Metsäteollisuus ry

Maailma tarvitsee alueellisia, kansallisia ja globaaleja toimia biopohjaisen kiertotalouden tukemiseksi. Metsäala on otettava täysimääräisesti mukaan näihin toimiin, sillä metsistä löytyy ratkaisuja joihinkin maailman akuuteimpiin ongelmiin.

Tänään EU:n jäsenmaiden ympäristöneuvoston hyväksymän ennallistamisasetuksen vaikutukset ovat Suomelle merkittävät. Asetus tarkoittaa laaja-alaista metsien ja soiden ennallistamista. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen eri keinoin on metsäteollisuudelle tärkeää. Asetuksen kansallisessa toimeenpanossa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden ja sopeutumiskyvyn parantamisen ohella myös metsäteollisuuden puun saatavuus ja kilpailukyky.

Maailmanlaajuiset muutokset tukevat metsäteollisuuden tuotteiden vahvaa kysyntää. Suomen menestyminen kansainvälisillä markkinoilla edellyttää, että sekä EU:ssa että kotimaassa tehdään metsäteollisuuden kilpailukykyä ja metsien aktiivista käyttöä edistäviä päätöksiä.

Suomessa toimivan metsäteollisuuden tehtaat voivat saavuttaa fossiilivapauden jo noin vuonna 2035. Bioenergiatuotannosta syntyvän biogeenisen hiilidioksidin talteenoton ja hyötykäytön toteutuminen sen sijaan edellyttää päättäjiltä useiden pullonkaulojen purkamista.

Metsäteollisuuden tehdaspäästöt pienenevät entisestään. Tehtaat voivat olla fossiilivapaita jo seuraavan vuosikymmenen kuluessa, mikäli alan toimintaympäristö tukee tätä kehitystä. Jo nyt uusiutuvien polttoaineiden osuus tuotantolaitoksilla on yli 90 prosenttia.

Suomi on jäämässä Keski-Euroopan jalkoihin kiristyvässä valtiontukikilpailussa. VTT:n tuoreen selvityksen mukaan kilpailukykyinen energiaverotus ja sähköistämistuen jatkaminen ovat avainasemassa vientiteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Puuta jalostavan teollisuuden monimuotoisuuskiertue huipentui tänään Joensuussa järjestettyyn päätösseminaariin. Kuudella paikkakunnalla vierailleen kiertueen tarkoitus oli jakaa tietoa monimuotoisuuden merkityksestä ja keinoista sen vahvistamiseksi sekä lisätä vuoropuhelua eri toimijoiden välillä.

Metsäteollisuus tuo suomalaiselle metsänomistajalle vuosittain 2–3 miljardia euroa puukauppatuloja. Puun häiriötön saatavuus jalostukseen on metsäteollisuudelle keskeinen toimintaedellytys, jota ilman tehtaat eivät pysy käynnissä. Puun tarjonnan ja suomalaisen metsäsektorin kilpailukyvyn vahvistamiseksi tarvitaan nyt aktiivisia toimia.

Taloutta sopeutettaessa on turvattava vientituloja tuovan teollisuuden kilpailukyky. Metsäteollisuus peräänkuuluttaa sähköistämisen tuen jatkamista teollisuuden elinvoiman säilyttämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Kehysriihessä on myös varattava riittävä rahoitus vanhojen ja luonnontilaisten metsien kartoitukseen ja suojeluun usealle vuodelle eteenpäin.

Viennistä riippuvaisten yritysten ja sitä myötä koko Suomen taloudellinen ahdinko pahenee entisestään. Ammattiliittojen tänään ilmoittamat uudet, yhä jatkuvat ja massiiviset poliittiset lakot syventävät entistä useamman vientiyrityksen taloudellista ahdinkoa. Työtaistelutoimet alleviivaavat tarvetta poliittisten lakkojen rajaamiselle.‍

Euroopan komissio järjestää tänään 14. maaliskuuta komissaari Maroš Šefčovičin johdolla biotalous-aiheisen keskustelutilaisuuden. Tilaisuus kokoaa yhteen metsäsektorin, kansalaisjärjestöjen sekä tiede- ja tutkimusorganisaatioiden johtoa keskustelemaan biotalouden roolista vihreän siirtymän ja kilpailukyvyn vauhdittajana.

Metsäteollisuus ry ja SKAL ry ovat tyytyväisiä siihen, että Euroopan parlamentin 12.3. äänestämän kannan mukaan Suomen ja Ruotsin rajat ylittävä liikenne olisi jatkossakin mahdollista myös pitkillä ja painavilla yhdistelmillä. EU:n jäsenmailta on saatava vastaava neuvottelutulos vielä ennen kesätaukoa.

Käytämme puupohjaisia tuotteita päivittäin. Samalla metsäteollisuus kehittää jatkuvasti uusia arjen hyödykkeitä, joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Näistä tuotteista ja alan opiskelu- ja työmahdollisuuksista kertoo metsäalan yhteinen työnantajamielikuvakampanja, joka pyörähtää käyntiin jo 11. kertaa.

Biotalousratkaisuja on sisällytetty ilahduttavasti Euroopan komission tiedonantoon vuotta 2040 koskevista ilmastotavoitteista sekä strategiaan teollisen hiilen hallinnasta. Ilmastopolitiikan painopiste on pidettävä fossiilisten päästöjen vähentämisessä ja ratkaisujen, kuten metsäpohjaisen biotalouden, edistämisessä.

Suomen korkeakoulut pystyvät vastaamaan hyvin vientiteollisuuden osaamistarpeisiin, mutta perusosaamisen taso, kyvykkyys vihreässä siirtymässä ja murrosteknologioissa sekä osaajien saatavuus huolestuttavat tuoreessa selvityksessä yritysjohtajia ja korkeakoulujen johtoa. Vientialojen kriittisten osaamistarpeiden tuleekin näkyä hallituksen koulutuspanostuksissa nopeasti.

Ammattiliittojen ilmoittamat laajat poliittiset lakot synkentävät entisestään Suomen heikentyneitä vientinäkymiä. Uusien tilausten ja tarjouspyyntöjen määrät ovat laskeneet selvästi, ja yritykset ovat joutuneet jo nyt lomauttamaan työntekijöitään. Jos yritysten vaikeaa tilannetta vahvistetaan lakkoilemalla, siitä kärsii eniten suomalainen työntekijä.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki oli mukana keskusteluissa pääministeri Petteri Orpon sekä Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin tavatessa tänään 19.1. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin.

Vuonna 2023 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat yhteensä 33 miljoonaa kuutiota puuta, mikä on kahdeksan prosenttia edellisvuotta vähemmän. Alkuvuoden vilkas puukauppa hidastui loppuvuotta kohti.

EU:n jäsenmaat pääsivät sopimukseen Pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen kannastaan. Neuvottelutulos on pettymys. Suosimalla uudelleenkäytettäviä pakkauksia kierrätettävien, uusiutuvista raaka-aineista valmistettujen pakkausten kustannuksella neuvoston esitys sitoisi EU:n fossiilisiin raaka-aineisiin ja lisääntyvään veden kulutukseen. Asetuksen keskeisimmät kiistakysymykset siirtyvät nyt kolmikantaneuvotteluihin.

Suomalaisen työelämän uudistuksilla voidaan luoda maamme kipeästi tarvitsemaa talouskasvua ja kilpailukykyä. Nyt nähtävät poliittiset työtaistelut osoittavat nykyisen työelämälainsäädännön toimimattomuuden ja ne aiheuttavat merkittävää vahinkoa Suomelle yksittäisten työnantajien kautta.