Rakli

Kiinteistökauppavolyymi nousi Oulussa kahta edellistä vuotta korkeammaksi vuonna 2025. Ulkomaiset sijoittajat olivat osapuolina useissa Oulun seudulla tehdyissä merkittävissä kaupoissa. Asuntorakentamisen volyymit ovat pysyneet matalina, ja etenkin vapaarahoitteinen vuokra-asuntorakentaminen on edelleen Oulussa pysähdyksissä. Hotellirakentamisen volyymit ovat kuitenkin Oulussa muuta maata korkeampia, ja toimitilarakentaminen on pysynyt muutenkin melko aktiivisena. Sekä vuokra-asuntojen että toimistojen käyttöasteet ovat Oulussa melko korkeita muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna. Asuntovuokrat ovat kuitenkin viimeisen vuoden aikana laskeneet. Oulun keskustan toimistojen ja liiketilojen vuokrakehitys on tasaista.

Ammattimaisten kiinteistösijoitusmarkkinoiden kauppavolyymi nousi vuonna 2025 Tampereen seudulla noin 350 miljoonaan euroon. Asuntorakentamisen volyymit ovat laskeneet selvästi 2020-luvun alun huippuvuosista, mutta valtion tukema vuokra-asuntotuotanto on Tampereen seudulla pysynyt melko aktiivisena. Asuntovuokrat jatkoivat nousuaan vuonna 2025 ja vuokrien nousuodotukset ovat Tampereella edelleen muita kaupunkeja vahvempia. Vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet yli 95 prosentissa. Tampereen seudun sijoituskiinteistöjen arvot laskivat vuonna 2025 neljättä vuotta peräkkäin, mutta kokonaistuotto oli jälleen koko maan keskiarvon yläpuolella.

Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli maaliskuun 2026 lopussa tyhjää toimistotilaa 791 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 18,1 prosenttia. Vajaakäyttö väheni eniten Pitäjänmäellä ja nousi Kalasatamassa. Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 10,1 prosenttia.

Asuntorakentamisen volyymit ovat pysyneet matalalla tasolla niin Jyväskylässä kuin muissakin suurissa kaupungeissa. Hippos-hankkeen käynnistyminen on tuonut kuitenkin pientä piristystä kaupungin rakennusmarkkinoille. Kiinteistökauppojen volyymi puolestaan kasvoi selvästi Jyväskylässä vuonna 2025 ja oli noin 170 miljoonaa euroa. Kauppoja tehtiin lähinnä liike-, asunto- ja yhteiskuntakiinteistöistä. Tyhjää toimistotilaa on runsaasti, mutta tulevaisuuden odotukset ovat hieman positiivisempia. Vuokra-asuntojen käyttöasteet ovat pysyneet Jyväskylässä suhteellisen korkeina, ja asuntovuokrat pysyivät ennallaan vuonna 2025.

Turun seudun kiinteistökauppavolyymi nousi vuonna 2025 yli 400 miljoonaan euroon ja oli suurista kaupunkiseuduista toiseksi korkein pääkaupunkiseudun jälkeen. Myös vuokramarkkinoilla näkyy merkkejä piristymisestä, ja paikalliset asiantuntijat odottavat niin toimisto-, liike- kuin tuotannollistenkin tilojen kysynnän kasvavan. Turun vuokra-asuntojen käyttöasteet vahvistuivat vuonna 2025, ja vuoden jälkimmäisellä puoliskolla myös asuntovuokrat kääntyivät nousuun. Piristyvä tunnelma ei kuitenkaan yllä rakentamiseen, jossa volyymit ovat edelleen laskeneet.

Suomen kuluvan vuoden suhdannenäkymä on hieman viime vuotta parempi ja näin ollen myös rakentamisella on edellytyksiä kääntyä pieneen kasvuun. Rakentamisen käänne tulee kuitenkin olemaan tahmea. Asuinrakentamisen kehitys jää heikoksi tänä vuonna. Väestönkasvu ei enää kasvata asuntojen kysyntää yhtä paljon kuin aikaisemmin ja monissa kunnissa on rakennettu asuntoja yli kysynnän. Valtion tukemien asuntojen asukkaista merkittävä osa on keski- ja suurituloisia.

Ammattimaiset vuokranantajat vaativat lainsäädäntöön pikaisesti muutoksia, jotta vakaviin ja toistuviin asumishäiriöihin liittyviä prosesseja voidaan nopeuttaa. Nykytilanne on kohtuuton, sillä esimerkiksi 50 asukkaan taloyhtiössä yhden asukkaan häiriköinti voi heikentää merkittävästi muiden asumista ja kotirauhaa.

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli on valinnut Vuoden rakennuttajaksi Hemsön. Valinnan tehnyt tuomaristo kiitteli erityisesti Hemsön kattavaa vastuullisuustoimintaa, kehitysmyönteisyyttä ja digitaalisuuden hyödyntämistä.

Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli joulukuun 2025 lopussa tyhjää toimistotilaa 791 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 18,0 prosenttia. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Otaniemessä ja nousi Ruoholahdessa. Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 9,9 prosenttia.

Suomen talouskasvu jäi euroalueen heikoimmaksi alkuvuoden aikana ja Suomi on palannut tekniseen taantumaan kolmannella kvartaalilla. Asuntomarkkinassa on kuitenkin positiivisia signaaleja näkyvissä. Omistusasuntomarkkinassa kauppa käy, mutta asuntojen hintojen toipuminen on hidasta. Vuokra-asuntomarkkinassa elpyminen on alkanut, vaikka tarjontaa on runsaasti.

Raklin Workplace Awards 2025 -kilpailun voittajiksi on valittu Suomen Asiakastieto, Kela ja Vincit. Tämän vuoden teot osoittavat, miten työympäristöjen kehittäminen ei ole enää vain tilaratkaisuja, vaan strateginen osa organisaation kulttuuria, johtamista ja palvelujen uudistamista.

Taloudellinen ja geopoliittinen epävarmuus on hidastanut toimistomarkkinan toipumista. Halutuimmissa toimistokiinteistöissä vuokrien nousu on kuitenkin vahvaa ja käyttöasteet korkealla. Liiketilasektorilla polarisaatio syvenee ja menestyjät erottuvat joukosta. Tuotannollisissa kiinteistöissä tilankysyntä on vaisua, mutta näkymät ovat valoisat. Suomen hotellimarkkina on piristynyt ja matkailijamäärän kasvun odotetaan jatkuvan. Monessa kaupungissa hotellien huonekäyttöasteet ovat pysyneet edelleen alle koronaa edeltävien vuosien.

Vuonna 2026 alkavaan uuteen kiinteistöalan energiatehokkuussopimukseen on jo lähtenyt mukaan 35 kiinteistöalan yritystä ja yhteisöä. Sopimus on osoittautunut hyväksi keinoksi tehostaa energiankäyttöä: tämän vuoden lopussa päättyvällä sopimuskaudella kiinteistöala ylitti tavoitteensa jo ennen määräaikaa.

Suomalaisilla on positiivinen mielikuva vuokra-asumisesta. Vuokra-asumiseen liitetään yleisesti myönteisiä mielikuvia, kuten helppous, vaivattomuus ja huolettomuus. Nuorten mielikuvissa vuokra-asuminen näyttäytyy aiempaa positiivisemmassa valossa. Erityisesti he arvostavat vuokra-asumisen joustavuutta. 87 prosenttia kokee vuokra-asumisen tämänhetkisessä asunnossaan turvalliseksi. Rakli teettämään Vuokra-asumisen mielikuvatutkimukseen vastasi 2003 suomalaista loppukeväästä 2025.

Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli syyskuun 2025 lopussa tyhjää toimistotilaa 750 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli 17,1 prosenttia. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Aviapoliksessa ja nousi Sörnäisissä. Myös Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste kasvoi ja on noin 9,8 prosenttia.

Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.

Pääkaupunkiseudun keskeisillä toimistoalueilla oli kesäkuun 2025 lopussa tyhjää toimistotilaa 720 000 neliömetriä. Keskimääräinen vajaakäyttöaste oli edellisen kvartaalin tasolla, eli 16,4 prosenttia. Vajaakäyttö väheni merkittävästi Hakaniemessä ja nousi Keilaniemessä. Grade A -toimistojen keskimääräinen vajaakäyttöaste on noin 8,7 prosenttia.

Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja kaavoitusjärjestelmää koskevat säännökset ovat juuri lausuntokierroksella. Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli on tyytyväinen esitettyihin muutoksiin, joiden avulla kaavoitukseen tuodaan ketteryyttä, kustannustietoisuutta sekä selkeät raamit kumppanuudelle.

Suomen talous kasvaa tänä vuonna odotettua hitaammin, mutta asuntomarkkina alkaa silti hyötyä taloustilanteen parantumisesta. Asuntokauppa on piristynyt ja asuntojen hinnoissa nähdään orastavaa nousua. Asuinrakentamisessa näkyy ensimmäisiä heräämisen merkkejä, mutta käännettä saadaan vielä odottaa. Vuokra-asuntomarkkinassa vuokriin ja käyttöasteisiin odotetaan kasvua tästä vuodesta eteenpäin. Suomessa asumiskustannusten kasvu on pysynyt maltillisena muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaihin verrattuna.

Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n, Rakennusteollisuus RT ry:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijat STUL ry:n toukokuussa 2024 käynnistyneet neuvottelut rakennusalan yleisten sopimusehtojen uudistamiseksi jatkuvat. Rakli, RT ja STUL tiedottavat neuvotteluiden etenemisestä tarpeen mukaan. Uudistuksen tavoiteaikatauluksi on asetettu kolme vuotta. YSE-ehdot, jotka on tarkoitettu rakennusurakoiden sopimussuhteiden hallintaan tilaajien ja urakoitsijoiden välillä, uudistettiin viimeksi vuonna 1998. Neuvotteluryhmässä on käsitelty muun muassa toiminta- ja säädösympäristön muutosten vaikutuksia yleisiin sopimusehtoihin sekä lisä- ja muutostöitä. Tausta-aineistoa neuvotteluprosessiin on kerätty esimerkiksi alan toimijoille suunnatuilla työpajoilla. Neuvottelijoina toimivat Raklin, Rakennusteollisuus RT:n ja STUL ry:n nimeämät henkilöt. Raklin neuvottelijat edustavat asunto-, infra- ja toimitilarakennuttamista ja Rakennusteollisuus RT:n neuvottelijat urakoinnin eri sektoreita, kuten talon