkimuksesta kiinnostavalla tavalla, ja samalla tehdä Otaniemestä ja Espoosta houkutteleva vierailukohde.

Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtajaksi valittiin 15.1.2025 pidetyssä yliopiston hallituksen järjestäytymiskokouksessa Rando Labs -yhtiön perustaja, tekniikan tohtori Tero Ojanperä ja varapuheenjohtajaksi Rejlers-yhtiön toimialajohtaja, tekniikan tohtori Marita Niemelä. ”Aalto-yliopisto on 15 vuotensa aikana menestynyt ja kansainvälistynyt. Koulutus, tutkimus ja innovaatiot ovat entistä tärkeämpiä kestävän tulevaisuuden rakentajia, ja niitä tukee myös juuri alkanut yliopiston varainhankintakampanja. On hienoa saada olla mukana tässä työssä”, sanoo Tero Ojanperä. Tero Ojanperä aloitti Aalto-yliopiston hallituksessa vuonna 2025. Hän on Rando Labs -yrityksen perustaja ja toimii hallitusammattilaisena useissa yrityksissä. Ojanperä on hallituksen puheenjohtaja Fintrafficissa, varapuheenjohtaja Betolarissa ja hallituksen jäsen OP Ryhmässä ja Milttonissa. Lisäksi hän toimii useissa startup-yrityksissä sijoittajana, neuvonantajana tai hallitustehtävissä. Tero Ojanperä on yksi Silo AI -yh

Arkisto sisältää ennennäkemätöntä materiaalia matkapuhelinjätin kahdelta vuosikymmeneltä. Valokuvat, videot, haastattelut ja muistiinpanot kertovat luovuuden ja ihmisen merkityksestä teknologian ja liiketoiminnan mullistamisessa. Ne osoittavat, ettei kehitys ole luonnonvoima vaan prosessi ja arvovalinta, johon me voimme vaikuttaa, sanovat tutkijat.